Vuoksela
| Vuokselan kunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Käkisalmen kihlakunta |
| Kuntanumero | 938 |
| Hallinnollinen keskus | Virkkilä |
| Perustettu | 1917 |
| – emäpitäjä | Valkjärvi, Sakkola ja Muolaa |
| Lakkautettu |
30. syyskuuta 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | km² |
| – maa | 135 km² |
| Väkiluku |
2 940 (1939) |
| – väestötiheys | 27,78 as./km² |
Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Vuokselan naapurikuntia olivat pohjoisessa Räisälä, idässä Sakkola, etelässä Valkjärvi, lounaassa Muolaa, lännessä Äyräpää ja luoteessa Vuoksenranta. Vuokselan pinta-ala oli 135,9 km² ja asukasluku 2 940 (1939).
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alhola1, Hirvisaari1, Kontula2, Kottila2, Kuninkaanristi, Noisniemi, Päiväkivi, Räihäranta, Uusikylä ja Virkkilä (kirkonkylä)3.
1 Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
2 Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
3 Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin.[1]
Asukasluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3 728 (1920), vuonna 1914 siirrettiin vastaperustettuun Vuokselan seurakuntaan, 1 688 henkeä Valkjärveltä, 1 284 henkeä Sakkolasta ja 598 henkeä Muolaasta [2]
- 2 996 (1930), vuonna 1926 siirrettiin 983 henkeä Vuokselasta vastaperustettuun Äyräpäähän [2]
- 3 047 (1936) [3]
- 2 940 (1939) [4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunnan ja kunnan perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuokselan alueen muodostamista rukoushuonekunnaksi oli suunniteltu jo 1860-luvulla. Vuonna 1905 valmistui Uuteenkylään rukoushuone, joka tehtiin entisestä Antrean kirkosta, joka oli myyty huutokaupalla edellisenä vuonna. Valkjärven seurakunnan alainen Vuokselan rukoushuonekunta muodostettiin vuonna 1908.
Vuokselan seurakunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914, jolloin siihen liitettiin Uudenkylän ja Päiväkiven kylät Valkjärveltä, Kuninkaanristin, Noisniemen ja Räihärannan kylät Sakkolasta ja Vuosalmen kylä Muolaasta. Näistä kylistä Uudellakylällä, Päiväkivellä, Vuosalmella ja osalla Noisniemeä ei ollut maayhteyttä aiempiin seurakuntiinsa.
Vuokselan kunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1914, mutta kunnallinen toiminta alkoi vasta vuoden 1917 alusta. Vuonna 1925 aikoinaan Muolaan kunnasta liitetty Vuosalmen kylä liitettiin uuteen Äyräpään kuntaan.
Vuokselan kirkon paikasta syntyi riitaa eri kylien välillä. Vuokselan kirkko valmistui vuonna 1929 Virkkilän Lammasniemeen, Vuoksen pohjoisen laskuhaaran varrelle. Kirkon suunnitteli Ilmari Launis.
Sota-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodassa maataistelut eivät ulottuneet Vuokselan alueelle, mutta Moskovan rauhassa oli koko Vuoksela luovutettava Neuvostoliitolle. Sodan aikana oli Vuokselan väestö evakuoitu Vilppulaan. Pika-asutussuunnitelmien mukaiset sijoituskunnat olivat Perniö, Kisko, Muurla ja Suomusjärvi. Asuntotilanteen helpottamiseksi vuokselalaiset siirtyivät kuitenkin lähinnä Vilppulan ympäristökuntiin, Ruovedelle, Mänttään, Juupajoelle ja Kuorevedelle.[3]
Jatkosodan alussa vuonna 1941 Vuoksela vallattiin takaisin ja vuokselalaiset pääsivät palaamaan takaisin kotiseudulleen. Kotiin palaamista seurasi suuri jälleenrakennuskausi. Vuoksela evakuoitiin kuitenkin uudelleen 15. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tieltä ja tällä kertaa sijoituskuntina olivat Pihlajavesi, Juupajoki ja Kuorevesi. Kunnantoimisto sijoitettiin Haapamäelle.
Lakkauttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1945 maanhankintalain mukaiset vuokselalaisten sijoituskunnat olivat etelähämäläiset Hattulan, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Tyrvännön kunnat. Luovutettujen alueiden kunnat määrättiin lakkautettavaksi vuoden 1948 ja seurakunnat vuoden 1949 loppuun mennessä. Vuokselan kunnan toiminta päättyi 30. syyskuuta 1948, jolloin pidetyn kokouksen viimeinen pykälä kuuluu "Tämän jälkeen todettiin kunnan toiminta kuntana loppuneeksi ja sen nimikin ainakin toistaiseksi siirtyneen muistojen joukkoon"[3]
Maantiede ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuokselan maisemakuvan keskeisiä elementtejä on pitäjän länsi- ja eteläosissa Vuoksi, joka virtaa pitäjän alueella sekä jokimaisena että järvenseliksi laajenneena. Pitäjä on suurelta osaltaan hiekkamaata, pohjoisosissa on murtosora-alueita sekä suuria soita. Savimaita on kapeina ja haarautuneina alueina eri kylien alueilla. Erikoisuutena Vuokselan maisemassa ovat lukuisat siirtolohkareet, joista suurimmat ovat kooltaan merkittäviä, mm. Hirvisaaressa sijaitseva Karsikonkivi (100 m3) ja rukoushuoneen luona sijainnut Pyhäkivi (60m3).[5]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuokselan luterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914. Vuokselan seurakunta kuului Viipurin hiippakunnan Käkisalmen rovastikuntaan. Riita seurakunnan kirkon paikasta johti siihen että riidassa häviölle jääneet uusikyläläiset perustivat vuonna 1926 Vuokselan vapaan evankelis-luterilaisen seurakunnan, joka kuului Suomen Vapaaseen Evankelis-Luterilaiseen Kirkkoon.[6] Tämä seurakunta käytti kirkkonaan Uudenkylän rukoushuonetta, mutta ei kuitenkaan omistanut rakennusta. Lisäksi Vuokselaan perustettiin helluntailaisuuteen kuulunut Elim-seurakunta vuonna 1931. Vuokselan helluntaiseurakunnalle valmistui oma rukoushuone Kuninkaanristin kylään vuonna 1939. [7] Vuokselan ortodoksiväestö kuului Palkealan seurakuntaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ a b Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus
- ↑ a b c Vuoksela (Historia) Vuoksela-seura ry. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 24. heinäkuuta 2007.
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Rosberg, J.E. (ym): Suomenmaa. Maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. Osa V, Viipurin lääni. s. 268-271. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki, 1923.
- ↑ Kansanaho Erkki: Kirkko Karjalassa. Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino Oy, 1986. ISBN 951-95990-1-0
- ↑ Toim. Juvonen Veikko: Vuokselan kylät ja asukkaat, s. 13. Lappeenranta: Vuokselalaisten Pitäjäseura ry, 1983. ISBN 951-99459-4-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuoksela-Seura ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- Luovutettu Karjala – Vuoksela
- Vuokselan kartta
- Luovutetun Karjalan linkit (Arkistoitu – Internet Archive)
Alhola 1 • Hirvisaari 1 • Kontula 2 • Kottila 2 • Kuninkaanristi • Noisniemi • Päiväkivi • Räihäranta • Uusikylä ja Virkkilä 3 (kirkonkylä)
Huomautuksia
1 Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
2 Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
3 Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen.