Uskonto Pohjois-Pohjanmaalla

Uskontokuntiin kuuluminen Pohjois-Pohjanmaalla (pl. Oulu), Tilastokeskus (2023)

  Luterilaisuus (80.4%)

  Muut uskonnot (1.1%)

  Uskontokuntiin kuulumattomat (18.5%)

Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkko.

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Pohjanmaan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Oulun kaupunki, jota käsitellään Oulun uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan asukkaista 80,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 18,5 prosenttia väestöstä.

Historia

Katolinen aika

Katolisella ajalla Pohjois-Pohjanmaalle perustettiin seurakunnat Saloisiin (1329) ja Iihin (1374). Kuusamon alue kuului Kemin emäseurakuntaan. Vuonna 1477 erotettiin Saloisista Limingan seurakunta. 1500-luvun alussa perustettiin Kalajoen seurakunta sekä Pyhäjoen seurakunta.

Luterilainen aika

Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaosssa Pohjois-Pohjanmaan alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen. 1600-luvun alussa Pohjois-Pohjanmaalla oli nämä viisi kirkkopitäjää.

Turun piispa Johannes Terserus teki 1600-luvun puolivälissä tarkastusmatkoja Pohjois-Pohjanmaalle. Suurvaltakaudella piispat, kuten Johannes Gezelius nuorempi kävi joka neljäs vuosi Pohjois-Pohjanmaalla. Aikakaudella papin virat periytyivät voimakkaasti. Esimerkiksi Lithoviukset hoitivat Limingan pastoraattia kuuden peräkkäisen sukupolven ajan.

Herätysliikkeistä ensimmäisenä Pohjois-Pohjanmaalle tuli herrnhutilaisuus, kun kolme saarnaajaa vaikutti vuonna 1734 Torniossa, jonka seurauksena vaikutusta jäi Ouluun.

Kalajokilaakson herännäisyys sai alkunsa 1800-luvun alussa. 1830-luvulla herännäisyyden johtajia alueella olivat Jonas Lagus ja Niilo Kustaa Malmberg. Vuonna 1838 herätysliikkeiden johtohenkilöitä ja maallikoita vastaan käytiin Kalajoen käräjät, jonka seurauksena neljä pappia määrättiin erotettavaksi ja 62 maallikkoa sakotettavaksi, heidän joukossaan Paavo Ruotsalainen.

1850-luvulla herännäisyys hajaantui ja Kalajokilaakson heränneet kerääntyivät Vilhelm Niskasen ympärille. Evankelinen herätysliike levisi puolestaan Raahen seudulle 1800-luvun puoliväliin mennessä. Lapissa alkanut lestadiolaisuus levisi Pohjois-Pohjanmaan alueelle 1860-luvulla ensimmäisenä Peräpohjolan alueella ja Koillismaalle saakka. 1870-lukuun mennessä myös Raahen seutu, Siikajokilaakso, Pyhäjokilaakso ja Kalajokilaakso olivat kohdanneet lestadiolaista vaikutusta.

Uskonnollisen vapauden aika

Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. 1870–1890-lukujen aikana lestadiolaisuus saavutti viimeismmät Pohjois-Pohjanmaan seudun pitäjät, jotka olivat Oulun eteläpuolella sijaineet Liminka, Temmes ja Kempele. 1880-luvulta lähtien myös evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Pohjois-Pohjanmaalle.

Baptismi alkoi vaikuttamaan 1900-luvun alusta alueellisesti Siikajokilaaksossa, jonne perustettiin Kopsankylän ja Oulaisten baptistiseurakunnat. Oulusta käsin baptistityötä tehtiin myös Muhoksella ja Kalajoella.

Protestantismi

Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Pohjois-Pohjanmaalla toimii Oulun hiippakunta. Oulun tuomiorovastikuntaan kuuluu Iin seurakunta. Koillismaan alueella Rovaniemi-Koillismaan rovastikuntaan kuuluvat Kuusamon seurakunta, Pudasjärven seurakunta ja Taivalkosken seurakunta. Oulun eteläpuolella sijaitsevaan Limingan rovastikuntaan kuuluvat Hailuodon seurakunta, Kempeleen seurakunta, Limingan seurakunta, Muhoksen seurakunta, Raahen seurakunta, Siikalatvan seurakunta, Tyrnävän seurakunta, Utajärven seurakunta sekä Vaalan seurakunta.

Eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen rovastikuntaan kuuluvat Alavieskan seurakunta, Haapajärven seurakunta, Kalajoen seurakunta, Kärsämäen seurakunta, Nivalan seurakunta, Oulaisten seurakunta, Pyhäjärven seurakunta, Pyhäjoen seurakunta, Reisjärven seurakunta, Sievin seurakunta sekä Ylivieskan seurakunta.

Herätysliikkeet

Pohjois-Pohjanmaa on vanhoillislestadiolaisuuden keskeisintä kannatusaluetta. Yhtenäisintä se on Koillismaalla. Täältä voimakkaan kannatuksen alue ulottuu Perämeren rannikolle, Oulun ympäristöön sekä Kalajokilaaksoon. Kannattajamäärän ohella myös suhteellinen osuus paikkakunnan väestöstä on monin paikoin hyvin korkea. Kalajokilaakson alue on herätysliikkeiden maantieteelistä kohtaamisaluetta, joka on voimakasta aluetta myös uusheräykselle ja rauhansanalaisuudelle. Herännäisyyden voimakkain kannatus on Ylivieskan, Nivalan ja Sievin alueella ja kannatus ulottuu vähäisessä määrin myös pohjoisemmalle Pohjois-Pohjanmaalle.

Vanhoillislestadiolaisuus

SRK:n Suviseurat Kuusamossa vuonna 1961.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee vanhoillislestadiolaisten Reisjärven kristillinen opisto. Koillismaalla toimivia rauhanyhdistyksiä ovat Kuusamossa sijaitsevat Kuusamon, Käylän, Määttälän, Vasaraperän, Viirinkylän ja Vuotungin rauhanyhdistykset, Taivalkoskella sijaitsevat Metsäkylän, Taivalkosken ja Tyräjärven rauhanyhdistykset sekä Pudasjärvellä sijaitsevat Ervastin, Hirvikosken, Jonkun ja Pudasjärven rauhanyhdistykset. Perämeren rannalla sijaitsevia rauhanyhdistyksiä ovat Iissä sijaistevat Iin, Jakkukylän, Kuivaniemen, Oijärven, Yli-Iin ja Yli-Olhavan rauhanyhdistykset.

Oulun ympäristössä sijaitsevat Hailuodon rauhanyhdistys, Kempeleessä sijaisevat Kempeleen ja Murron rauhanyhdistykset, Lumijoen rauhanyhdistys, Muhoksella sijatsevat Laitasaaren ja Muhoksen rauhanyhdistykset, Pyhännän rauhanyhdistys, Raahessa sijaistevat Pattijoen, Raahen, Saloisten ja Vihannin rauhanyhdistykset, Siikalatvalla sijaitsevat Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan rauhanyhdistykset, Tyrnävän rauhanyhdistys, Utajärvellä sijaitsevat Juorkunan ja Utajärven rauhanyhdistykset sekä Vaalan rauhanyhdistys.

Kalajokilaakson rauhanyhdistyksiä ovat Alavieskan rauhanyhdistys, Haapajärven rauhanyhdistys, Haapaveden rauhanyhdistys, Kalajoella sijaitsevat Mehtäkylän, Kalajoen ja Raution seudun rauhanyhdistykset, Kärsämäen rauhanyhdistys, Merijärven rauhanyhdistys, Nivalassa sijaitsevat Haikaran, Korpirannan, Nivalan ja Ypyän rauhanyhdistykset, Oulaisten rauhanyhdistys, Pyhäjoen rauhanyhdistys, Pyhäjärven rauhanyhdistys, Reisjärven rauhanyhdistys, Sievissä sijaitsevat Asemanseudun, Kiiskilän ja Sievin rauhanyhdistykset sekä Ylivieskan rauhanyhdistys.

Muut herätysliikkeet

Muista lestadiolaissuunnista rauhansanalaisuutta edustavalla Lähetysyhdistys Rauhan Sanalla on paikallisyhdistykset Kalajoen Pahkalassa, Himangalla, Rautiosssa ja Kalajoella, Ylivieskassa sekä Raahessa. Uusheräyksellä on toimintaa Raahessa, Pyhänkoskella, Kalajoen seudulla, Ylivieskassa ja Haapavedellä. Kalajoella sijaitsee myös uusheräyksen kansanopisto, Kalajoen kristillinen opisto.

Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksellä on Oulun seudulla paikallisosastot Limingassa, Pudasjärvellä, Raahen seudulla, Temmes-Tyrnävällä sekä Utajärvellä. Kalajokilaaksossa toimiva paikallisyhdistyksiä ovat Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan paikallisyhdistykset. Evankelista herätysliikettä edustavalla Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös rukoushuoneet Kalajoen Hillilässä sekä Siikalatvan Junnonojalla. Keski-Pohjanmaan Kansanlähetys järjestää toimintaa Ylivieskassa ja Pyhäjärvellä.

Muut luterilaiset kirkot

Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on seurakunnat Oulaisissa ja Raahessa.

Helluntaiherätys

Pohjois-Pohjanmaan helluntaiherätys sai alkunsa Oulussa, josta se levisi 1950-luvulla ympäristöön muun muassa Temmekselle, jossa oli vähän aikaa oma seurakunta. Kalajokilaaksossa helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1931 Oulaisiin ja Pyhäjärvelle 1932. Pyhäjärvellä oli voimakasta herätystä 1930-luvun alussa. 1930-luvulla helluntailaisuus levisi myös Sieviin, Nivalaan ja Haapavedelle. Nivalan helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1951. 1960-luvulla avautuivat Ii, Yli-Ii, Hailuoto, Kiiminki ja Muhos. Revonlahdelle järjestettiin 1950-luvulla seurakunta, joka 1958 muutettiin Raahen helluntaiseurakunnaksi. Ylivainiolaisella kaudella Raahessa oli voimakasta herätystä, jolloin seurakunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui.

Katolinen kirkko

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Pohjois-Pohjanmaalla toimii Oulussa keskuspaikkaansa pitävä Nasaretin Pyhän Perheen katolinen seurakunta. Seurakunta järjestää säännöllistä toimintaa Raahessa.

Ortodoksinen kirkko

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla toimivat Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta ja Kuopion ortodoksinen seurakunta. Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta järjestää jumalanpalveluksia Raahessa, Vihannissa, Muhoksella, Kalajoella ja Kuusamossa. Seurakunnan pyhäkköjä ovat Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän rukoushuone Kalajoella, Jumalansynnyttäjän Suojeluksen rukoushuone Vihannissa sekä Neitseen Marian Temppeliinkäymisen rukoushuone Raahessa.

Kuopion ortodoksisen seurakunnan kirkkoja ja pyhäkköjä ovat Pyhän Profeetta Elian rukoushuone Pyhäjärvellä, Kristuksen kirkastumisen kirkko Nivalassa sekä Neitsyt Marian syntymän rukoushuone Haapavedellä.

Kulttuuri

Tapahtumat

Suviseurat järjestettiin Pyhäjoella vuonna 2014.

Pohjois-Pohjanmaalla on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on vietetty Oulunsalosssa vuonna 1982, Haukiputaalla vuonna 1993, Lumijoella vuonna 2011 Iissä vuonna 1917, Kuusamossa kaksi kertaa vuosina 1961 ja 1985, Pudasjärvellä neljä kertaa vuosina 1972, 1998, 2013 ja 2024, Raahessa vuonna 1962, Ruukissa kaksi kertaa vuosina 1971 ja 2001, Muhoksella kaksi kertaa vuosina 2003 ja 2019, Reisjärvellä vuonna 1968, Sievissä kaksi kertaa vuosina 1976 ja 2008, Nivalassa kolme kertaa vuosina 1945, 1969 ja 2004, Haapajärvellä neljä kertaa vuosina 1926, 1943, 1949 ja 1977, Ylivieskassa neljä kertaa vuosina 1908, 1921, 1950 ja 1963, Oulaisissa vuonna 1914 sekä Pyhäjoella vuonna 2014.

Rauhansanalaisten Suvijuhlat on järjestetty Kalajoella neljä kertaa vuosina 1988, 1996, 2006 ja 2023, Ylivieskassa neljä kertaa vuosina 1990, 1999, 2009 ja 2022, Kempeleessä kolme kertaa vuosina 2003, 2013 ja 2024 sekä Himangalla kaksi kertaa vuosina 2010 ja 2021.

Herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Ylivieskassa viisi kertaa vuosina 1897, 1991, 1937, 1979 ja 2006, Nivalassa kahdeksan kertaa vuosina 1894, 1903, 1907, 1933, 1946, 1966, 1992 ja 2019, Sievissä kolme kertaa vuosina 1912, 1973 ja 2002, Haapajärvellä kaksi kertaa vuosina 1916 ja 2013, Raudaskylässä kolme kertaa vuosina 1923, 1940 ja 1957, Raahessa vuonna 1951 sekä Oulaisissa vuonna 1986.

Yhteiskunnallinen vaikutus

1720-luvulla muodostettujen valtiosäätyjen osana perustettiin pappissääty. Pikkuvihan jälkeen myssyillä oli jatkuvasti vankka kannatus Pohjanmaan papistossa. 1800-luvun puolivälissä Pohjois-Pohjanmaalla levinnyttä lestadiolaisuutta pyrittiin estämään hallinnollisin estein. Kenraalikuvernööri Platon Rokassovski pyysi vuonna 1853 Oulun kuvernööriä ryhtymään toimiin herätysliikkeiden vaikutusten estämiseksi. Osa kenraalikuvernöörille tulleista valituksista oli peräisin alueen seurakuntapapeilta.

Katso myös

• Uskonto Oulussa