Ääreishermosto
Ääreishermosto eli perifeerinen hermosto on aivohermoista ja selkäydinhermoista koostuva hermosto, jonka tehtävänä on välittää informaatiota aivoista ja selkäytimestä muodostuvaan keskushermostoon.
Autonomiseksi hermostoksi kutsuttu ääreishermoston osa toimii tahdosta riippumattomasti eli autonomisesti toisin kuin somaattiseksi eli tahdonalaiseksi hermostoksi kutsuttu ääreishermoston osa[1].
Aivohermot
Aivohermoja on yhteensä 12 paria ja ne lähtevät aivojen pohjasta:[1][2]
- Hajuhermo (ensimmäinen aivohermo) kulkee nenäontelon hajualueelta seulaluun läpi isoaivojen hajukäämiin. Sen tehtävänä on tuoda keskushermostolle hajuaistimuksia nenästä.
- Näköhermo (toinen aivohermo) muodostuu lähinnä silmänpohjan gangliosolujen aksoneista. Näköhermo tuo näköaistimuksia silmästä, jotka muokkautuvat matkalla kohti keskushermostoa muun muassa gangloisoluissa sekä talamuksessa. Puolet näköhermosyistä risteää puolelta toiselle aivolisäkkeen edessä näköhermoristissä.
- Silmän liikehermo (kolmas aivohermo) hermottaa neljää silmänliikuttajalihasta sekä yläluomen kohottajalihasta. Lisäksi se toimii silmän parasympaattisena hermona.
- Telahermo (neljäs aivohermo) hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta.
- Kolmoishermo (viides aivohermo) on aivohermoista suurin. Se hermottaa kasvojen tuntoalueita ja puremalihaksia. Kolmoishermon haara silmähermo tuo tuntoaistimuksia päälaen ja otsan alueelta, yläleukahermo leuan alueelta ja alaleukahermo alaleuan alueelta.
- Loitontajahermo (kuudes aivohermo) hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta.
- Kasvohermo (seitsemäs aivohermo) hermottaa kasvojen lihaksia. Samalla se on kielen etuosan makuhermo sekä parin sylkirauhasen ja kyynelrauhasen parasympaattinen hermo.
- Kuulo-tasapainohermo (kahdeksas aivohermo) tuo liike-, kuulo- ja asentoaistimuksia korvasta.
- Kieli-kitahermo (yhdeksäs aivohermo) on nielun liike- ja tuntohermo. Se on myös kielen takaosan makuhermo.
- Kiertäjähermo eli vagushermo (kymmenes aivohermo) on rinta- ja vatsaontelon elimien parasympaattinen hermo. Lisäksi sen haara palaava kurkunpäähermo hermottaa suurinta osaa kurkunpään lihaksista. Kiertäjähermo toimii myös korvalehden ja korvakäytävän tuntohermona.
- Lisähermo (yhdestoista aivohermo) hermottaa paria kaulan lihasta.
- Kielen liikehermo (kahdestoista aivohermo) hermottaa kielen lihaksia.
Selkäydinhermot
Selkäydinhermoja on yhteensä 31 paria ja ne lähtevät pareittain kunkin selkärangan nikaman alta selkäytimestä. Kaulahermoja on kahdeksan paria vaikka kaulanikamia on vain seitsemän, koska ensimmäinen pari lähtee heti kallon alta. Rintahermoja on 12 paria, lannehermoja viisi paria, ristihermoja viisi paria ja häntähermoja vain yksi pari. Selkäydin päättyy jo ensimmäisen tai toisen lannenikaman kohdalle, mutta selkäydinhermot kulkevat selkärangan kanavassa alaspäin oikean nikaman kohdalle.
Selkäydinhermot lähtevät selkäytimestä kahtena erillisenä haarana, taka- ja etujuurena. Takajuuressa on tuntohermosyitä, joiden soomat sijaitsevat selkäytimen ulkopuolella olevissa spinaaliganglioissa. Etujuuressa on liikehermosyitä, joiden soomat sijaitsevat selkäytimen harmaan aineen etupylväässä eli etusarvessa. Etujuuri ja takajuuri yhdistyvät tullessaan ulos selkärangankanavasta nikamien välistä. Tämä varsinainen selkäydinhermo sisältää siten sekä liikehermosyitä että tuntohermosyitä. Selkäydinhermo jakaantuu lähes heti taka- ja etuhaaraan. Takahaarat hermottavat selän lihaksia ja ihoa. Etuhaarat puolestaan yhtyvät keskenään hermopunoksiksi, joista lähtee kaikkialle erillisiä hermoja.
Neljän ensimmäisen kaulahermon etuhaarat muodostavat kaulapunoksen, jonka yksi haara on palleahermo.
Hartiapunoksen muodostavat neljän alimman kaulahermon ja ylimmän rintahermon etuhaarat. Se hermottaa yläraajoja ja se sijaitsee yläraajaan menevien suurten verisuonten ympärillä. Hartiapunokseen haaroihin kuuluvat kainalohermo, lihas-ihohermo, värttinähermo, kyynärhermo ja keskihermo.
Lanne-ristipunos on muodostunut lannehermojen sekä ristihermojen etuhaaroista. Sen haarat reisihermo, lonkkahermo, yhteinen pohjehermo ja säärihermo hermottavat alaraajaa.
Lähteet
- ↑ a b Salo, Helena: Ääreishermosto Internetix. 1997. Viitattu 2.4.2014.
- ↑ Aivohermo Terveyskirjasto.fi. Viitattu 2.4.2014.