Volkswagen Golf IV

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Volkswagen Golf IV
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Belgia
 Brasilia
 Etelä-Afrikka
 Kiina
 Saksa
 Slovakia
Valmistaja Volkswagen
Konserni Volkswagen Group
Valmistusvuodet 1997–2006
Korimalli 3-ovinen hatchback
5-ovinen hatchback
5-ovinen farmari
Luokka C-segmentti
Muotoilija Hartmut Warkuß [1]
Edeltäjä Volkswagen Golf III
Seuraaja Volkswagen Golf V
Teknisesti samankaltaisia
Tekniset tiedot
Pohjalevy Volkswagen Group A4
Moottori R4
VR5
VR6
Iskutilavuus 1,4–3,2 l
Teho 68–241 hv
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti
5-vaihteinen automaatti
6-vaihteinen kaksoiskytkin
Mitat
Massa 1 170–1 543 kg
Pituus 4 149–4 397 mm
Leveys 1 735 mm
Korkeus 1 439–1 485 mm

Volkswagen Golf IV (Typ 1J) on Volkswagenin Golf-mallin neljäs sukupolvi, jota valmistettiin vuosina 1997–2003, farmaria vuoteen 2006 saakka. Neljännen sukupolven Golfin sedan-korinen sisarmalli on nimeltään Bora, joka saapui syksyllä 1998. Golfia kehuttiin turvallisuudesta, korkeasta työn ja viimeistelyn laadusta sekä hyvistä ajo-ominaisuuksista. Golf IV oli huomattavasti edeltäjäänsä vähävikaisempi auto ja sijoittui keskiarvon paremmalle puolelle vikatilastoissa.[2] Alkuvuosien malleissa oli jonkin verran sähkövikoja ja ruostumisongelmia liiallisten säästötoimenpiteiden takia. Uudemmissa vuosimalleissa nämä ongelmat oli kuitenkin saatu korjattua.[3]

Volkswagen Golf (1997–2006)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen sukupolven Golfin perusrakenne on sama kuin hieman aiemmin esitellyissä Audi A3:ssa ja Škoda Octaviassa. Ulkonäölliset muutokset edeltäjään verrattuna olivat pieniä, lähinnä pyöreyttä oli tullut lisää. Pituus oli kasvanut 13 senttimetriä ja akseliväli neljä senttimetriä. Golfin akseliväli (2 510 mm) oli kuitenkin luokkansa lyhimpiä, mikä näkyi takaistuimen jalkatiloissa. Kori oli täyssinkitty ja rakenteissa käytettiin paljon laserhitsausta. Ulkonäköön verrattuna sisustus oli kokenut huomattavasti enemmän muutoksia. Materiaalit olivat korkealaatuisia ja ohjaamon persoonallinen yksityiskohta oli sininen mittarivalaistus.[2]

Vuoden 1998 Euro NCAP -kolaritestistä Golf sai tulokseksi neljä tähteä viidestä.[4]

Volkswagen Golf IV GTI

Bensiinimoottoriksi oli aluksi saatavana 16-venttiilinen 1,4-litrainen (75 hv), 1,6-litrainen (100 hv) sekä Audeissa ja Passatissa käytetty 20-venttiilinen 1,8-litrainen vapaasti hengittävänä (125 hv) tai turboahdettuna (150 hv). Suomen tuontiohjelmassa ei ollut 2,3-litraista (150 hv) V5-moottoria. Dieselvalikoimaan kuului kolme 1,9-litraista moottoria: vapaasti hengittävä SDI (68 hv) sekä turboahdetut TDI:t (90/110 hv).[2]

Perusmalli Firstlinen varustus oli turvavarusteita lukuun ottamatta melko niukka. Vakiona oli kaksi turvatyynyä, ABS-jarrut, 14 tuuman teräsvanteet pölykapselein, kaksiosainen takaselkänoja, ohjaustehostin, kierroslukumittari, lämmitettävät etuistuimet, valomuisti, ohjauspyörän korkeuden- ja etäisyyden säätö ja lämmitettävät sähköpeilit. Sivuturvatyynyt tulivat vakiovarusteeksi elokuussa 1998.[2]

Volkswagen Golf IV Variant

Comfortlinessa oli veluuriverhoilu, sähköikkunat edessä, matkustajan istuimen korkeussäätö, keskuslukitus ja sisävalon viive.[2]

Lievästi urheilullisen Trendlinen vakiovarustukseen kuului 15 tuuman teräsvanteet pölykapselein, urheiluistuimet sekä tummennetut taka- ja sivuvilkut.[2]

Ylellisimmässä Highline-mallissa oli Comfortlinen lisäksi 15 tuuman kevytmetallivanteet, etusumuvalot, ilmastointi, urheiluistuimet sekä korinväriset ovenkahvat ja kylkilistat. Highlinen myynti Suomessa oli vähäistä.[2]

Golf GTI:tä tuotiin Suomeen 150-hevosvoimaisella turbomoottorilla. Varusteina oli Trendlinen lisäksi 16 tuuman kevytmetallivanteet, Recaro-istuimet, nahkaverhoiltu ohjauspyörä, kojelaudan puujäljitelmäkoristeet, etusumuvalot, tasauspyörästön lukko, madallettu alusta sekä aluksi myös takaistuinten pääntuet ja sähkötoiminen kattoluukku.[2]

Nelivetoiset 4Motion-mallit tulivat markkinoille syksyllä 1998. Lamellikytkimeen perustuva nelivetotekniikka oli sama kuin Audi A3:ssa. Moottoriksi sai V5:n, 2,8-litraisen V6:n (204 hv) ja molemmat TDI:t. V6-mallissa oli vakiona ESP.[2]

Maaliskuussa 1999 esiteltiin farmarimalli Variant, joka oli edeltäjäänsä kuusi senttimetriä pidempi. 460-litrainen tavaratila oli luokan keskitasoa. Vakiovarusteina oli 15-tuumaiset pyörät ja kattokaiteet. Variantin osuus Suomen myynnistä oli jopa kaksi kolmasosaa.[2]

Syksyllä 1999 1,8-litrainen vaihtui 2,0-litraiseen (115 hv) ja 110-hevosvoimainen TDI 115-hevosvoimaiseen pumppusuutindieseliin. Keväällä 2000 1,6-litrainen vaihtui manuaalivaihteisissa malleissa taloudellisempaan 16-venttiiliseen (105 hv). Suomeen kyseinen moottori saatiin vasta saman vuoden syksyllä. Mallivuodelle 2001 uusittiin väri ja verhoiluvalikoimaa. Moottorivalikoimaan lisättiin 100- ja 150-hevosvoimaiset pumppusuutindieselit, joista vain pienitehoisempaa tuotiin Suomeen. V5-moottoriin tehtyjen parannusten myötä teho nousi 170 hevosvoimaan.[2]

Volkswagen Golf R32

Kesällä 2001 GTI tuli saataville myös 180-hevosvoimaisena. Toinen uutuus oli 130 hevosvoiman TDI. Saksan markkinoille tuli myös 1,6-litrainen FSI (110 hv).[2]

Vuonna 2002 Volkswagen esitteli nelivetoisen Golf R32:n, jossa oli 250-hevosvoimainen 3,2-litrainen VR6-moottori. Alusta on 20 millimetriä normaalia matalampi ja vakiovarusteluun sisältyi muun muassa 18 tuuman kevymetallivanteet ja urheiluistuimet. Vaihteistona on kuusivaihteinen manuaalivaihteisto tai DSG-kaksoiskytkinvaihteisto. Mallia valmistettiin 5 000 kappaletta.[2]

Huhtikuussa 2002 vakiovarustusta täydennettiin sähköikkunoilla edessä ja takana, takaistuinten pääntuilla, murtohälyttimellä, kauko-ohjatulla keskuslukituksella ja ajotietokoneella.[2]

Golf V saapui Suomeen vuoden 2003 joulukuussa. Boran korvasi uusi Jetta syyskuussa 2005. Tarkoituksena oli lakkauttaa Variant IV:n valmistus Golf V:n tultua markkinoille ja korvata se kokonaan uusilla Touran- ja Golf Plus -malleilla. Automyyjät ja -journalistit asiakkaiden ohella esittivät näistä tehtaan kaavailuista voimakasta kritiikkiä.[5] Volkswagenin oli pakko taipua asiassa ja ryhtyä kaikessa hiljaisuudessa kehittämään Variantille seuraajaa.

Alkuvuodesta 2005 tarjolle tuli erikoisvarusteltu Variant Pacific, jossa oli 16 tuuman kevytmetallivanteet, metalliväri, automaatti-ilmastointi, korinväriset kylkilistat ja ovenkahvat sekä nahkaverhoiltu ohjauspyörä. Saman vuoden joulukuussa tuli myös Atlantic, jonka erot olivat ainoastaan koristeellisia. Muilla markkinoilla kyseisiä malleja oli saanut jo aikaisemminkin. Variantin valmistus päättyi vuonna 2006.[2]

Hakasulkeissa olevat arvot automaattivaihteistolla, suluissa olevat nelivedolla varustetuilla malleilla

Hakasulkeissa olevat arvot automaattivaihteistolla, suluissa olevat nelivedolla varustetuilla malleilla

Hakasulkeissa olevat arvot automaattivaihteistolla, suluissa olevat nelivedolla varustetuilla malleilla

  1. Caspers, Markus: ”Hartmut Warkuß”, Designing Motion: Automotive Designers 1890 to 1990, s. 185. Birkhäuser, 2017. ISBN 978-3-0356-0784-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.11.2018). (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o Volkswagen Golf/Bora (1998–2006) Ajovalo.net. Viitattu 7.4.2018.
  3. Käytetty: VW Golf IV 1.4 -02. Auto Bild Suomi, 26.8.2011, nro 16.
  4. Volkswagen Golf 1998 Euro NCAP. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  5. Volkswagen Golf Variant: Yleisön pyynnöstä Ilta-Sanomat. 18.5.2007. Arkistoitu 14.7.2015. Viitattu 14.7.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]