kulma
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kulma (10)
- terävä taitekohta esineen reunassa
- pöydän kulma, talon kulma
- nurkka, sisäkulma
- (geometria) kahden sellaisen puolisuoran eli säteen muodostama kuvio, joilla on yhteinen päätepiste, kulman kärki, sekä näiden säteiden, eli kylkien, välinen tason osa
- kulmakunta, tienoo, kolkka
- näillä kulmilla (täällä päin, tällä seudulla)
- (urheilu) kulmapotku tai -heitto
- Aki Pennanen antoi kulman lyhyenä suoraan vaihdosta kentälle tulleelle Niko Inkiselle.
- (urheilu) kulmalyönti
- (anatomia) pään kohta otsan ja ohimon rajalla; kulmakarvat
- Hän kurtisti kulmiaan.
- tuuheat kulmat
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkulmɑ/
- tavutus: kul‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulma | kulmat |
| genetiivi | kulman | kulmien (kulmain) |
| partitiivi | kulmaa | kulmia |
| akkusatiivi | kulma; kulman |
kulmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kulmassa | kulmissa |
| elatiivi | kulmasta | kulmista |
| illatiivi | kulmaan | kulmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kulmalla | kulmilla |
| ablatiivi | kulmalta | kulmilta |
| allatiivi | kulmalle | kulmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kulmana | kulmina |
| translatiivi | kulmaksi | kulmiksi |
| abessiivi | kulmatta | kulmitta |
| instruktiivi | – | kulmin |
| komitatiivi | – | kulmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kulma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]
|
|
|
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]kanta, kovera, kulman kärki, kupera, kylki, kärki, nurkka, sekstantti, särmä, vinkkeli
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kulmikas, kulmikkain
- adverbit: kulmakkain, kulmatusten
- substantiivit: kulmain, kulmake, kulmakko, kulmaus
- verbit: kulmata, kulmautua
Yhdyssanat
[muokkaa]atsimuuttikulma, aurakulma, aurauskulma, avaruuskulma, eksplementtikulma, halssikulma, heijastuskulma, heilahduskulma, huippukulma, kadunkulma, kallistuskulma, kaltevuuskulma, kamerakulma, kantakulma, kartiokulma, kehäkulma, keskuskulma, komplementtikulma, kontaktikulma, korkeuskulma, kotikulma, kulma-asento, kulma-aste, kulma-asteikko, kulmaetäisyys, kulmahammas, kulmaheitto, kulmahuone, kulmahuoneisto, kulmahylly, kulmahyppy, kulmaikkuna, kulmajyrsin, kulmakaappi, kulmakaari, kulmakappale, kulmakarva, kulmakerroin, kulmakiihtyvyys, kulmakisko, kulmakivi, kulmakunta, kulmakynä, kulmalasta, kulmaliitos, kulmalippu, kulmalyönti, kulmaläpimitta, kulmaminuutti, kulmamitta, kulmamittari, kulmamittaus, kulmanmittaus, kulmanoja, kulmanopeus, kulmanväli, kulmapaisti, kulmapeili, kulmaperuutus, kulmapiste, kulmapotku, kulmaprisma, kulmaprofiili, kulmapussi, kulmarauta, kulmariipunta, kulmaristi, kulmaruutu, kulmasekunti, kulmasohva, kulmataajuus, kulmatalo, kulmateräs, kulmatontti, kulmatorni, kulmavahvike, kulmaviivain, kulmaviivoitin, kulmayksikkö, kuvakulma, kärkikulma, laajakulma, laskukulma, leikkauskulma, leikkuukulma, leveyskulma, nollakulma, nostokulma, nousukulma, näkökulma, oikokulma, osumakulma, peräkulma, pituuskulma, pöydänkulma, ristikulma, silmäkulma, sisäkulma, sivukulma, sortokulma, suorakulma, suplementtikulma, syrjäkulma, taitekulma, tasokulma, tulikulma, tulokulma, täyskulma, ulkokulma, Valenssikulma, vastinkulma, vieruskulma
Sanaliitot
[muokkaa]Alakäsitteet
[muokkaa][3] geometria: tasokulma, avaruuskulma
Idiomit
[muokkaa]- alta kulmain
- (katseesta) silmäkulmien alta siten, että kasvot ovat alaspäin ja silmät niihin nähden ylöspäin