Udmurtii

Udmurtii
Flagu	Gerbu[d]
Perustamizen paivymiäry	11. kylmykuudu 1991
Virralline nimi
Lyhyt nimi	Удмуртия
Virralline kieli	Ven'an kieli и Udmurtan kieli
Valdivongimnu	Udmurtian kansallishymni[d]
Manner	Jevrouppu
Valdivo	Ven'a
Piälinnu	Iževsk[d]
Haldivollispaikalline miäry	Ven'a
Aigualoveh	MSK+1[d]
Sijaitsee maantieteellisessä kohteessa	Euroopan-puoleinen Venäjä[d]
Maantieteellinen muoto	Data:Russia/Udmurt Republic.map
Valtionpäämiehen nimike	Head of the Udmurt Republic[d]
Valtionpäämies	Aleksandr Brechalov[d]
Halličuksen johtai	Q109316612?
Toimeenpaneva elin	Q25686230?
Lainsäädäntöelin	State Council of the Udmurt Republic[d]
Rahvahan lugumiäry	▼1 493 356 hengi
Rajoittuu	Kirovin alue[d], Permin aluepiiri[d], Baškortostan[d], Tatarstuanu, Permin alue[d], Tšastyjen piiri[d] и Sivan piiri[d]
Korvasi	Udmurtian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta[d]
Käytetty kieli	Udmurtan kieli и Ven'an kieli
Pinduala	42 100 nellikkökilometri
Virralline kodisivu	udmurt.ru
Lakipohja	Q4231553?
Aiheen maantiede	Udmurtian maantiede[d]
Aiheen talous	economy of Udmurt Republic[d]
Rekisterikilven koodi	18
Luokka tänne haudatuille ihmisille	Q32220057?
Category for the view of the item	[d]
Luokka kartoille	[d]
Mediafailat Wikiskluavul

Udmurtii on tazavaldu Ven’an federacies.

Geogruafii

Udmurtien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon eländypiirih da on oza Urualan ekonoumiekkupiirii. Udmurtien tazavallal on yhtehine raja Permin alovehenke päivännouzus, Baškirien da Tatarstuananke suves. Udmurtien tazavallan piälinnu on Iževsk.

Histourii

Votjakoin avtonoumine aloveh perustettih 4. kylmykuudu vuvvennu 1920. Vuvvennu 1931 nimi muutui Udmurtien avtonoumizekse alovehekse. 28. talvikuudu vuvvennu 1934 se rodih Udmurtien Avtonoumizekse Socialistizekse Nevvostotazavallakse. 20. syvyskuudu vuvvennu 1990 Tazavallan Korgevin nevvosto hyväksyi iččenäžyön deklaracien. 11. ligakuudu vuvvennu 1991 rodih Udmurtien tazavaldu.

Rahvas

Rosstatan vuvven 2020 tiedoloin mugah Udmurties eläy 1500955 hengie. Yhty ristikanzua kohti on 35,69 nellikkökilometrii muadu. 66,1% eläjis ollah linnalazet.

Udmurtien tazavallas eläy piäl 60 eri kanzua. Vuvven 2010 tiedoloin mugah Udmurties eläy 62,2% ven’alastu, 28% udmurtielastu, 6,7% tatuarua, 0,6% ukrainalastu, 0,6% marilastu, 0,2% baškirua.

Valdivolline kogomus

Udmurtien tazavallas on viizi linnanpiiri, 25 piirii, 11 linnanjyttysty pos’olkua, 262 kyliä.

Udmurtien tazavallan piirit:

• Alnašiloin piiri
• Balezinon piiri
• Bavožan piiri
• Votkinskan piiri
• Glazovan piiri
• Grahovon piiri
• Deb’osoin piiri
• Zavjalovon piiri
• Igran piiri
• Kambarkan piiri
• Karakulinon piiri
• Kezan piiri
• Kizneran piiri
• Kijasovon piiri
• Krasnogorskoin piiri
• Pienen Purgan piiri
• Možgan piiri
• Sarapulan piiri
• Seltoin piiri
• S’umsiloin piiri
• Uvan piiri
• Šarkanan piiri
• Jukamenskoin piiri
• Jakšur-Bodjan piiri
• Jaran piiri