Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Sonyn ja Applen artikkelien nimet

Puolisentoista viikkoa sitten IP laittoi PlayStation (tuotesarja) -artikkeliin Korjattava/nimi-mallineen, jossa ehdotti artikkelin nimeksi Playstation (tuotesarja). Ajattelin, että voisi olla sen koko luokan keskustelu, että ehkä siitä on parempi keskustella täällä. Myös Applen artikkelien nimet tulivat esiin, joten ajattelin aloittaa tässä kaksi eri keskustelua kummastankin brändin artikkelien nimistä. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Jos meinaat, että käydään keskustelu kaikista tuoteartikkelista, joissa artikkelin nimi on kirjoitettu pienellä, niin olisi syytä ottaa mukaan kaikki tuotesarjat eikä korvata sitä jne:llä. eBay ainakin unohtui.-- Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 13.58 (EEST)

Tarkoitin pelkkiä Applen artikkeleja. Heidän tuotteitaan tuollaisilla nimillä on niin paljon, niin laitoin jne. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Oukei.-- Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 14.49 (EEST)

Näistä tuotenimien oikeinkirjoituksista on keskusteltu vuosikymmeniä. Näköjään asia nousee aina uudelleen esille kielipuristien toimesta. Muistaakseni joskus päästiin kompromissiin, että katsotaan miten suurimmat lehdet kirjoittavat ne ja toimitaan sen mukaisesti. Minun näkemyksen on, että käytännössä ei kukaan nuoudata kielitoimiston ohjetta asiasta. Syynä tähän on se, että ohjeen noudattaminen on "väärinkirjoitettujen" yritysten halveksuntaa. Kielitoimiston ohje on siis järjetön eikä sitä tule noudattaa. Vilkapi (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 19.57 (EEST)

Käytät hyvin tunteenomaisia ilmaisuja: kielipuristi, halveksunta, järjetön. Sanasto ei tee näkemystäsi vakuuttavaksi, kun tosiasiassa Yle ja HS ovat Kielitoimiston kanssa samassa linjassa. --abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 20.49 (EEST)

Helsingin Sanomat taitaa aika kunniakkaasti käyttää pitkälti kieliopin mukaisia versioita. Oma kantani on kuitenkin se, että käytettäisiin artikkelikohtaisesti eniten lähteissä (eritoten suomenkielisissä lähteissä, jos sellaisia tarpeeksi tarjolla) esiintyvää muotoa. Se taitaa aika usein olla se ”väärin” kirjoitettu muoto. --Farma3110 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 20.51 (EEST)

Kielitoimisto on lakisääteinen elin, jonka tehtävä on huolehtia että kirjoitettu kieli on kaikille ymmärrettävää. Jos Wikipediassa luodaan oma suomen kieli, voi olla että se etääntyy suomen yleiskielestä. Näinhän joillakin aloilla on jo tapahtunut, eikä tekstiä välttämättä ymmärrä ilman tulkkia. --abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 09.29 (EEST)

Kielitoimisto, jos tuollaista epävirallista nimitystä halutaan käyttää, ei kuitenkaan ole määräysasemassa oleva viranomainen, vaan toiminta on neuvomista ja ohjaamista. Neuvoja ja ohjeita noudatetaan tai jätetään noudattamatta. --Lax (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Kielitoimiston ohje on minusta ristiriidassa tavaramerkkiä koskevan lain ja käytönnön kanssa. Yritykset joutuvat maksamaan tavaramerkkien rekisteröinnistä ja vahtimaan niiden käyttö. Tähän kuuluu myös tavaramerkkien oikeinkirjoitus. Jos haluaa suomalaistaa lyhenteistä muodostuvia sanoja, niin miksi kielitoimisto ei sitten ohjaista sanomaan esimerkiksi "Iipadi", joka taitaa olla aika yleinen tapa puhua kyseisestä laitteessa. Tavaramerkki ja tuotenimet ovat minusta rinnastettavissa ihmisten nimiin. Kukaan ei taida olla mielissään, jos omaa nimeä aletaan muiden toimesta muuntelemaan. Vilkapi (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 16.19 (EEST)

Itse asiassa moni media on jo taloutensa puolesta niin tiukilla, että sen selvittämiseen, miten ihmisen nimi kirjoitetaan, ei kaikilla ole enää resurssia. Esimerkiksi STT, joka muuten seuraa paljolti Kotuksen ohjeistusta, neuvoo toimittajilleen, että ulkomaisten henkilöiden nimistä jätetään aksentit pois. Ne ovat kuitenkin englanninkielisissä lähteissä väärin, eikä ole aikaa tarkistaa. Eivätkä ne ehkä menisi asiakkaiden järjestelmiinkään oikein. Yritysnimet se neuvoo kirjoittamaan yleensä kuten yritys kirjoittaa. Paitsi toki osuuspankkiväen räpellys käsketään erikseen korjaamaan, samoin ne tapaukset, joissa yritys ei osaa aloittaa nimeään isolla alkukirjaimella. Mitä vähäisempi on viestijän toimituksellinen uskottavuus tai osaaminen, sitä todennäköisempää on, että yrityksen käyttämä nimiasu, kuten tekstisisältökin, kopioidaan tiedotteesta ns. uutiseksi sellaisenaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 20.42 (EEST)

PlayStation vs. Playstation

IP ei aloittanut keskustelua, jotein tein sen itse äsken mainitsemani artikkelin keskustelusivulla. Kukaan ei kuitenkaan ole ehtinyt liittyä siihen. IP kuitenkin perusteli asiaa mallineessa sillä, että YouTubekin on Youtube ja TikTok Tiktok. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Tuoreissa uutisissa Helsingin Sanomat ja tänään Yleisradio käyttävät Playstation-kirjoitusasua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Playstation-muotoa käyttävät lisäksi suomalaisista pelialan julkaisuista ainakin Tilt ja Mikrobitti. 2001:999:584:7525:CCE4:16D2:CFFF:CB99 28. syyskuuta 2024 kello 10.24 (EEST)

Tuon voi muuttaa toiselle nimelle.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.12 (EEST)

iOS vs. Ios, iPhone vs. Iphone, macOS vs. Macos, jne.

Laitoin artikkelin keskustelusivulla keskustelunaloitukseeni linkin Kielitoimiston ohjepankin -sivuille, joissa suositellaan iPhonen kirjoitettavan Iphone ja iPadin Ipad. Tämä tuli paremmin esiin Ipr1:n keskustelusivulla. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Jos iOS js macOS eivät käy, niin sitten mielestäni IOS ja MacOS. OS on kuitenkin lyhenne sanoista operating system, vaikka noiden tuotemerkkien virallinen nimi ei pitkää versiota käytäkään. Mielestäni tuntuisi (ja näyttäisi) hölmöltä kirjoittaa os noissa pienellä. --Farma3110 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Exactly. P0RVAR1 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.38 (EEST)

Ios ja Macos ovat kovin käsittämättömiä muotoja, ei ainakaan niitä. Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 09.51 (EEST)

"Artikkelien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tekstissä artikkeleihin viitataan suomen vakiintuneiden kirjoitussääntöjen mukaisesti, eli yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimet isolla alkukirjaimella." Jeps. Ei alkukirjaimen koosta pitäisi olla mitään epäselvää. Tekstissä voi erikseen kertoa, että valmistaja käyttää tuotteestaan kirjainkoon suhteen eri kirjoitusasua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 13.02 (EEST)

Jättäisin Applen tuoteperheen nimet entiselleen. Nimen sisällä olevan OS:n muutos os:ksi hävittää sen informaatioarvon. Toki on paheksuttavaa, että Apple Inc. ei noudata Kotuksen suosituksia ja suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 13.33 (EEST)

Mun mielestä Kielitoimiston ohje menee nimissä myös siten, että ulkomaisissa nimissä mennään sitaattilainasääntöjen mukaan ja käytetään lähdekielen kielioppisääntöjä kirjoitusasussa. (ts. iPhone, koska nimi ja tuote on alunperin englanninkielinen)--Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 13.45 (EEST)

Varmaan voit antaa linkin, missä niin sanotaan. -- abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 19.49 (EEST)

Tuolla Luurankosoturin linkkaamalla Kielitoimiston ohjepankin sivulla lukee "Kuitenkin myös alkuperäinen kirjoitusasu on mahdollinen ikään kuin sitaattilainana" --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 28. syyskuuta 2024 kello 19.52 (EEST)

Kappale jatkuu vielä. "Virkkeen alkuun tulee kuitenkin iso alkukirjain: I-phone tai Iphone. Jos haluaa käyttää muotoa iPhone, kannattaa virke muotoilla niin, ettei sitä tarvitse aloittaa nimellä. Tekstin läpi käytetään johdonmukaisesti samaa kirjoitusasua." Jobs-vainajan firman kulttuurinen status on niin korkea, että sen pyhän tuotteen kirjoitusasun korjaaminen voi tunnetasolla alkaa epäilyttää. Vaikkapa vastaavasti muotoiltu eTampere oli aikanaan vain koominen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 20.51 (EEST)

Mieluiten iOS, macOS ja iPhone. Ios ja Macos näyttävät karseilta, eikä Iphonekaan hyvältä näytä. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 28. syyskuuta 2024 kello 14.00 (EEST)

Paremmin ei voisi sanoa. P0RVAR1 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Mäkin olen täysin samaa mieltä. --VynedJ (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Asiayhteys

Kielipuristit välillä haluaisivat muuttaa koko maailman suomenkieltä varten laadittuja sääntöjä noudattavaksi. Sääntöjen soveltaminen muiden kielten erisnimiin ja kirjainlyhenteisiin voi olla kuitenkin aika sekoittavaa ja hupsuakin. Pyritäänpä vähän rajaamaan sääntöjen käyttöä suomenkielisiin ilmaisuihin. Vain joistakin erisnimistä syntyy mielekkäitä käännöksiä. Niitä käytetään yhä vähemmän.

Räikeimpänä esimerkkinä tästä väkisin viäntämisestä edellä "Macos". --Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 23.31 (EEST)

Tämä kielipuristi huomauttaa että suomen kieli on sanaliitto eikä yhdyssana. Iivarius (keskustelu) 29. syyskuuta 2024 kello 04.03 (EEST)

Nii o, tot viä - kirigiäles. Mut immeise saa ny keskustel rennommi joka pilkust piittamati vaik välil iha raumaks! Joka asial tappa ol oma paikkas maailmas - vaik se välil sekane saatta ollakki... Aulis Eskola (keskustelu) 29. syyskuuta 2024 kello 10.01 (EEST)

Tämä kielipurilainen muistelee, että joskus on ollut teknisesti vaikeaa saada aikaan pienellä kirjaimella alkavia otsikoita Wikipediaan. --Höyhens (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 16.16 (EET)

"The"

Englannin kielen määräinen artikkeli jätetään suomalaisessa mediassa usein pois, erityisesti jos puhe on tiedotusvälineistä, eli siis "Wall Street Journal", "Guardian", "New York Times" ja niin edelleen. Onko tämä myös Wikipediassa sallittu kirjoitusmuoto artikkelitekstissä? Itse mainittujen tiedotusvälineiden artikkelit pidetään tietenkin nykyisillä virallisilla nimillään joissa "the" on. 217.140.214.219 6. marraskuuta 2024 kello 08.35 (EET)

En löytänyt asiaan kielenhuollon ohjetta, mutta maalaisjärjellä ajattelisi, että kun nimi on alkukielinen, alkukielessä myös artikkeli on osa nimeä, eikä sitä tulisi jättää pois leipätekstissäkään. Toimittajat ovat näissä(kin) asioissa laiskoja. Sitten, jos käytetään lyhennettä (NYT, WSJ), artikkelia ei tarvita. On huomattava, että kaikkiin nimiin artikkeli ei kuulu. Esim. La Repubblica, mutta Corriere della Sera. Edellisessä on muuten se erikoisuus, että it-wikissä la kirjoitetaan pienellä jopa lauseen alussa. -2001:999:600:7DC9:5988:5ED1:65BA:726 6. marraskuuta 2024 kello 15.06 (EET)

Olen havainnut, että oikeat suomenkieliset tietosanakirjat eivät käytä artikkeleita englanninkielisten lehtien nimissä (paitsi artikkelin nimen yhteydessä), mikä saattaa tietysti johtua tilanpuutteesta. Lehtikielessä niitä ei myöskään kaiketi yleensä käytetä. Mielelläni jättäisin ne leipätekstissä pois, mutta selvää käsitystä minulla ei ole, varsinkaan muunkielisten nimien suhteen. --Esamatti1 (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 15.54 (EET)

Kodifiointi kielitieteissä?

Onko suomen kielessä vastinettä tälle englannin kielen termille? Meidän artikkelimme kodifiointi kertoo vain laissa tapahtuvasta kodifikaatiosta. Kehittelen artikkelia Anton Bernolákista, jonka kerrotaan olleen ”ensimmäinen slovakin kielen kodifioija”. Onko asian kirjoittaminen näin suomeksi ok? --Saimuri (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 15.01 (EET)

Tieteen termipankista löytyy kielitieteen termi kodifiointi. --Brewster239^(K·M) 26. marraskuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Normittamisesta puhutaan ehkä yleisemmin, kirjakielien normien laatimisesta/vakiinnuttamisesta tai laajemmin kielenohjailusta tai kielenhuollosta. Esim. https://kielikello.fi/kielen-normittamisesta/ --Esamatti1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 16.13 (EET)

Kiitos! Saimuri (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 17.19 (EET)

Löysin tästä Jussi Nuorluodon teoksesta sivulta 87 maininnan kirjakielen kodifikaatiosta. Eli käyttöä esiintyy, mutta ilmeisen vähän. Saimuri (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 19.55 (EET)

Korrelaatti kaukana

Eilen kuulin Yleisradion ohjelmapuffissa jotakuinkin tällaisen kehotuksen: "Hyppää mukaan alaskalaisten elämään, jotka asuvat maailman pohjoisimmassa--". Äsken huomasin Wikipedia-artikkelin, jonka määritelmälause kuuluu "Ari Salmivuori on suomalainen suursijoittaja ja Ajanta Oy:n omistaja, jonka hän perusti 1989." Voiko relatiivilauseen aloittava pronomini viitata nykyään kaksi askelta taaksepäin, hyppäämällä yhden substantiivin yli? (Molemmat esimerkit ovat ilmeisesti ammattitoimittajan kynästä, jälkimmäinen artikkelihistorian mukaan taloustoimittaja Eljas Revon.) Kotivalo (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 09.16 (EET)

Puheessa voi tehdä kaikenlaista ja kuulijat ymmärtävät: virhe menee ohi korvien, tekstissä ei. Esimerkkiä en tähän hätään keksi, mutta toisinaan jokin pieni mitätön sana tai korrelaattiin tiiviisti liittyvä sana voi olla välissä. Sellaista olen nähnyt jonkun Kotus-kirjoittajankin tekstissä. Mutta periaatteessa esimerkkisi ovat pikaisen kirjoitttajan huolimattomuuksia. Lisäys: Ai niin, ensimmäinen oli puhetta. --abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 09.27 (EET)

On tapauksia, joissa pronomini viittaa kauemmas ja jopa yli substantiivin. Kotuksen Kielikellossa sanotaan: ”Korrelaatti voi olla kauempana edeltävässä lauseessa, jos sillä on täsmennyksenään pronomini se tai ne tai sana sellainen, semmoinen tai jokin muu rajoittava ilmaus (esim. sana ainoa). Esimerkiksi sanat se, sellainen rajaavat määrittämänsä substantiivin ilmaiseman asian, jolloin on selvää, että relatiivipronominikin viittaa siihen.” Ja esimerkkivirke samasta lähteestä: ”Kiinteistönvälittäjän tulee välttää sellaisia ristiriitoja kollegan kanssa, jotka voisivat vahingoittaa asiakkaiden etua.” Aloituksen esimerkki ”– Ajanta Oy:n omistaja, jonka hän perusti –” on siis kuitenkin väärin. --Farma3110 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 10.18 (EET)

Olin juuri lisäämässä samaa kun tuli päällekkäinen muokkaus. Siis kannattaa muistaa, että jos korrelaatin edessä on se, sellainen tms., korrelaatti voi olla kauempana. Myös postpositio mahtuu siihen väliin. [1]. Mutta esimerkeissäsi ei sellaista ollut. Ensimmäinen esimerkki, joka oli puheesta, on kuitenkin käsikirjoitettua puhetta eikä spontaania, joten käsikirjoittajan olisi pitänyt herätä. abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Kiitos vastauksista, oma kielentajuni on siis ainakin tältä osin yhä kunnossa. Korjaan tuon Ari Salmivuori -aloituksen, mutten jaksa laatia kuuntelijapalautetta Yleisradiolle, vaikka tuo eka esimerkki tosiaan taisikin olla käsikirjoitettu puffi-insertti. Kotivalo (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 07.35 (EET)

Rakenteiden ja sanojen käyttö

Olen taas alkanut luoda artikkeleita tänne. Kysynkin sitä, että voiko käyttää joitain englannin kielestä peräisin olevia rakenteita ja sanoja, joita suomessa joskus käytetään.

Siis:

Voiko Wikipediassa käyttää sanaa "liiga" tarkoittamaan urheilusarjaa? Onko esim. Englannin Valioliiga "liiga"?

Voiko käyttää tällaista lauseenvastiketta: Helsinki, perustettu vuonna 1550, on Suomen pääkaupunki.

Voiko käyttää sanaa "vastaavasti" vastaamaan englannin "respectively"-sanaa? Siis esim. näin: Suomen naapurimaiden omakieliset nimet ovat Sverige, Norge, Россия ja Eesti, vastaavasti.

Olen pohtinut näiden rakenteiden käyttöä. --40bus (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 21.36 (EET)

"Vastaavasti"-ilmaisun voit unohtaa. Riittää, että luettelet nimet. Perustamisenkin esittäminen kesken lauseen vaikuttaa kankealta. Miksei näin: "Suomen pääkaupunki Helsinki on perustettu vuonna 1550" tai "Vuonna 1550 perustettu Helsinki on Suomen pääkaupunki". Liigaan varmaan löytyy asiantuntijavastauksia mutta saanen silti ihmetellä kun noita liigoja on mediassa silmät korvat täyteen. --abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 21.51 (EET)

Voiko silloin käyttää "vastaavasti"-ilmaisua, jos virkkeessä on kaksi eri luetteloa, joista ensimmäisen osilla on kaikilla jälkimmäisessä vastine? Siis esim. näin: Suomen naapurimaiden, Ruotsin, Norjan, Venäjän ja Viron, omakieliset nimet ovat Sverige, Norge, Россия ja Eesti, vastaavasti. --40bus (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 22.01 (EET)

Mun mielestä ei, koska eikös tuo ”omakieliset” sisällä jo sen mikä tuon ”vastaavasti” tarkoitus on? Tai ainakin tuo virke on sellainen, jossa ei tuota ”vastaavasti” tarvita, mutta vähintään siirtäisin tuon ”vastaavasti” ennen maiden omakielisiä nimiä. Luurankosoturi ✉️ 15. joulukuuta 2024 kello 23.54 (EET)

Aivan, se on turha lisäke. Englannissa on kaikenlaisia koukeroita, joita ilman suomenkielinen lause on hyvä ja kertoo asian. Sama pätee tietenkin myös toisinpäin. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 07.45 (EET)

Olen joskus Wikipediassakin käyttänyt vastaavasti-sanaa, tosin sijoitettuna ennen vastaavaa luetteloa ja ilman pilkkua, kun olen siihen suomenkielisessä lääketieteellisessä tutkimustekstissä tottunut, mutta voin jättää sen käytön poiskin, jos niin halutaan. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 09.40 (EET)

Päällekkäinen muokkaus: Lääketieteen kieli ei tunnetusti välttämättä ole parasta suomea. Jos lause on ymmärrettävä ilman sanaa "vastaavasti", voipi olla että sana hämärtää sisällön merkitystä ja lukija sotkeutuu ja joutuu pysähtymään miettimään, mitä tekstissä halutaan sanoa. Kannattaa käyttää kielikorvaa, jos sen käytöstä on kokemusta. Kielitoimiston sanakirja antaa käytöstä esimerkkejä, joten ei sitä kukaan ole kieltämässä. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 10.15 (EET)

Ei sana vastaavasti sentään ihan kokonaan pannassa ole. Kielitoimiston sanakirjassa on esimerkki: "Viime vuonna ensimmäiselle luokalle tuli 19 tyttöä ja 16 poikaa, tänä vuonna vastaavasti 21 ja 20." Jos tuosta jättää sanan vastaavasti pois, merkitystä joutuu hieman aprikoimaan. Alkuperäiseen kysymykseen on syytä todeta, että suomen ja englannin pilkkusäännöt ovat erilaiset ja muutenkin toisen kielen lauserakenteita matkimalla mennään yleensä metsään. -2001:999:704:520F:2339:8303:F0E2:8410 16. joulukuuta 2024 kello 10.14 (EET)

Respectively-sanaa käytetään englannissa luettelon jäljessä ilmaisemaan tarvittaessa sitä, että jälkimmäisen luettelon kohdat vastaavat ensimmäisen luettelon kohtia nimen omaan samassa järjestyksessä, mutta eivät viittaa muihin kohtiin. Esimerkiksi "Suomen, Ruotsin ja Norjan valtakielet ovat suomi, ruotsi ja norja, respectively". Silloin kun ne eivät vastaa, sanaa ei käytetä, kuten "Talitiainen, sinitiainen ja pikkuvarpunen syövät auringonkukansiemeniä, pähkinöitä ja talia." Tuo tarkoittaa sitä, että kaikki kolme lintua syövät kaikkia kolmea ruokaa. Suomessa tuota rakennetta käytetään aika vähän, mutta joskus se ehkä selventäisi asiaa. Savir (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 11.53 (EET)

Amerikkalaisessa - tai ainakin yhdysvaltalaisessa - kielenkäytössä on tapana olla hirveän täsmällinen. Perustuuko se sitten siihen, että siellä ollaan herkemmin tuomarin edessä virhellisistä väitteistä, tosin ei nyt lintujen ruokavaliosta, mutta tapa tarttuu ja leviää. Kun meillä sanotaan että Matti Meikäläinen asui New Yorkissa puoli vuotta, yhdysvaltalainen toimittaja kirjoittaa, että MM asui New Yorkissa kuusi kuukautta. Olemme suurpiirteisempiä, savolaisempia, jätämme vastuun lukijalle ja kuulijalle. Sikäläiset rakastavat kirjojen ja levyjen myyntilukuja, listasijoituksia, tuottoja, ja siihen alkaa törmätä fi.wikipediassakin, hoh hoijaa. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.09 (EET)

Katselin digitoituja lehtiä 1920- ja 1930-luvuilta ja rakennetta näkyy käytetyn täsmällisessä ilmaisussa mutta niin, että vastaavasti ei ole virkkeen viimeisenä sanana: "Sitäpaitsi rakennettiin viime vuonna 23 lisä- ja korotusrakennusta sekä 118 rakennemuutosta, edellisenä vuonna vastaavasti 32 ja 123." Eli juuri kuten Kielitoimiston sanankirjan esimerkissä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.18 (EET)

Suomessa ei kai kuitenkaan käytetä aivan samaa rakennetta kuin englannissa, eli tyyliin "Jaguaari, seepra ja kenguru elävät vastaavasti Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa". Savir (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.39 (EET)

Tuota tyyppiä ei osunut silmään. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.49 (EET)

Onko pilkulla erotettu lisäys virkkeen jäljessä koskaan hyvää suomea? --40bus (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 13.38 (EET)

Voi olla, tilanteesta riippuen. --abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 14.05 (EET)

Siis esim. näin: Syön aina aamupalaksi puuroa, mummoni tapaan. --40bus (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.13 (EET)

Siinä sillä voi antaa merkitysvivahdetta. Eli voi käyttää. --abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.48 (EET)

Jäljessä vai lopussa? --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 15.16 (EET)

Erottelisin elukat kunkin oman alueensa kohdalle: Jaguaari elää Amerikassa, seepra Afrikassa ja kenguru Australiassa, jos ne jostain syystä on pakko esittää samassa lauseessa. --abc10 (keskustelu)

Liiga on siinä Englannin Valioliigan nimessäkin, joten voi käyttää. Samoin voi käyttää sanaa sarja. Käytännössä liiga tarkoittaa samaa asiaa kuin (palloilu)sarja. --PtG (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 07.50 (EET)

Liigaa pidän rajoittuneempana nimenä, eli jos sarjan tai organisaation nimessä ei missään kohdassa mainita liigaa, ei sitä pidä täälläkään käyttää (siis: mestaruussarja ei ole liiga, ei ainakaan, jos ei puhuta Englannin mestaruussarjasta, joka on osa Englannin liigaa), mutta liigasta voi käyttää sarja-sanaa. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 09.40 (EET)

Englannin mestaruussarja on league, joten onko se myös suomeksi "liiga"? Ja esim. 7. ja 8. tasojen Southern League, joka käsittelee neljä divisioonaa, on league, ja sen divisioonat divisioneja, joten se on myös "liiga". --40bus (keskustelu) 17. joulukuuta 2024 kello 00.03 (EET)

Bye suomeksi

Mikähän mahtaa olla englanninkielinen termi bye suomeksi? Sitä käytetään urheilussa silloin, kun joku joukkue tai pelaaja pääsee suoraan myöhemmälle kierrokselle eikä tämän tarvitse osallistua ensimmäiselle kierrokselle. Esimerkiksi 6 joukkueen kaaviossa on kaksi byetä suoraan välieriin, ja neljä muuta kilpailijaa joutuvat pelaamaan puolivälierissä. Cup-turnauksissa usein tietyn sarjatason joukkueilla on bye myöhemmälle kierrokselle, esim. FA Cupissa Valioliigan ja Mestaruussarjan joukkueet suoraan kolmannelle kierrokselle, Ykkös- ja Kakkosliigan joukkueet ensimmäiselle kierrokselle jne. NFL:ssä joukkueilla on bye week keskellä kautta, ja se on suomennettu väliviikoksi. Bye on yleinen termi, joten mikähän voisi olla sen suomennos? --40bus (keskustelu) 18. joulukuuta 2024 kello 21.19 (EET)

Ei kai sille mitään selvää vastinetta ole, vai keksiikö joku? "Selviytyi suoraan välieriin (pelaaamatta puolivälieriä)", voiko sitä oikein muuten suomeksi sanoa? --Quinn (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 09.24 (EET)

Ei varmaan mitään virallista suomennosta ole. Muistelen joskus jonkun käyttäneen pesäpallosta varastettua termiä vapaataival. Täällä Wikipediassa on käytetty ainakin termiä lepovuorossa.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.19 (EET)

Brysseli

Onko järkeä pitää Wikipediassa tällaista ohjaussivua, joka on käytännössä vain kirjoitusvirhe eikä vaihtoehtoinen oikea kirjoitusmuoto? Korjasin viime viikolla Brysseli:t Bryssel:eiksi 20 artikkelissa. Osa näistä kirjoitusvirheistä olisi varmasti jäänyt tekemättä, kun muokkaajat olisivat huomanneet, että [[Brysseli]] tuottaakin punalinkin eikä sinilinkkiä. Samoasambia ✎ 19. joulukuuta 2024 kello 15.57 (EET)

Ei ole järkeä, pois vaan. Siitä oli joskus jossain kielenhuoltoartikkelissa (kotus?) että se on johdettu analogisesti Portugal > Portugali, siis Brussel > Brysseli. Kymenmatkojen kohde on Belgian pääkaupunki Brysseli. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 18.31 (EET)

No on se sitten ihan hyödyllinen. Mistä Kymenmatkojen asiakas saa lisätietoa matkakohteestaan, jos Brysseli ei johda Brysseliin?--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 18.56 (EET)

Minä luulin, että ohjaussivujen tarkoitus on helpottaa elämää, ei vaikeuttaa. Mitä haittaa Brysselistä on? --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.05 (EET)

Entäs toinen ohjaussivu "hieman" pienempään paikkaan, Rautalammi? Tuo on yhtä lailla virheellinen muoto, mutta ohjauksesta voi olla hyötyä jollekulle. -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.07 (EET)

Uudelleenohjauksen ensisijainen tarkoitus on auttaa käyttäjää löytämään etsimänsä sisältö. Sen tarkoitus ei ole parantaa muokkaajien oikeinkirjoitusta. 93.106.179.9 22. joulukuuta 2024 kello 17.25 (EET)

Tällaisiin voisikin tietysti tehdä ohjauksen sivulle, jolla on punainen VIRHE! ja opetetaan, että oikea muoto on Bryssel. Kuten aloituksessa Samoasambia sanoi, ei sininen linkki opeta mitään vaan ihminen jää luuloon, että on kirjoittanut oikein. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.12 (EET)

Tulee mieleen wikt:ru:Викисловарь:Ошибки/гавно. -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.14 (EET)

Mitä siitä tulee mieleen? --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.22 (EET)

Muotoa sanotaan virheelliseksi, ja annetaan oikea muoto. -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.27 (EET)

Hienoa, siellä on idea jo toteutettu. Onkohan joku venäjänkielinen pahoittanut mielensä tiedosta? --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.33 (EET)

No, 25 lukijaa... Joka tapauksessa halusin mainita tuon, koska sehän on juuri kuvailemasi idea. En ota sen kummemmin kantaa, mutta itseäni ei haittaisi, vaikka tuo "Rautalammi" otettaisiin pois. Juuri siksi, koska siitä voi tulla kuva, että se olisi aito rinnakkaismuoto. Hakutuloksiinhan tulisi silti "Rautalampi". Kuten nytkin, jos hakee "Laitiolammi", tulee "Laitiolampi". -- Kapulakone (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 20.11 (EET)

Rautalammi-muodosta voi tehdä täsmennyssivun. Brysseli-haulla tulee muuten vastaus "Wikipediassa on sivu nimellä Brysseli", kuten muistakin ohjaussivuista. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 20.40 (EET)

"Kiitos" nyt tästäkin. Vilkaisin tuota venäjänkielisen wikisanakirjan sivua, ja heti pian sen jälkeen siellä ilmaantui keskustelusivulleni tervetuloviesti. --Lax (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.14 (EET)

Ja ilmoitus tuli myös sähköpostiini (, jossa en enää klikannut yhtään mitään). --Lax (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.29 (EET)

Wikipedialla on ehkä jonkinlainen kansansivistävä merkitys, mutta minun nähdäkseni sen ei ole tarkoitus "opettaa" ketään. Ei myöskään ole kivaa, jos ensimmäinen viesti tietoa etsivälle on, että hän on "VÄÄRÄSSÄ!" --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.24 (EET)

Sivulla Wikipedia:Ohjaus lukee, että tavallisista kirjoitusvirheistä voidaan tehdä ohjauksia, ja sellaisia onkin hyvin paljon muitakin kuin Brysseli. Jos lukija päätyy sivulle väärän muodon kautta, sivulla lukee "ohjattu sivulta Brysseli" ja oikea muoto Bryssel lukee isolla artikkelin alussa. Kyllä siitä jo jokainen ilman eri varoituksia tajuaa, mikä on suositeltu kirjoitusasu. -2001:999:704:520F:9D20:9C4B:2D4F:2272 19. joulukuuta 2024 kello 19.46 (EET)

Yhtä hyvin pieni lukija voi ajatella että se on vaihtoehtoinen muoto. Sitä paitsi kyse ei Brysselin kohdalla ole suositellusta tai ei-suositellusta muodossta, vaan oikeasta ja virheellisestä. Siinä on jonkinmoinen ero. Muistan takavuosien keskustelun muodosta Helsinski, josta suomalaiset loukkaantuivat kovin. --abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 19.55 (EET)

"Brysseli" tai "Rysseli" ovat täysin normaaleja suomenkielisiä muotoja. Ne eivät vain satu olemaan normatiivisia, eli kirjoitetussa yleiskielessä hyväksyttyjä tai suositeltuja. Suomen kielen kannalta kyseessä ei ole virhe. --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.29 (EET)

Nevahööd Rysseli. Miksi kehittää ohjauksia tuollaisista väkisin väännetyistä puhekielisistä sanoista? Porvari (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.40 (EET)

Persut puhuvat "Rysselistä". Et taida olla persu, tai muutenkaan puhuttua suomea laajemmin tunteva. Ohjausta siitä ei varmaan tarvita. --Esamatti1 (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 22.43 (EET)

Soinilaiseen populismiin kuului, että kansanmielisyyttä esitetään teeskentelemällä, että pitkien virkkeiden lukeminen ja kirjoittaminen olisi itselle ja omalle yleisölle vaikeaa ja vieraiden kirjainten samoin. Setämäisen reh reh -huumorin rakastetuimpia piirteitä oli vääntää Bryssel-sanaa milloin mihinkäkin muotoon. Kaveri on näköjään jokin aika sitten muistellut suuruutensa päiviä. Nyt kun ne ovat kadonneet kuin kyyneleet sateeseen, niin välttämättä ei ole tarpeen rakentaa ohjausta erilaisista tavoista kirjoittaa kaupungin nimeä väärin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 12.19 (EET)

Olen samaa mieltä kuin Esamatti1 yllä. Puhekielisistä, vanhentuneista tai yleiseen väärinkäsitykseen perustuvista vaihtoehtoisista kirjoitusasuista voi (harkinnan mukaan) tehdä ohjauksia, koska ne auttavat lukijaa löytämään nopeammin etsimänsä. Ohjaussivun olemassaolo ei ole kannanotto siihen, että kyseessä olisi "oikea" muoto, se on vain reaktio siihen, että kyseessä on jonkinlaisessa käytössä oleva tai ollut muoto. Sen sijaan täysin satunnaisista kirjoitusvirheistä (tyyliin "Brssel") ei kannata tehdä ohjauksia. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Näin juuri. En jaksa uskoa, että punainen linkki opettaa tekijäänsä, vaan sen sijaan se helposti jää punaiseksi, jolloin lukijan wikimatka loppuu siihen. Ja haun käyttäjää helpottaa, kun i-päätteiselläkin hakusanalla päätyy suoraan oikeaan artikkeliin. kyykaarme (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 23.25 (EET)

Tein runsas viisi vuotta sitten lukuisia ohjauksia satunnaisista USA:n osavaltioiden kirjoitusvirheistä. Tuskin kukaan kirjoittaa juuri näin, joten se on turhaa. Kaikki ohjaukset poistettiin. Idea siihen syntyi siitä, että näin enwikissä ohjauksen Virgina, joka ohjasi Virginiasta kertovaan artikkeliin. Mutta esim Tuscon, joka on yleinen Tucsonin kirjoitusvirhe, voisi olla hyvä. --40bus (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 00.25 (EET)

Tässä ei ole kysymys kirjoitusvirheestä vaan tietovirheestä.--MAQuire (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 10.19 (EET)

Poliitikko

Milloin voi sanoa henkilön olevan poliitikko? Kyse on nyt siis Ville Mäkipellosta, jonka IP merkitsi poliitikoksi. Mäkipelto on siis ehdokkaana seuraavissa kunta- ja aluevaaleissa. Jälkimmäiseen hän asettui vasta pitkällisen harkinnan jälkeen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan poliitikko on ”politiikkaan (1), us. vars. puoluepolitiikkaan aktiivisesti osaa ottava henkilö, politiikan harjoittaja.” Voiko häntä siis sanoa sellaiseksi ainakaan sen verran, että sen voisi ilmoittaa artikkelin määritelmälauseessa? Ei vielä tiedä voittaako hän kummassakaan, eikä pelkkä puolueessa oleminen kai riitä siihen, että on poliitikko? Tässä on vielä linkki hänen Instagram-julkaisuunsa, jossa hän kertoo enemmän aluevaaliehdokkuudestaan ja tässä linkki hänen tänään julkaisemaansa YouTube-videoon, jossa kertoo ainakin miksi lähti ehdolle aluevaaleihin (en siis itse ole vielä sitä ehtinyt katsoa) ja jonka perusteella IP merkitsi hänet poliitikoksi, jos noillä on jotain väliä. Luurankosoturi ✉️ 21. joulukuuta 2024 kello 18.23 (EET)

Jos on ensi yritys politiikan kauhukabinettiin eikä ole toiminut aktiivisesti missään julkisessa poliittiessa tehtävässä muuten kuin äänestämällä, ei ole vasta kuin ehdokas, ei poliitikko. Ei riitä että on vaalikojulla kaatanut kahvia tai jaellut mainoslappuja postilaatikoihin. --abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 19.04 (EET)

Kumosin rohkeasti.-- Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2024 kello 19.45 (EET)

wiktionary:n mukaan kun henkilö osallistuu poliittiseen toimintaan. Käytännössä tämä varmaankin täyttyy ensin kun rupeaa osallistumaan jonkin puolueen toimintaan. Sjmantyl (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Wiktionary lienee vapaasti muokattava sivusto, eli sinne voi kirjoitella mitä haluaa. Kielitoimiston sanakirja on kaikkeen parempi lähde. --abc10 (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 12.53 (EET)

Kunnanmestaruuskilpailutkin ovat urheilutoimintaa, mutta tuskin korkeimmillaan niissä kilpailevia voi tituleerata tietosanakirjassa urheilijoiksi. Ja toisaalta taas poliittista toimintaa on myös mm. kansalaisliikkeissä toimiminen, mutta eipä heitä lasketa poliitikoiksi (puoluepoliitikko on eri asia kuin poliitikko). --Lax (keskustelu) 31. joulukuuta 2024 kello 08.39 (EET)

Kaksi kysymystä

1. Kun algebrassa korvataan luvut kirjaimilla, miten merkitään näistä muuttujista tehdyt järjestysluvut? Onko esim. englannin nth suomeksi n. vai n:s?
2. Miten taivutetaan portugalinkieliset ão-diftongiin sekä ã-vokaaliin loppuvat nimet? <ão> ääntyy suunnilleen [õw̃] ja <ã> suunnilleen [ɐ̃]. Nämä siis teoriassa loppuvat äännettäessä konsonanttiin, mutta kirjoitetaan vokaalimerkeillä. Muuten portugalissa nasaalivokaalit sanan lopussa kirjoitetaan vokaalilla ja m-kirjaimella, mutta ã-kirjainta käytetään <am>-yhtymän sijasta. Portugalissa on myös nasaalidiftongeja. --40bus (keskustelu) 1. tammikuuta 2025 kello 20.22 (EET)

   1. Varmaankin kumpikin esittämäsi vaihtoehto periaatteessa käy. Riippuu tilanteesta: mieti, jos kyseessä olisi numero, kirjoittaisitko 3. vai kolmas. Ihan vastaavasti n. tai n:s.

   2. Äkkiseltään kyllä tuntuu, että eiköhän tuohon sovellu ihan perussääntö: jos kirjoitusasu päättyy vokaaliin, sijapääte liitetään suoraan nimeen. En keksi mitään syytä, miksi pitäisi tehdä jotenkin muuten. Makevonlake (keskustelu) 2. tammikuuta 2025 kello 08.22 (EET)

   Nasaalivokaali sanan lopussa kuulostaa suomalaisen korvaan n-äänteeltä, joten suomalainen varmaan ääntäisi sanan n-loppuisena. Lisäksi ão ääntyy ennemminkin ”au”. --40bus (keskustelu) 2. tammikuuta 2025 kello 09.28 (EET)

Än-piste on huono merkintätapa. Jälkimmäisestä selviää nopeammin, että kyse on järjestysluvusta, kun ännä tavallisesssa kielenkäytössä ei ole luku. --Lax (keskustelu) 2. tammikuuta 2025 kello 09.12 (EET)

Juuri niin, varsinkin kun n. on vakiintunut lyhenne sanasta noin. -2001:999:608:CDAE:E0F5:290E:58C7:40DC 2. tammikuuta 2025 kello 09.29 (EET)

Jos sana loppuu vokaaliin kirjoitusasussaan, niin sijapääte tosiaan laitetaan suoraan sanan perään. Siihen ei vaikuta se, miten sana äännetään. 193.210.196.97 2. tammikuuta 2025 kello 09.53 (EET)

Kokeeko auto? Saakokaan se?

Kaikkiaan 355 artikkelissa kerrotaan automallin "kokeneen kasvojenkohotuksen". Usein tuohon väliin on sijoitettu adjektiivi kuten "pienen" tai "vähäisen". Olenko niuho, kun ajattelen ettei eloton esine voi kokea? Olisiko asia korjattavissa botilla muotoon "sai kasvojenkohotuksen", vai voiko eloton esine saadakaan mitään? Korrektein muoto taitaisi olla "--lle tehtiin facelift", koska tuota termiä taitavat suomalaisetkin autopiirit käyttää enemmän englanniksi kuin suomeksi. Voisi sanoa myös "tehtiin pieni uudistus", mutta se ei ole yhtä eksakti. Kotivalo (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 10.22 (EET)

Itsekin "tekisin", mutta kun monet kirjoittavat mielellään monimielisesti ja kiemuraisesti. Varsinkin jos lähteenä on englannninkielinen teksti, sieltä ui tekstiin kaikenlaisia ilmaisuja, jos nyt ilmaisut osaavat uida. --abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 12.14 (EET)

Ja onko autoilla kasvoja? Dollarihymyilevätkö he/ne? --Lax (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 13.00 (EET)

Kyllähän autoilla on hahmopsykologisessa mielessä kasvot, kaksi silmää ja välissä suu, jotka varmaan syntyivät aikoinaan puolivahingossa kulmiin sijoitettavista ajovaloista ja jäähdyttimen säleiköstä. Säleikkö sitten muotoillaan enemmän tai vähemmän hymyileväksi eikä lamppujenkaan enää tarvitse olla pyöreitä. Mutten silti ehkä puhuisi kasvojenkohotuksesta, koska faceliftissä usein vaihdetaan myös ulospäin näkymättömiä asioita. Kotivalo (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 15.39 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä kokija on tunteva olio. Kasvojenkohotus on veltostuneen ihon ulkonäköä korjaava leikkaus, jollei kyseessä ole kuvainnollinen ilmaus, esimerkissä imagon parantaminen. Sanoisin että auton muotoilua uudistettiin, jos kyse oli vain ulkonäköön puuttumisesta. Voi toki olla, että malliin on lisätty samalla uusia ominaisuuksia tai vimpstaakeja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 14.09 (EET)

Suuri osa autoartikkeleista on kokonaan tai osin autowikistä tänne kopioituja lähteettömiä tekeleitä vuosikymmentenkin takaa. Termit ovat usein "esson baarista" ja kieliasu mitä sattuu. Loputon työmaa kaikin osin: lähteet, kieliasu, sisällön asiaan kuuluvuus löysän jutustelun sijaan, sisällön vanhentuneisuus... --J~fiwiki (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 14.16 (EET)

"Tehdään" kokemisen sijaan.

"Faceliftiki" on enklantii. "Uudistuksia" tai vaikka sitten "kasvojenkohotusta". Kielitoimiston sanakirja: kuv. "Skandaalissa ryvettyneen puolueen kasvojenkohotus" imagon parantaminen. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 16.07 (EET)

Kiitos keskustelijoille (saa toki vielä osallistua). Voisin ehdottaa, että jos noita innostuu korjaamaan, niin muotoon "tehtiin uudistus", johon voisi wikilinkata artikkelin Facelift (tuote). Tuonkin artikkelin täsmenne on huono, pitäisikö olla Facelift (tuotesuunnittelu) tai Facelift (markkinointi)? Kotivalo (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 17.58 (EET)

Ihmisillä on tapana inhimillistää kaikkea mahdollista: "Urhea ruokarobotti sukelsi suoraan tulvaan Helsingissä", Miksi niin monet pitävät eksyneitä ruoka­robotteja suloisina?. -- Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2025 kello 18.18 (EET)