Uskonto Pirkanmaalla
Uskontokuntiin kuuluminen Pirkanmaalla (pl. Tampere), Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Pirkanmaan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Tampereen kaupunki, jota käsitellään Tampereen uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Pirkanmaan maakunnan asukkaista 69,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,7 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 28,7 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katolinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristilliseen hautaustapaan siirryttiin Hämeen alueella noin vuonna 1150. Pirkanmaan yhteys Ruotsin valtapiiriin ja sen kirkolliseen toimintaan lujittui 1200-luvulla, kun alueelle tehtiin toinen katolinen ristiretki.[2] 1200-luvulla alueelle perustettiin Karkun emäseurakunta sekä siitä eronnut Pirkkalan seurakunta.[3][4]
Hämeen seutu oli 1200-luvulla lännen ja idän kirkkojen raja-aluetta. Novgorodilaisten ja hämäläisten väliset yhteenotot olivat kuumimmilaan vuosina 1226-1228 roomalaiskatolisen käännytystyön onnistuttua. Hämäläiset ryhtyivät kapinaan kirkkoa vastaan 1237, jonka kukisti piispa Tuomas. Birger-jaarli teki myöhemmin retken Hämeeseen.[5]
Katolisella ajalla Pirkanmaa oli kirkonrakentamisen painopistealuetta erityisesti nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1480–1550. Pirkanmaalle rakentui kivikirkot Karkkuun, Tyrväälle, Lempäälään, Sääksmäelle, Pälkäneelle ja Messukylään sekä sakaristot Vesilahteen, Akaaseen, Kangasalle sekä Urjalaan.[6]
Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaosssa Pirkanmaan alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen.[7] Herrnhutilaisuus vaikutti Pirkanmaan alueella Mouhijärven seudulla 1790-luvun lopulta lähtien Elias Laguksen toiminnan kautta.[8] Varsinais-Suomessa alkunsa saanut evankelinen herätysliike levisi Pirkanmaan länsiosiin 1800-luvun puoliväliin mennessä. Myös herännäisyydellä oli alueella yksittäistä kannatusta tuona aikana.[2]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti ensimmäisenä Pirkanmaalla Parkanon ja Ikaalisen seudun 1880-luvulla ja tämän jälkeen Pirkanmaan eteläisen alueen pääosin 1890-luvun aikana.[8][9]
Baptismi saapui Pirkanmaan alueelle 1890-luvulla ja liikkeellä oli kannatusta Tampereen lähiympäristössä. Metodistisella liikkeellä oli 1920-lukuun mennessä jonkin verran kannatusta Ylä-Pirkanmaalla. Vapaakirkolisuus sai Pirkanmaalla laajasti kannatusta Tampereen ympäristössä läntistä Pirkanmaata lukuunottamatta. Ensimmäiset vapaakirkolliset seurakunnat järjestäytyivät maakunnan pohjoisosassa Ikaalisiin, Parkanoon ja Kuruun sekä kaakkoisosassa Sahalahdelle. Pohjoisen vapaaseurakunnilla oli maantietellinen yhteys Etelä-Pohjanmaan vapaakirkollisuuteen ja seurakuntia haastoi myös osittain kilpailutilanne skutnabbilaisuuden kanssa.[10]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Pirkanmalla toimii Tampereen hiippakunta. Pohjoisella ja keskisellä Pirkanmaalla toimivaan Hämeenkyrön rovastikuntaan kuuluvat Pirkkalan seurakunta, Nokian seurakunta, Hämeenkyrön seurakunta, Ylöjärven seurakunta, Sastamalan seurakunta, Ikaalisten seurakunta, Parkanon seurakunta sekä Kihniön seurakunta.[11]
Koillisella ja eteläisellä Pirkanmaalla toimii Kangasalan rovastikunta, johon kuuluvat Kangasalan seurakunta, Lempäälän seurakunta, Pälkäneen seurakunta, Sääksmäen seurakunta, Akaan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Urjalan seurakunta, Punkalaitumen seurakunta, Oriveden seurakunta, Ruoveden seurakunta, Mänttä-Vilppulan seurakunta sekä Virtain seurakunta.[11]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirkanmaa on perinteisesti ollut herätysliikkeiden osalta vähäisen vaikutuksen aluetta. Merkittävä herätysliike on ollut evankelinen herätysliike, jonka voima-alue on Vammalan ja sen Sastamalan itäisen alueen seutu. Evankelisella herätysliikkeellä on ollut kannatusta myös Nokian alueella.[12] Evankelisella herätysliikkeellä on Karkun evankelinen opisto Sastamalassa.[13] Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös Luther-talo Vammalassa ja rukoushuoneet Sastamalan Illossa, Lopenkulmassa ja Sammaljoella.[14]
Uuspietismi on vaikuttanut myös Tampereen ympäristöpaikkakunnissa.[12] Hämeen Kansanlähetyksen piirissä on toimintaa muun muassa Viljakkalassa, Hämeenkyrössä sekä Sahalahdella.[15] Satakunnan Kansanlähetys järjestää toimintaa Sastamalassa.[16]
Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä toimivia rauhanyhdistyksiä ovat Lempäälän rauhanyhdistys, Parkanon rauhanyhdistys ja Ylöjärven rauhanyhdistys.[17] Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Pirkanmaalla toimivia paikallisosastoja ovat Nokia-Pirkkalan, Oriveden, Parkanon ja Ylöjärven paikallisosastot.[18]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntaiherätyksen pioneerityötä Pohjois-Hämeessä tekivät muun muassa Martta Hellén, Eino Heinonen ja Alfred Lahtinen. Hellén toimi Orivedellä jo vuonna 1918. Pohjois-Häme oli myös Heinosen ensimmäinen lähetystyökenttä ja hän toimi Nokialla kymmenen vuoden ajan. Oriveden helluntaiseurakunta (1923) ja Akaan helluntaiseurakunta (1928) ovat Pirkanmaan vanhimmat seurakunnat. Nokian helluntaiseurakunta järjestettiin 1931 ja se on ollut Tampereen jälkeen suurin Pohjois-Hämeen seurakunnista. Vammalan helluntaiseurakunta järjestettiin vuonna 1945.[19]
Lempäälän helluntaiseurakunta järjestäytyi uudelleen vuonna 1954 ja samoihin aikoihin järjestettiin myös Valkeakosken helluntaiseurakunta (1955). Näitä vanhempi on vuonna 1947 perustettu Kuhmalahden helluntaiseurakunta. Ikaalisissa oli helluntaiherätystä jo vuonna 1920 Valto Kuusiston kautta ja Heinonen vieraili siellä 1920-luvun alussa. Samoin Heinonen toimi Kyröskoskella 1921, jonne seurakunta järjestäytyi vuonna 1951. Kangasalla oli voimakas herätys Suinulassa 1951 Alarik Sandbergin ja Juhani Rikalaisen kautta. Suinulassa oli vähän aikaa oma seurakunta, mutta varsinaisesti Kangasalan helluntaiseurakunta järjestäytyi 1985. Myös Viialassa ja Virroilla on seurakunnat.[19] Kaikkiaan Pirkanmaalla toimii 21 itsenäistä tai Suomen Helluntaikirkkoon kuuluvaa helluntaiseurakuntaa, joissa on yhteensä noin 4 600 jäsentä.[20]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Pirkanmaalla toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta. Pirkanmaan ortodoksisia pyhäkköjä ovat Karjalan valistajien kirkko Kolhossa, Pyhän Nikolaoksen tšasouna Valkeakoskella sekä Pyhän Johannes Venäläisen tšasouna Ylöjärvellä.[21]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herätysliikkeiden tapahtumista Pirkanmaalla on järjestetty evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat Vammalassa vuosina 1968 ja 1988, Sastamalassa 2015 ja 2022 sekä Virroilla 1982 ja 2016.[22]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 7.12.2024.
- ↑ a b Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 15, 19, 170–180. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
- ↑ Karkku Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Pirkkala Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Päätoimittaja: Rikkinen, Kalevi: Finlandia: Otavan iso maammekirja 3, Häme, Pirkanmaa, s. 15–20. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07486-5
- ↑ Keskiajan kivikirkot Hannu Asikainen. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Turun hiippakunnan hallinto Kansallisbiografia. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ a b Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 115, 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
- ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 527. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 74–80, 81–85, 86-94. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ a b Tietoa hiippakunnasta Tampereen hiippakunta. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 159. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Info Karkun evankelinen opisto. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ SLEY Vuosikertomus 2023 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Toimintaa muualla Hämeessä Hämeen Kansanlähetys. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Toimintaa Sastamalassa Satakunnan Kansanlähetys. Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 38-39. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Pirkanmaa Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Tilat Tampereen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 5.10.2024.
