Siirry sisältöön

teho

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

teho (1)

  1. vaikutus
    Harjoituksen tehoa voi parantaa käsipainoilla.
  2. (fysiikka) käytetyn energian määrä aikayksikössä. Tehon SI-yksikkö on watti, W
    Hehkulamppu, jonka teho on 40 W, kuluttaa kaksi tuntia päällä ollessaan 80 Wh energiaa.
  3. (arkikieltä) teho-osasto
    Toni oli onnettomuudessa ja on nyt teholla.
    joutua teholle

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪eho/
  • tavutus: te‧ho

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teho tehot
genetiivi tehon tehojen
partitiivi tehoa tehoja
akkusatiivi teho;
tehon
tehot
sisäpaikallissijat
inessiivi tehossa tehoissa
elatiivi tehosta tehoista
illatiivi tehoon tehoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi teholla tehoilla
ablatiivi teholta tehoilta
allatiivi teholle tehoille
muut sijamuodot
essiivi tehona tehoina
translatiivi tehoksi tehoiksi
abessiivi tehotta tehoitta
instruktiivi tehoin
komitatiivi tehoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo teho-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

tehokkuus, tehostua

Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

akseliteho, enimmäisteho, huipputeho, hyötyteho, iskuteho, kokonaisteho, laskentateho, loisteho, lähetysteho, lähtöteho, lämmitysteho, moottoriteho, nimellisteho, näennäisteho, ominaisteho, pesuteho, puhdistusteho, pätöteho, sähköteho, säteilyteho, tehoaika, tehoaine, tehohoito, tehohoitoyksikkö, tehohäviö, tehoisku, tehokalastus, tehokeino, teholuku, tehomaatalous, tehometsänhoito, tehometsätalous, tehomyynti, teho-opetus, teho-osasto, tehopainosuhde, tehopiste, tehosekoitin, tehotoimi, tehovahvistin, tehoviljely, tuotantoteho, työteho, täysitehoinen, täystehoinen, ulostuloteho, voiteluteho

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • teho Kielitoimiston sanakirjassa
  • teho Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 634 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa