Kiertäjähermo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piirros kiertäjähermosta.

Kiertäjähermo eli vagushermo (lat. nervus vagus) on kaulassa lähelle pintaa tuleva kymmenes aivohermo[1] ja tärkein parasympaattinen hermo.

Kiertäjähermolla on useita tehtäviä:

  • immunologinen: vagushermo säätelee elimistön immuunipuolustuksessa tarvittavan PCTR1:n tuotantoa[2]
  • parasympaattinen: Hidastaa sydämen toimintaa ja hengitystä sekä lisää mahahapon eritystä
  • luustolihasten ohjaaminen muun muassa suussa, esimerkiksi puheen tuottamiseksi
  • tuntoaistimusten välittäminen muun muassa korvalehdestä ja korvakäytävästä
  • vagushermon haara, palaava kurkunpäähermo, hermottaa suurinta osaa kurkunpään lihaksista.

Joidenkin lääkkeiden, kuten atropiinin, vaikutus välittyy osittain kiertäjähermon kautta.

Kuristuksessa kiertäjähermon puristuminen lisää kuristuksen tehoa. Se onkin yksi kamppailulajien atemi-hermopisteistä, joihin hyökkäämällä pyritään torjumaan tai kukistamaan vastustaja. Monissa tavallisissa henkitorvi- ja verisuonikuristuksissa kiertäjähermo puristuu automaattisesti, sillä se on lähellä pintaa kaulassa, lähellä suuria verisuonia. Kiertäjähermon puristus häiritsee sydämen toimintaa ja hengitystä, mikä yhdessä hengitysteiden tai verisuonten tukkeutumisen kanssa aiheuttaa tajuttomuuden.

Vagusstimulaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertäjähermoa saatetaan lääketieteessä käsitellä sykkeen laskemiseksi tai sydämen rytmin korjaamiseksi. Keinoja on useita. Tunnetumpana Valsalvan menetelmä tai pelkkä toispuolinen hierominen. EKG:tä voidaan tällöin käyttää kyseisen terapian samanaikaiseen seurantaan.[3]

  • Kunnamo, Ilkka (päätoim.): Yleislääkärin käsikirja. (3., uudistettu painos) Helsinki: Duodecim, 1995. ISBN 951-8917-64-7
  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 181. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. The very important molecule that is helping your body fight bacteria. https://www.weforum.org/agenda/2017/01/heres-how-your-brain-helps-your-body-fight-bacteria
  3. Kunnamo 1995, s. 76.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]