matka

See also: mátka, matkä, and matką

English

Etymology

From Hindi मटका (maṭkā).

Noun

matka (countable and uncountable, plural matkas)

1. (India, countable) An earthenware pot.
   • 2022, Vijay Karna, The Great Indian Cook Book, page 185:

     Alternatively, instead of cooking in a matka, wrap the vegetable mixture (without lettuce leaves) in aluminium foil and bake in a hot oven at 200 degrees Celsius for 1 hour.

2. (India, countable, uncountable) A kind of coarse silk from the Indian subcontinent, mainly produced from pierced (moth-damaged) cocoons.

See also

• satta matka

Czech

Etymology

Inherited from Old Czech matka, from Proto-Slavic *matъka. By surface analysis, máti +‎ -ka.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈmatka]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -atka
• Hyphenation: mat‧ka

Noun

matka f (related adjective mateřský, possessive adjective matčin)

1. mother

   Synonyms: máma, mamka, maminka, máti, mutr, (archaic) mateř

   Antonym: otec

2. nut (of a bolt)

   Synonym: matice

Declension

Declension of matka (hard feminine reducible)

	singular	plural
nominative	matka	matky
genitive	matky	matek
dative	matce	matkám
accusative	matku	matky
vocative	matko	matky
locative	matce	matkách
instrumental	matkou	matkami

Derived terms

• matkovrah m anim
• matkovražda f

 

Related terms

• maminka
• mamka
• (archaic) mateř
• mateřídouška
• mateřský
• mateřství
• matička
• máma
• máti

 

See also

• šroub (bolt)

Further reading

• “matka”, in Příruční slovník jazyka českého (in Czech), 1935–1957
• “matka”, in Slovník spisovného jazyka českého (in Czech), 1960–1971, 1989
• “matka”, in Internetová jazyková příručka (in Czech)

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *matka, from Proto-Uralic *mëtka. Finnic cognates include Ingrian matka, Karelian matka, Livonian matkā, Veps matk and Votic matkõ. Other Uralic cognates include Northern Sami muotki, Eastern Khanty мугәт (mugət) and Northern Selkup мыты (myty) (Taz). Doublet of muotka.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑtkɑ/, [ˈmɑ̝t̪kɑ̝]
• Rhymes: -ɑtkɑ
• Syllabification^(key): mat‧ka

Noun

matka

1. journey, trip, voyage, travel

   Synonyms: see retki

   olla matkalla ― to be on the way

   olla matkoilla ― to be on a trip (e.g. abroad)

   palata matkoilta ― to return/come back from a trip

   etelänmatka ― a trip to the south (to a southern country)

   matkan varrella ― during the trip, along the way

   jatkaa matkaa ― to continue travelling, to continue the journey

   matka maailman ympäri ― the journey around the world

   Missä olitkaan taas matkalla?

   Where were you on your trip again?

2. distance (geographical distance between two locations)

   Synonyms: see etäisyys

   Guamille on matkaa 76 kilometriä.

   The distance to Guam is 76 kilometres.

Declension

Inflection of matka (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		matka	matkat
genitive		matkan	matkojen
partitive		matkaa	matkoja
illative		matkaan	matkoihin
		singular	plural
nominative		matka	matkat
accusative	nom.	matka	matkat
	gen.	matkan
genitive		matkan	matkojen matkain rare
partitive		matkaa	matkoja
inessive		matkassa	matkoissa
elative		matkasta	matkoista
illative		matkaan	matkoihin
adessive		matkalla	matkoilla
ablative		matkalta	matkoilta
allative		matkalle	matkoille
essive		matkana	matkoina
translative		matkaksi	matkoiksi
abessive		matkatta	matkoitta
instructive		—	matkoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of matka (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative matkani matkani accusative nom. matkani matkani gen. matkani genitive matkani matkojeni matkaini rare partitive matkaani matkojani inessive matkassani matkoissani elative matkastani matkoistani illative matkaani matkoihini adessive matkallani matkoillani ablative matkaltani matkoiltani allative matkalleni matkoilleni essive matkanani matkoinani translative matkakseni matkoikseni abessive matkattani matkoittani instructive — — comitative — matkoineni second-person singular possessor singular plural nominative matkasi matkasi accusative nom. matkasi matkasi gen. matkasi genitive matkasi matkojesi matkaisi rare partitive matkaasi matkojasi inessive matkassasi matkoissasi elative matkastasi matkoistasi illative matkaasi matkoihisi adessive matkallasi matkoillasi ablative matkaltasi matkoiltasi allative matkallesi matkoillesi essive matkanasi matkoinasi translative matkaksesi matkoiksesi abessive matkattasi matkoittasi instructive — — comitative — matkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative matkamme matkamme accusative nom. matkamme matkamme gen. matkamme genitive matkamme matkojemme matkaimme rare partitive matkaamme matkojamme inessive matkassamme matkoissamme elative matkastamme matkoistamme illative matkaamme matkoihimme adessive matkallamme matkoillamme ablative matkaltamme matkoiltamme allative matkallemme matkoillemme essive matkanamme matkoinamme translative matkaksemme matkoiksemme abessive matkattamme matkoittamme instructive — — comitative — matkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative matkanne matkanne accusative nom. matkanne matkanne gen. matkanne genitive matkanne matkojenne matkainne rare partitive matkaanne matkojanne inessive matkassanne matkoissanne elative matkastanne matkoistanne illative matkaanne matkoihinne adessive matkallanne matkoillanne ablative matkaltanne matkoiltanne allative matkallenne matkoillenne essive matkananne matkoinanne translative matkaksenne matkoiksenne abessive matkattanne matkoittanne instructive — — comitative — matkoinenne third-person possessor singular plural nominative matkansa matkansa accusative nom. matkansa matkansa gen. matkansa genitive matkansa matkojensa matkainsa rare partitive matkaansa matkojaan matkojansa inessive matkassaan matkassansa matkoissaan matkoissansa elative matkastaan matkastansa matkoistaan matkoistansa illative matkaansa matkoihinsa adessive matkallaan matkallansa matkoillaan matkoillansa ablative matkaltaan matkaltansa matkoiltaan matkoiltansa allative matkalleen matkallensa matkoilleen matkoillensa essive matkanaan matkanansa matkoinaan matkoinansa translative matkakseen matkaksensa matkoikseen matkoiksensa abessive matkattaan matkattansa matkoittaan matkoittansa instructive — — comitative — matkoineen matkoinensa

Derived terms

• matkalainen
• matkata
• matkia
• matkue
• matkustaa

 

compounds

• aikamatka
• ajomatka
• alkumatka
• ampumamatka
• aurinkomatka
• automatka
• avaruusmatka
• bussimatka
• esitelmämatka
• etelänmatka
• etumatka
• evakkomatka
• harjoitusmatka
• hiihtomatka
• huutomatka
• huvimatka
• häämatka
• jarrutusmatka
• jatkomatka
• junamatka
• juoksumatka
• kantomatka
• karkumatka
• kaukomatka
• kauppamatka
• keikkamatka
• keskimatka
• kierrosmatka
• kiertomatka
• kirkkomatka
• konserttimatka
• kosintamatka
• kosiomatka
• kotimaanmatka
• kotimatka
• koulumatka
• kumarrusmatka
• kuulomatka
• kuumatka
• kävelymatka
• laivamatka
• lentomatka
• liikematka
• lomamatka
• loppumatka
• luentomatka
• lukijamatka
• läpikulkumatka
• maailmanympärimatka
• maailmanympärysmatka
• matka-aie
• matka-aika
• matka-ajo
• matka-akku
• matkaanlähtijä
• matkaanlähtö
• matkaansaattaa
• matka-apteekki
• matka-apuraha
• matka-arkku
• matka-asiakirja
• matkaeväs
• matkahuopa
• matkakassa
• matkakertomus
• matkakeskus
• matkakirja
• matkakirjailija
• matkakirjallisuus
• matkakirje
• matkakirjoituskone
• matkakohde
• matkakoko
• matkakortti
• matkakorvaus
• matkakoti
• matkakulu
• matkakumppani
• matkakunto
• matkakustannus
• matkakuume
• matkakuva
• matkakuvaus
• matkalasku
• matkalaturi
• matkalaukku
• matkalento
• matkalippu
• matkallelähtijä
• matkallelähtö
• matkaluistelu
• matkaluistin
• matkalukeminen
• matkaluokka
• matkamies
• matkamittari
• matkamuisto
• matkamääräys
• matkanjohtaja
• matkanjärjestäjä
• matkanopeus
• matkanteko
• matkaohjelma
• matkaopas
• matkaosuus
• matkapahoinvointi
• matkapakkaus
• matkapalvelukeskus
• matkapappi
• matkaparkki
• matkapassi
• matkapuhelin
• matkapuhelu
• matkapurjehdus
• matkapurjevene
• matkapursi
• matkapyörä
• matkapäivä
• matkapäiväkirja
• matkaradio
• matkaraha
• matkaraportti
• matkareitti
• matkasaarnaaja
• matkasauva
• matkasekki
• Matkaselkä
• matkaseura
• matkaseuralainen
• matkaseurue
• matkasilitysrauta
• matkastipendi
• matkasuunnitelma
• matkasänky
• matkatavara
• matkatelevisio
• matkateltta
• matkatoimisto
• matkatoveri
• matkatuoli
• matkatyö
• matkavakuutus
• matkavalmis
• matkavalmistelu
• matkavalokuvaus
• matkavaluutta
• matkavaruste
• matkavene
• matkaviestin
• matkaviestintä
• matkavuorokausi
• matkaväsymys
• menomatka
• menopaluumatka
• merimatka
• muuttomatka
• neitsytmatka
• nojatuolimatka
• normaalimatka
• ohikulkumatka
• omatoimimatka
• opastusmatka
• opintomatka
• osamatkamittari
• ostosmatka
• pakettimatka
• pakomatka
• paluumatka
• paraatimatka
• peruutusmatka
• pikamatka
• pitkämatkainen
• pitkämatkalainen
• pitkänmatkanjuoksija
• puolimatka
• Puolimatka
• purjehdusmatka
• pyhiinvaellusmatka
• pysähtymismatka
• pyyntimatka
• päivämatka
• reaktiomatka
• rengasmatka
• reppumatka
• ryhmämatka
• saarnamatka
• safarimatka
• saunamatka
• seuramatka
• seuruematka
• soutumatka
• stipendimatka
• takamatka
• terveysmatka
• toimintamatka
• toiviomatka
• tulomatka
• turistimatka
• tutkimusmatka
• työmatka
• täysmatka
• uimamatka
• uintimatka
• ulkomaanmatka
• vaellusmatka
• valmismatka
• vesimatka
• viikonloppumatka
• virkamatka
• välimatka

 

Further reading

• “matka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kamat

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *matka. Cognates include Finnish matka and Estonian matk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmɑtkɑ/, [ˈmɑtk]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmɑtkɑ/, [ˈmɑtkɑ]
• Rhymes: -ɑtk, -ɑtkɑ
• Hyphenation: mat‧ka

Noun

matka

1. trip, journey
2. distance
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Sitä vart, jot hyväst saavva tolkku ympäröiväst paikast, pittää tuntaa löytää pooli ja matka, tuntaa katsoa paikan plaanua.

     For this, to understand the surrounding area well, one has to be able to find the direction and the distance, to be able to look at the map of the area.

Declension

Declension of matka (type 3/kana, k- gradation)
	singular	plural
nominative	matka	matat
genitive	matan	matkoin
partitive	matkaa	matkoja
illative	matkaa	matkoi
inessive	matas	matois
elative	matast	matoist
allative	matalle	matoille
adessive	matal	matoil
ablative	matalt	matoilt
translative	mataks	matoiks
essive	matkanna, matkaan	matkoinna, matkoin
exessive1)	matkant	matkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• (diminutive) matkut

• matkalain
• matkapooli
• matkavene

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 299

Kashubian

Etymology

Inherited from Proto-Slavic *matъka. By surface analysis, mac +‎ -ka.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmat.ka/
• Rhymes: -atka
• Syllabification: mat‧ka

Noun

matka f

1. mother (female parent)

Declension

Declension of matka

	singular	plural
nominative	matka	matczi
genitive	matczi	matk/matków
dative	matce	matkóm
accusative	matkã	matczi
instrumental	matką	matkama
locative	matce	matkach
vocative	matkò	matczi

Further reading

• Stefan Ramułt (1893) “matka”, in Słownik języka pomorskiego czyli kaszubskiego (in Kashubian), page 98
• Jan Trepczyk (1994) “matka”, in Słownik polsko-kaszubski (in Kashubian), volumes 1–2
• Eùgeniusz Gòłąbk (2011) “matka”, in Słownik Polsko-Kaszubski / Słowôrz Pòlskò-Kaszëbsczi‎^[3], volume 1, page 975
• “matka”, in Internetowi Słowôrz Kaszëbsczégò Jãzëka [Internet Dictionary of the Kashubian Language], Fundacja Kaszuby, 2022

Old Czech

Etymology

Inherited from Proto-Slavic *matъka. By surface analysis, máti +‎ -ka.

Pronunciation

• IPA^(key): (13^th CE) /ˈmatka/
• IPA^(key): (15^th CE) /ˈmatka/

Noun

matka f

1. mother (female parent)
2. caregiver; protector
3. (figuratively, religion) mother (chief nun)
4. (figuratively) mother (origin)
5. (anatomy) uterus
6. (anatomy) meninges
7. (zoology) queen (female insect that begets others)
8. (botany) mother tree

Declension

Declension of matka (hard a-stem reducible)

	singular	dual	plural
nominative	matka	matcě	matky
genitive	matky	matkú	matek
dative	matcě	matkama	matkám
accusative	matku	matcě	matky
vocative	matko	matcě	matky
locative	matcě	matkú	matkách
instrumental	matkú	matkama	matkami

This table shows the most common forms around the 13th century.
See also Appendix:Old Czech nouns and Appendix:Old Czech pronunciation.

Descendants

• Czech: matka

References

• Jan Gebauer (1903–1916) “matka”, in Slovník staročeský (in Czech), Prague: Česká grafická společnost "unie", Česká akademie císaře Františka Josefa pro vědy, slovesnost a umění

Old Polish

Etymology

Inherited from Proto-Slavic *matъka. By surface analysis, mać +‎ -ka. First attested in the 14th century.

Pronunciation

• IPA^(key): (10^th–15^th CE) /matka/
• IPA^(key): (15^th CE) /matka/

Noun

matka f (related adjective matczyn)

1. (attested in Greater Poland) mother (female parent)
   • 1959 [1400], Henryk Kowalewicz, Władysław Kuraszkiewicz, editors, Wielkopolskie roty sądowe XIV-XV wieku, Roty poznańskie, volume I, number 444, Poznań:

     Orsula, matka Stronislauiney, Dobeslawa... ne nagabala o posak

     [Urszula, matka Stronisławinej, Dobiesława... nie nagabała o posag]

2. (attested in Masovia) mother (origin)
   • 1895 [1448–1450], Mikołaj Suled, edited by Franciszek Piekosiński, Tłumaczenia polskie statutów ziemskich, Kodeks Świętosławów, Warka, page 27:

     W rozmislenyv zalyezzy matka cznooth (mater virtutum), rostropnoscz

     [W rozmyśleniu zależy matka cnot (mater virtutum), roztropność]

Derived terms

nouns

• Matka Boża
• pierłowa matka
• stara matka

 

Related terms

nouns

• macierz
• matecznica
• matecznik
• mać

 

verbs

• łajać od matki impf

 

Descendants

• Polish: matka
• Silesian: matka

References

• Boryś, Wiesław (2005) “matka”, in Słownik etymologiczny języka polskiego (in Polish), Kraków: Wydawnictwo Literackie, →ISBN
• Mańczak, Witold (2017) “matka”, in Polski słownik etymologiczny (in Polish), Kraków: Polska Akademia Umiejętności, →ISBN
• Bańkowski, Andrzej (2000) “matka”, in Etymologiczny słownik języka polskiego [Etymological Dictionary of the Polish Language] (in Polish)
• B. Sieradzka-Baziur, Ewa Deptuchowa, Joanna Duska, Mariusz Frodyma, Beata Hejmo, Dorota Janeczko, Katarzyna Jasińska, Krystyna Kajtoch, Joanna Kozioł, Marian Kucała, Dorota Mika, Gabriela Niemiec, Urszula Poprawska, Elżbieta Supranowicz, Ludwika Szelachowska-Winiarzowa, Zofia Wanicowa, Piotr Szpor, Bartłomiej Borek, editors (2011–2015), “matka”, in Słownik pojęciowy języka staropolskiego [Conceptual Dictionary of Old Polish] (in Polish), Kraków: IJP PAN, →ISBN

Polish

Pronunciation

 

• IPA^(key): /ˈmat.ka/

• (Middle Polish) IPA^(key): /ˈmat.ka/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -atka
• Syllabification: mat‧ka
• Homophone: madka

Etymology 1

Inherited from Old Polish matka. By surface analysis, mać +‎ -ka.

Noun

matka f (diminutive mateczka or mateńka or matuchna or (dialectal) matynka or matusia or matuś, augmentative matczysko, related adjective matczyny)

1. (countable) mother (human female who begets a child)

   Synonyms: macierz, mama, rodzicielka, stara

2. (countable) mother (animal female that begets a child)
3. (countable, zoology) queen (female insect that begets others)

   Synonym: królowa

4. (countable, religion) mother (chief nun)

   Synonym: matuchna

5. (uncountable) mother (origin)
6. (countable) mother (object or organization that is superior or exemplary in relation to other objects or organizations of this type, usually later created)
7. (countable, botany) mother (plant intended for seedlings)
8. (countable, games) captain (most important player or team manager)
9. (colloquial, endearing) term of endearment for one's wife, mother of children, or older woman; mother
10. (countable, figuratively) mother (one who acts like a mother)
11. (countable, obsolete) main riverbed

    Hypernym: koryto

12. (uncountable, obsolete, children's games) type of children's game
13. (countable, obsolete) concave stamp
14. (Middle Polish, anatomy) womb, uterus

    Synonym: macica

Derived terms

adjectives

• mateczny

 

adverbs

• jak za panią matką
• tak, że rodzona matka nie pozna

 

interjections

• Matko Boska

 

nouns

• kaseta matka
• matecznik
• Matka Boska
• matka chrzestna
• matka dzieciom
• matka natura
• matka Polka
• matka zastępcza

 

proverbs

• jaka matka, taka córka
• nadzieja matką głupich
• pokorne cielę dwie matki ssie
• potrzeba jest matką wynalazków

 

verbs

• matczyć impf
• matkować impf

 

verbs

• sprzedać własną matkę pf
• wyssać z mlekiem matki pf

 

Derived terms

noun

• awiomatka

 

Related terms

nouns

• matula

 

Trivia

According to Słownik frekwencyjny polszczyzny współczesnej (1990), matka is one of the most used words in Polish, appearing 16 times in scientific texts, 8 times in news, 5 times in essays, 62 times in fiction, and 71 times in plays, each out of a corpus of 100,000 words, totaling 162 times, making it the 356th most common word in a corpus of 500,000 words.

Etymology 2

From mata +‎ -ka.

Noun

matka f

1. diminutive of mata

Declension

Declension of matka

	singular	plural
nominative	matka	matki
genitive	matki	matek
dative	matce	matkom
accusative	matkę	matki
instrumental	matką	matkami
locative	matce	matkach
vocative	matko	matki

Further reading

• matka in Wielki słownik języka polskiego, Instytut Języka Polskiego PAN
• matka in Polish dictionaries at PWN
• Maria Renata Mayenowa, Stanisław Rospond, Witold Taszycki, Stefan Hrabec, Władysław Kuraszkiewicz (2010-2023) “matka”, in Słownik Polszczyzny XVI Wieku [A Dictionary of 16th Century Polish]
• “MATKA”, in Elektroniczny Słownik Języka Polskiego XVII i XVIII Wieku [Electronic Dictionary of the Polish Language of the XVII and XVIII Century], 06.03.2020
• Samuel Bogumił Linde (1807–1814) “matka”, in Słownik języka polskiego
• Aleksander Zdanowicz (1861) “matka”, in Słownik języka polskiego, Wilno 1861
• J. Karłowicz, A. Kryński, W. Niedźwiedzki, editors (1902), “matka”, in Słownik języka polskiego (in Polish), volume 2, Warsaw, page 902

Silesian

Etymology

Inherited from Old Polish matka.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmat.ka/
• Rhymes: -atka
• Syllabification: mat‧ka

Noun

matka f

1. mother

   Synonyms: see Thesaurus:muter

   Hyponym: drugŏ matka

   Coordinate terms: see Thesaurus:fater

Declension

Declension of matka

	singular	plural
nominative	matka	matki
genitive	matki	matek
dative	matce	matkōm
accusative	matkã	matki
instrumental	matkōm	matkami/matkōma
locative	matce	matkach
vocative	matko	matki

Further reading

• matka in silling.org

Slovak

Etymology

Inherited from Proto-Slavic *matъka. By surface analysis, mať +‎ -ka.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈmatka]

Noun

matka f

1. mother

   Synonyms: mať, mama, mamička, mater

Declension

Declension of matka

	singular	plural
nominative	matka	matky
genitive	matky	matiek
dative	matke	matkám
accusative	matku	matky
locative	matke	matkách
instrumental	matkou	matkami

Derived terms

• materský
• materinský
• matkin

Further reading

• “matka”, in Slovníkový portál Jazykovedného ústavu Ľ. Štúra SAV [Dictionary portal of the Ľ. Štúr Institute of Linguistics, Slovak Academy of Science] (in Slovak), https://slovnik.juls.savba.sk, 2024