pipolakki
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpipoˌlɑkːi/
- tavutus: pi‧po‧lak‧ki
Etymologia
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pipolakki | pipolakit |
| genetiivi | pipolakin | pipolakkien (pipolakkein) |
| partitiivi | pipolakkia | pipolakkeja |
| akkusatiivi | pipolakki; pipolakin |
pipolakit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pipolakissa | pipolakeissa |
| elatiivi | pipolakista | pipolakeista |
| illatiivi | pipolakkiin | pipolakkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pipolakilla | pipolakeilla |
| ablatiivi | pipolakilta | pipolakeilta |
| allatiivi | pipolakille | pipolakeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pipolakkina | pipolakkeina |
| translatiivi | pipolakiksi | pipolakeiksi |
| abessiivi | pipolakitta | pipolakeitta |
| instruktiivi | – | pipolakein |
| komitatiivi | – | pipolakkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pipolaki- | |
| vahva vartalo | pipolakki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |