News and blogs

Venäläinen vakoilulaiva Kildin syttyi 23. tammikuuta tuleen Syyrian rannikolla. Uutistoimisto AP on saanut haltuunsa Kildinin radioviestit, jotka lähistöllä ollut Naton sotalaiva nappasi.

”Laivamme on vaikeuksissa, pitäkää etäisyyttä”, viestittää Kildin toiselle alukselle.

”Ajelehdimme, emme hallitse laivaa”.

Naton alus tarjosi Kildinille apuaan, mutta venäläiset eivät vastanneet tarjoukseen.

Noudattivat yllättäen yhtä sääntöä

Kildin oli tarkkailemassa Nato-maa Turkin laivaston harjoituksia Välimerellä, kun se syttyi tulee. Miehistö poisti pelastusveneiden suojapressut, mutta veneitä ei koskaan laskettu vesille. Palo jatkui AP:lle puhuneiden Naton edustajien mukaan noin neljä tuntia.

Kildin nosti kaksi mustaa palloa mastoonsa, joka on merkki siitä, että alusta ei pystytä ohjaamaan. Vakoilijat siis noudattivat kansainvälisiä merenkulun sääntöjä.

Miehistö sai lopulta tilanteen kontrolliin ja alus suuntasi Syyriaan Tartusin satamaan, jossa Venäjällä on vuokralla laivastoasema.

Venäjällä vaikeuksia huoltaa laivojaan

Uutistoimisto AP kysyi Kremlin tiedottajalta Dmitri Peskovilta vakoilulaivan tulipalosta, mutta Peskov sanoi, että ei ollut tietoinen tapauksesta. Hän ei suostunut kertomaan, mitä Kildin ylipäätään oli tekemässä alueella.

Kildin on jo 55-vuotias alus, joka on täynnä modernia vakoilutekniikkaa, mutta laiva itsessään alkaa jo osoittaa ikääntymisen merkkejä.

AP:n haastattelema ranskalainen eläköitynyt amiraali Michel Olhagaray kertoi tapauksen osoittavan, että Venäjällä on suuria vaikeuksia pitää Välimerellä olevaa laivastoaan kunnossa.

Venäjän laivaston päätukikohdat ovat Itämerellä ja arktisella alueella, muun muassa Murmanskissa.

Mustanmeren laivastoaan Venäjä ei enää pysty käyttämään Välimerellä, koska Ukrainan sodan alettua Turkki ei päästä sotalaivoja Bosborin salmen läpi.

”Venäjän laivaston huoltaminen erityisesti Välimerellä on erittäin vaikeaa”, sanoo ranskalaisamiraali.

Vuosi 2024 oli Ukrainan asevoimille vaikea, mutta maa onnistui rajoittamaan Venäjän etenemistä ja aiheuttamaan hyökkääjälle suuria tappioita.

Nämä saavutukset tehtiin akuutin ammustarvikepulan ja miehistövaikeuksien alla, mikä taas osoittaa että Venäjän sotamenestystä ei voida pitää mitenkään ratkaisevana, kirjoittavat IISS-ajatushautomon (International Institute for Strategic Studies) tutkijat Yurri Clavilier ja Michael Gjerstad.

Tutkijoiden mukaan Ukrainalla ei ole tällä hetkellä kriittisiä ongelmia, mitä kalustoon tulee, mutta ne tulevat todennäköisesti tarvitsemaan merkittävästi lisää modernia länsikalustoa voidakseen pysäyttää Venäjän hyökkäykset. Mikäli lännen apu vähentyisi tai pysähtyisi kokonaan, sotatilanne heikentyisi keskipitkällä aikavälillä vakavasti,

Suurimmat ongelmat ovat sotilasmäärissä: jotta asevoimien yksiköiden puutteet saataisiin täysimääräisesti korjattua, tarvittaisiin arviolta 50 000–100 000 taistelijaa lisää. Sinänsä maassa on tarpeeksi mobilisoimatonta väestöä tällaiseen.

Miehistöpuutteet ovat pahimmillaan jalkaväen pataljoonissa, joissa sotilaita on joissakin tapauksissa vain 20-30 prosenttia täysmiehityksestä.

Lisäksi Ukrainan asevoimien komentorakenteet prikaatitason yläpuolella ovat puutteellisia, mikä taas vaikeuttaa prikaatien välistä viestintää ja yhteistyötä. Pahimmillaan etulinjaan muodostuu näistä syistä aukkoja.

IISS arvioi, että Venäjä menetti viime vuoden aikana noin 1 400 taistelupanssarivaunua sekä yhteensä 3700 rynnäkköpanssarivaunua ja muuta panssaroitua ajoneuvoa.

Yhteensä Venäjä on menettänyt näitä kalustotyyppejä noin 14 000 kappaletta koko täysimittaisen sodan aikana.

Numerot ovat suuria, mutta Venäjä on onnistunut valmistamaan uutta kalustoa sekä ottamaan sitä varastoista käyttöönsä. IISS arvioi, että uusia ja uudistettuja taistelupanssarivaunuja on saatu viime vuonna käyttöön yli 1 500 kappaletta, rynnäkköpanssarivaunuja ja muita panssaroituja ajoneuvoja taas noin 2 800.

On hyvinkin todennäköistä, että varastoissa jäljellä oleva kalusto on huonokuntoista, mikä taas saattaa vaikeuttaa Venäjän kykyä korvata aiemman tason kalustotappioita.

IISS arvioi viime vuoden lopulla, että Venäjän operatiivisessa käytössä olevan sotakaluston määrä on vasta hiljattain saatu helmikuun 2022 alkutilannetta vastaavalle tasolle. Tällä hetkellä Venäjän ongelmana on erityisesti rynnäkköpanssarivaunujen ja muiden panssariajoneuvojen puute, mitä on kompensoitu muuttamalla taktiikoita.

Miehistötappioiksi sodan ajalta IISS arvioi 172 000 kaatunutta ja 611 000 haavoittunutta venäläissotilasta. Vastaavasti taistelukentällä tai sen lähialueella on tällä hetkellä arviolta 617 000 sotilasta, mukaanlukien koulutuksessa olevat sekä ne haavoittuneet, jotka kykenevät palaamaan palvelukseen.

Clavilier ja Gjerstad arvioivat, että Venäjän joukot tulevat kärsimään lisää kalusto- ja miehistötappioita lähikuukausina. Tästä huolimatta Venäjä kykenee harjoittamaan offensiivista sodankäyntiä ainakin seuraavan vuoden ajan, joskin erittäin suurten tappioiden hinnalla.

”Ukrainan tilanne ei ole niin kehno kuin alkuvuodesta 2024, mutta maa on edelleen riippuvainen läntisestä avusta, ja sen on parannettava henkilöstöresurssejaan, jotta uusilta takaiskuilta vältyttäisiin”, tutkijat kirjoittavat.

Lue myös:

Saksalaisessa Emden-nimisessä korvetissa epäillään sabotaasia, kertoo Tagesschau. Sotalaiva on kastettu toukokuussa 2023, mutta Blohm + Voss -telakka ei ole vielä edes ehtinyt toimittaa sitä Saksan laivastolle, vaan se on ollut yhä testikäyttövaiheessa.

Telakka teki Emdenille tarkastuksen tammikuun puolivälissä juuri ennen kun sen oli määrä lähteä vesille. Havaittiin, että jokin toistaiseksi tuntematon taho on ilmeisesti pudottanut korvetin käyttövoimakoneistoon kymmeniä kiloja metallilastuja.

Merivoimien asiantuntijoiden mukaan tällaiset metallipalat voisivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja alukselle, jos niitä ei löydettäisi ennen liikkeellelähtöä. Tällainen tilanne olisi voinut viivästyttää huomattavasti laivan toimittamista Saksan puolustusvoimille.

Telakan edustajat, Hampurin osavaltion syyttäjänvirasto ja poliisi ovat kaikki kieltäytyneet kommentoimasta tapausta julkisuudessa tarkemmin.

Aiottu valvontatehtäviin Itämerellä

Luoteissaksalaisen noin 50 000 asukkaan kaupungin mukaan nimettyä Emdeniä on aiottu käyttää merenkulun valvontaan. Tehtävä on kriittisen tärkeä erityisesti tällaisina aikoina, kun Nato-maat ovat saaneet yhä uusia merkkejä Venäjän hybridihyökkäyksistä Itämerellä – tuoreina esimerkkeinä monta ”mystistä” merikaapelirikkoa parin kuukauden sisällä.

Saksan puolustusvoimat on tilannut yhteensä viisi uutta 130-luokan korvettia. Niiden yhteishinta on noin kaksi miljardia euroa. Korvetteja rakennetaan useilla pohjoissaksalaisilla telakoilla bremeniläisen Naval Vessels Lürssen -telakkaryhmän johdolla. Yksi korvetinrakentajista on aiemmin mainittu hampurilainen Blohm + Voss.

Saksalaisviranomaiset ovat jo kuukausia aiemmin varoittaneet Venäjän vakoilutoiminnan lisääntymisestä Euroopassa. Täysin riippumatta tuoreesta korvetin sabotaasiepäilystä Saksassa on havaittu yhä enemmän tuntemattomien droonien ylilentoja lähellä puolustusvoimien rakennuksia ja teollisuuslaitoksia sekä Rheinland-Pfaltzin osavaltiossa sijaitsevan Yhdysvaltain Ramsteinin lentotukikohdan yllä.

Tammikuussa Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa sijaitsevan Schwesingin lentotukikohdan yläpuolella havaittiin myös epäilyttäviä droneja. Tukikohdassa koulutetaan muun muassa Ukrainan sotilaita Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän käyttöön.

Pikkurikollisia ja tavallisia ihmisiä agenteiksi

Saksan liittovaltion perustuslain suojeluvirasto (Das Bundesamt für Verfassungsschutz, BfV) on varoittanut niin sanotuista matalan tason agenteista, joista puhutaan myös kertakäyttöagentteina. Kyse on esimerkiksi pikkurikollisista tai aiemmin nuhteettomista henkilöistä, joille tarjotaan palkkioita eritasoisista, yksittäisistä sabotaasitehtävistä. BfV on yksi Saksan kolmesta tiedusteluviranomaisesta.

Kuten yleensä sekä laillisessa toiminnassa että rikollisuudessa, agenttien palkkiot tehtävistä vaihtelevat vaikeustason mukaan. Saksan viranomaisten arvion mukaan pienistä teoista on tarjottu satasia, ja raskaan sotakaluston sabotoinnista eri Nato-maissa kymmeniätuhansia euroja.

Lue myös:

Sota voitetaan logistiikalla. Tämä tiedettiin myös Itävalta-Unkarin johdossa. Ensimmäinen maailmansota oli käynnissä ja keväällä 1918 saksalaiset taistelivat länsirintamalla, Itävalta-Unkarin joukot ottivat yhteen Italian armeijan kanssa pohjoisessa Italiassa.

Loppuvuodesta 1917 Itävalta-Unkarin joukot olivat saaneet takkiinsa Piave-joen taistelussa. Häviön syynä pidettiin suurelta osin haastavaa logistiikkaa. Miehiä ja kalustoa ei saatu riittävästi Alppien yli.

Ennen uusintaottelua Piavessa Itävalta-Unkarin sodanjohto antoi insinööreille tehtäväksi ratkaista logistiikan ongelmat. Tarvittiin reitti alas Dolomiittien rinteitä Trichianasta Valbellunan laaksoon.

Ainoa mahdollisuus oli tehdä tie San Boldon solaa (Passo San Boldo) pitkin. Jotta raskaat tykit ja muu kalusto olisi saatu kulkemaan, insinöörien laskelmien mukaan tien kaltevuus ei saanut ylittää 12 prosenttia.

Työvoimana jopa lapsia

Oli selvä, että tarvittiin tiheitä neulansilmämutkia. Koska sola oli niin kapea, neulansilmät piti kaivaa toisesta päästään tunneleihin. Näitä neulansilmätunneleita on yhteensä viisi.

Kiire oli kova. Työhön käytettiin sotavankeja. Jopa vanhukset, naiset ja paikalliset lapset pakotettiin rakentamaan tietä. Urakkaa paiskittiin kolmessa vuorossa.

Tie valmistui uskomattoman nopeasti, kolmessa kuukaudessa. Sitä kutsutaankin ”100 päivän tieksi”.

Turistien käytössä

Tie alas San Boldon solaa oli insinööritaidon mestarinäyte ja toki myös rakennusprojektin organisoinnissa onnistuttiin, joskaan keinot eivät olleet kauneimmasta päästä.

Mutta tiestä ei ollut lopulta apua. Toinen Piaven taistelu (15.–23. kesäkuuta 1918) päättyi Itävalta-Unkarin tappioon. Taistelu merkitsi käännekohtaa Italian rintamalla, ja se johti lopulta Itävalta-Unkarin valtakunnan romahtamiseen.

Nykyisin Dolomiiteilta tasangolle johtaa jo parempia reittejä, mutta yksikaistainen tie läpi San Boldon solan on kiistatta yksi Euroopan kauneimpia tieosuuksia. Turistit kiittävät.

Suomen tekoälyosaaminen on tällä hetkellä valitettavan ohutta, sanoo tunnettu pääomasijoittaja, Lifeline Venturesin perustajaosakas sekä muun muassa Nokian hallituksen jäsen Timo Ahopelto.

Hän esiintyi keskiviikkona T&T Tech Day -tapahtumassa.

Kasvuyritysten opeista esitelmöineeltä Ahopellolta kysyttiin, onko Suomessa osaamista vastata Nokian tuleviin muutoksiin. Kysymys kytkeytyi Nokian toimitusjohtajavaihdokseen sekä tulkintaan siitä, että yhtiö panisi jatkossa enemmän paukkuja tekoäly- ja datakeskuskehitykseen ja vähemmän mobiiliverkkoliiketoimintaan. Suomessa Nokian tutkimus- ja kehityspanokset ovat keskittyneet mobiiliverkkoihin.

”Nokian kannalta en tätä kommentoi, enkä Nokian työpaikkojen”, Ahopelto aloitti.

"Mutta sen sanon, että Suomen tekoälyosaaminen on valitettavan ohutta tällä hetkellä."

Hän viittasi ensin vuonna 2018 Elinkeinoelämän valtuuskunnalle tekemäänsä analyysiin, jossa puhuttiin kymmenien tuhansien työntekijöiden osaajavajeesta ohjelmistoalalla tulevina vuosina.

"Jos arvioi, paljonko Aallosta valmistuu diplomi-insinöörejä vuodessa, ja kuinka moni heistä olisi matemaattisesti riittävän kyvykkäitä ollakseen tekoälyosaajia, niin puhutaan kymmenistä per vuosi.”

Ahopelto huomautti, että kun iso teknologiajätti silloin tällöin ostaa pienen suomalaisfirman ”kyvykkyysostoksena”, nämä osaajat lähtevät siinä kohtaa töihin Sveitsiin, Ruotsiin, Lontooseen tai Piilaaksoon.

"Syy on aina se, että nämä isot yhtiöt eivät halua perustaa uutta firmaa Suomeen, ne katsovat, että tämä osaaminen on liian ohutta. Eli he eivät halua rakentaa tänne esimerkiksi tuhannen tai viiden tuhannen hengen keinoälykeskusta.”

"Mutta ei masennuta tästä, vaan parannetaan se", hän kannusti.

Yritysverkosto AI Finlandin operatiivinen johtaja Iida Lähdemäki arvioi kuitenkin omassa puheenvuorossaan, että Suomi on pärjännyt melko hyvin kansainvälisissä tekoälyvertailuissa, varsinkin väkilukuun suhteutettuna.

”Vähän haastan Ahopeltoa: tutkimuksissa Suomen vahvuudeksi nostetaan korkealuokkainen ja kansainvälisesti vertailtunakin hyvin laadukas tekoälytutkimus.”

Hän mainitsi Suomeen perustettavan, tekoälytutkimukseen keskittyvän Ellis-instituutin, sekä tekoälykeskus Lumi AI Factoryn.

”Tämäntyyppiset onnistumiset ovat omiaan houkuttelemaan huippuosaajia Suomeen.”

Hän arvioi, että Suomella on edellytykset tekoälyklusterin rakentamiseen: täältä löytyy maailmanluokan laskentakapasiteettia, vahvaa infrastruktuuria sekä korkealuokkaista tekoälytutkimusta.

Myös Suomen tekoälystartup-kenttä on aktiivinen, vaikkakaan suurempia kasvurahoituskierroksia ei tällä saralla juuri ole nähty.

”Osaamisen on muututtava kaupallisiksi innovaatioksi ja liiketoiminnaksi. Tarvitaan rohkeampia investointeja, uudenlaisia liiketoimintamalleja sekä entistä tiiviimpää yhteistyötä tutkimuskentän ja yritysten välillä”, hän summasi.

”Se ei välttämättä olekaan niin, että se jolla on isoimmat rahat, voittaa tämän kilpailun”, hän sanoi kiinalaisen Deepseekin investointitietoihin viitaten.

Lähetyksen tallenne on katsottavissa täältä.

Lue myös:

Yhdysvaltalainen Heat2Power kehittää lämpöaurinkokennoa, joka muuntaa varastoituneen lämmön tehokkaasti sähköksi, Interesting Engineering uutisoi. Yhtiö uskoo, että teknologia voi tarjota teollisuusasiakkaille sähköä edullisesti sekä ympäristöystävällisesti.

Niin sanottua lämpöaurinkokennoa (thermophotovoltaic cell, tpv) kehittävä startup syntyi Michiganin yliopistossa.

”Lämpöaurinkokennot ovat hyvin samanlaisia kuin aurinkokennot, mutta ne muuntavat auringonvalon sijaan lämpöä sähköksi”, yhtiön toinen perustaja Stephen Forrest sanoo.

Yhtiön mukaan tpv-kenno voidaan yhdistää lämpövarastoon. Näin ratkaisua voidaan hyödyntää esimerkiksi tuuli- ja aurinkopuistojen yhteydessä. Toisaalta se soveltuisi teollisiin energialaitoksiin, joissa syntyy tyypillisesti hukkalämpöä.

”Pelkästään Kaliforniassa aurinkopaneeleilla tuotettu energia, joka menee hukkaan varastoinnin puuttuessa, riittäisi kattamaan noin 300 000 kotitalouden kulutuksen.”

Tehokkaampi kuin muut

Tällä hetkellä uusiutuvan energian varastointimahdollisuudet ovat rajalliset. Tyypillisesti energiaa varastoidaan esimerkiksi pumppuvoimalaitoksissa tai litiumioniakuissa.

Useat tahot kehittävät erilaisia lämpövarastoja. Heat2Power uskoo, että yhtiön oma teknologia voi tehostaa nykyisten lämpövarastojen käyttöä.

Käytännössä teknologiat toimisivat yhdessä niin, että tpv-kennot asennettaisiin lämpövarastojen sisään. Kun varastoitu lämpö halutaan muuttaa sähköksi, se vapautetaan säteilemään kennoja kohti.

”Kuumasta varastointimateriaalista vapautuva lämpösäteily kerätään tpv-kennoilla ja muutetaan sähköksi lähes välittömästi”, toinen perustaja Andrej Lenert sanoo.

Yhtiön mukaan kenno muuttaa lämmön sähköksi tehokkaammin kuin muut markkinoilla olevat ratkaisut. Teknologia on skaalattavissa kilowattitunneista megawattitunteihin.

Heat2Power on kerännyt rahoitusta kehittääkseen demonstraatiotuotteen seuraavien kahden vuoden aikana. Yhtiön mukaan teknologia on herättänyt kiinnostusta energian varastoinnin ja hukkalämmön talteenoton parissa työskentelevien tahojen keskuudessa.

Etujärjestö Teknologiateollisuus kertoo, että risteilijätilaus ja muutamat arvoltaan suuret tilaukset ovat tuoneet piristysruiskeen teknologiateollisuuden tilauskertymiin, mutta kysyntä on pysynyt edelleen heikkona.

Teknologiateollisuus julkisti tänään keskiviikkona tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun. Teknologiateollisuuden mukaan se ei vieläkään lupaa vientiin kauan toivottua ja odotettua käännettä, vaikka tilauskertymät kasvoivat huomattavasti viime vuoden loka–joulukuussa.

Useilla peräkkäisillä neljänneksillä pienentyneiden uusien tilausten arvo oli loka–joulukuussa 48 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 22 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 vastaavalla ajanjaksolla. Teknologiateollisuuden mukaan rajua nousua selittää pääosin yksi ajankohtaan kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri risteilijätilaus sekä muutamat arvoltaan merkittävät, yksittäiset tilaukset.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo, että tilausten arvon nousu on ilman muuta hyvä uutinen.

”Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, ettei markkinoilla vieläkään näy laajempaa kysynnän elpymistä, joka yleensä edeltää tilausvirtojen piristymistä. Uudet tilaukset antavat ensimmäisen merkin suhdannekäänteen lähestymisestä, mutta vielä emme voi juhlistaa varsinaisen käänteen tapahtuneen, sanoo Rautaporras.

Epävarmuutta paljon

Teknologiateollisuus katsoo, että heikon suhdannetilanteen jatkumisesta kertoo myös toimialan tuorein tarjouspyyntöjen määrää kuvaava saldoluku, joka on tammikuun aikana kerätyn tiedon perusteella -7. Teknologiateollisuuden tarjouspyyntökyselyn saldoluku on ollut nyt negatiivinen kymmenen vuosineljännestä peräkkäin.

Vientimarkkinoiden epävarmuutta lisäävät arvaamaton maailmanpolitiikka, orastava kauppasota ja tullimaksuihin liittyvä epäselvyys. Teknologiateollisuus arvioi, että tilannetta synkentävät entisestään Saksan ja Ranskan vaikeudet sekä Euroopan teollisuuden pitkittyneet ongelmat.

Rautaporras katsoo, että suhdannekäänteen voi julistaa tapahtuneen vasta sitten, kun vientimarkkinat alkavat selvästi elpyä, yritysten luottamus eri barometreissa paranee ja tilausvirrat pysyvät kasvukäyrällä.

”Toivottavasti kevät tuo mukanaan merkkejä käänteestä parempaan”, Rautaporras sanoo.

Henkilöstömäärä väheni

Teollisuutta historiallisen pitkään vaivannut heikko kysyntä näkyy nyt myös teknologiateollisuuden henkilöstöluvuissa. Toimialan henkilöstömäärä väheni Teknologiateollisuuden mukaan enemmän kuin kertaakaan aiemmin nykyisen heikon suhdanteen aikana.

Lomautettujen osuus nousi viimeisen neljänneksen aikana ennätyksellisen korkeaksi, ja uusien rekrytointien määrä painui vuoden viimeisellä neljänneksellä alimmalle tasolle koko suhdannesyklin aikana, kertoo Teknologiateollisuus. Alan henkilöstön määrä väheni syyskuun lopusta 2 500 hengellä. Lomautettuna oli joulukuun lopulla noin 23 000 työntekijää.