Siirry sisältöön

vallita

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

vallita (69) (taivutus)[1]

  1. olla hallitseva
    Maassa vallitsee kaaos maanjäristyksen jälkeen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑlːit̪ɑˣ/
  • tavutus: val‧li‧ta

Etymologia

[muokkaa]

vanha germaaninen laina[2]

Käännökset

[muokkaa]
1. olla hallitseva

Liittyvät sanat

[muokkaa]

valta

Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vallita Kielitoimiston sanakirjassa
  • vallita Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 69
  2. ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=vallita&oldid=4737748”