Uskonto Uudellamaalla
Uskontokuntiin kuuluminen Uudellamaalla (pl. pääkaupunkiseutu), Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Uudenmaan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien pääkaupunkiseutu joita käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan uskontoa käsittelvissä artikkeleissa. Uudenmaan maakunnan asukkaista 63,1 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Uudenmaan maakunnassa 46,1 prosenttia asukkaista kuuluu Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,3 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 34,6 prosenttia väestöstä.[1]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Uudellamaalla toimii kolme hiippakuntaa: Espoon hiippakunta, Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta ja ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta. Espoon hiippakunnan alaiseen tuomiorovastikuntaan kuuluu Kirkkonummen suomalainen seurakunta. Läntisellä Uudellamalla Lohjan rovastikuntaan kuuluvat Lohjan seurakunta, Vihdin seurakunta, Karkkilan seurakunta, Raaseporin suomalainen seurakunta, Hangon suomalainen seurakunta sekä Siuntion suomalainen seurakunta. Keski-Uudellamaalla Tuusulan rovastikuntaan kuuluvat Tuusulan seurakunta, Nurmijärven seurakunta, Mäntsälän seurakunta, Hyvinkään seurakunta, Järvenpään seurakunta ja Mäntsälän seurakunta.[2]
Helsingin evankelis-luterilaiseen hiippakunnan alaiseen Porvoon rovastikuntaan Itä-Uudellamaalla kuuluvat Agricolan suomalainen seurakunta Loviisassa ja Lapinjärvellä, Askolan seurakunta, Myrskylän seurakunta, Pornaisten seurakunta, Porvoon suomalainen seurakunta, Pukkilan seurakunta sekä Sipoon suomalainen seurakunta.[3]
Porvoo hiippakunnan alaiseen tuomiorovastikuntaan kuuluvat Agricolan ruotsalainen seurakunta Loviisassa ja Lapinjärvellä, Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta sekä Sipoon ruotsalainen seurakunta. Keski-Uudenmaan rovastikuntaan kuuluu Kirkkonummen ruotsalainen seurakunta. Raaseporin rovastikuntaan kuuluvat Siuntion ruotsalainen seurakunta, Inkoon seurakunta, Karjaan-Pohjan ruotsalainen seurakunta, Tammisaarenseudun ruotsalainen seurakunta sekä Hangon ruotsalainen seurakunta.[4]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uudellamaalla luterilaisen kirkon herätysliikkeillä on kannatusta erityisesti Helsingistä pohjoiseen lähtevän radan varrella. Sekä Länsi- että Itä-Uudellamaalla evankelinen herätysliike on saanut jonkin verran jalansijaa.[5] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä toimivia rauhanyhdistyksiä ovat Hyvinkään rauhanyhdistys, Järvenpään ja ympäristön rauhanyhdistys, Lohjan rauhanyhdistys, Mäntsälän rauhanyhdistys, Nurmijärven rauhanyhdistys, Pornaisten rauhanyhdistys sekä Porvoon rauhanyhdistys.[6] Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Uudellamaalla toimivia paikallisosastoja ovat Hyvinkää-Mäntsälän, Itä-Uudenmaan, Lohjan, Nurmijärven, Raaseporin ja Tuusulan paikallisosastot.[7]
Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen piirissä Uudellamaalla toimii Hyvinkään Luther-talolla kokoontuva messuyhteisö.[8] Viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvan Kansan Raamattuseuran keskuspaikka on Lohjalla, jossa sijaitsee myös KRS:n loma- ja kurssikeskus Vivamo.[9] Uudenmaan Kansanlähetyksen keskuspaikka on Keravalla. Kansanlähetys järjestää toimintaa suuressa osassa Uudenmaan kuntia.[10]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1900-luvun alun helluntaiherätyksellä oli varhaiset sillanpääasemat Uudellamaalla. Helluntailiike kasvoi erityisesti Uudenmaan rannikkoseurakunnissa. Uudenmaan rannikkovyöhyke on Etelä-Suomen yhtenäisin helluntailiikkeen kannatusalue, minkä lisäksi vyöhyke on ulottunut myös Kymenlaakson puolelle.[11] Ruotsinkielisillä on Uudellamaalla useita seurakuntia, joista suurimpia ovat vuonna 1921 perustettu Sipoon Betania-seurakunta ja Tammisaareen vuonna 1932 perustettu Betesda Church.[12]
Helluntaiherätys saapui radanvarren keskuksiin Eino Mannisen, Lauri Hokkasen ja Lauri Mömmön kokoustoiminnan kautta. Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään seurakunnat kuuluivat aluksi Helsingin Saalemiin. Hyvinkään helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1930-luvulla, mutta seurakunnan toiminta vahvistui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Järvenpään helluntaiseurakunta järjestäytyi seurakunnaksi vuonna 1938 ja Einari Korhonen tuli tunnetuksi seurakunnan pitkäaikaisena saarnaajana. Keravan helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1952 ja se kasvoi keskisuureksi seurakunnaksi erityisesti Jouko Heinikaisen johdolla.[12]
Länsi-Uudenmaan alueella helluntaiherätyksen piirissä vuonna 1936 järjestäytynyt Karkkilan helluntaiseurakunta toimi voimakkaasti Urho Lähteen ja Olavi Malinin johdolla lukuunottamatta sotavuosia. Lohjan helluntaiseurakunta syntyi vuonna 1952 ja rukoushuone valmistui 1960. Huomattavia helluntaiseurakuntia on syntynyt myös Nummelaan, Hankoon ja Porvooseen, jonne valmistui uusi rukoushuone vuonna 1982.[12]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Uudellamaalla toimii kaksi seurakuntaa. Itäinen Uusimaa kuuluu Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan toiminta-alueeseen ja Länsi-Uusimaa Pyhän Marian seurakunnan toiminta-alueeseen. Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta järjestää säännöllistä toimintaa Keravan kirkossa ja Pyhän Marian seurakunta Hyvinkäällä Vanhassa kirkossa.[13] Katolisen kirkon toimintakeskus Stella Maris toimi Lohjalla vuosina 1965–2017.[14]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstaninopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Uudellamalla toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Uudenmaan ortodoksisia kirkkoja ovat Pyhien apostolienvertaisten Vladimir Kiovalaisen ja Magdalan Marian kirkko Hangossa, Karjalan valistajien kirkko Hyvinkäällä, Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko Järvenpäässä, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Klaukkalassa, Karjalan valistajien kirkko ja Kaikkien pyhien tsasouna Lohjalla sekä Kristuksen kirkastumisen kirkko Porvoossa. Muita ortdoksisia pyhäkköjä ovat Jumalansynnyttäjän syntymän rukoushuone Nummelassa sekä Jumalanäidin suojeluksen kirkko Kirkkonummella.[15]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uudellamaalla on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Uudellamaalla on järjestetty vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja Vihdissä vuonna 1988.[16] Herännäisten valtakunnalliset herättäjäjuhlat on järjestetty Mäntsälässä vuonna 1988 ja Järvenpäässä vuonna 2001.[17] Evankelisuuden valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Hyvinkäällä vuonna 1984 ja Vihdissä vuonna 1996.[18] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Hyvinkäällä vuonna 1991.[19]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Espoon hiippakunta. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Helsingin hiippakunnan seurakunnat Helsingin hiippakunta. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Basfakta om Borgå Stift Porvoon hiippakunta. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 157. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Vivamo Kansan Raamattuseura. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Toimintaa Uudenmaan Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 17–106. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7.
- ↑ a b c Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 36–37. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4.
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Katolisen kirkon leirikeskuksen toiminta lakkaa Kotimaa. 15.9.2017. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Kirkot ja pyhäköt Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Suviseurajärjestelyt Suviseurat. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 5.10.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
| ||||||||||||||||||
