Vähänkyrön Viesti
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Vähänkyrön Viesti | |
|---|---|
 |
|
| Koko nimi | Vähänkyrön Viesti |
| Perustettu | 1938 |
| Kaupunki | Vaasa |
| Kenttä | Kyrölän pesäpallokenttä |
| Naisten sarjataso | Suomensarja |
| Värit | |
 |
|
| Puheenjohtaja | Hannele Taanonen |
| Miesten pelinjohtaja | Jaakko Kultalahti |
| Omistaja | Vähänkyrön Viesti ry |
| Naisten SM-mitalit | |
| Pronssia | 1 (1987) |
| VäVi Futis | |
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Kenttä |
Kyrölän kenttä Merikaarron kenttä |
| Sarjataso | Miehet 6.div |
Vähänkyrön Viesti eli VäVi on entisestä Vähänkyrön kunnasta tuleva nykyisin vaasalainen vuonna 1938 perustettu urheilun yleisseura. Sen yhdeksän jaostoa ovat ampuma-, ampumahiihto-, hiihto-, jalkapallo-, lentopallo-, paini- ja voimailu-, pesäpallo-, suunnistus-, ja yleisurheilujaosto. Pesäpallossa miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2021 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykköspesiksessä ja naisten joukkue maakuntasarjassa[1][2]. Viime vuosina ovat on VäVi saavuttanut lentopallossa, ammunnassa ja pesäpallossa SM-mitaleja. Viesti onkin saanut tunnustusta lentopallon ja pesäpallon juniorityöstään.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuran perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VäVi perustettiin 10. huhtikuuta vuonna 1938 virallisella nimellään Voimistelu- ja urheiluseura Vähänkyrön Viesti. Seura rekisteröitiin 1. lokakuuta ja kolme kuukautta perustamisen jälkeen sen jäsenmäärä oli jo 117. Suurin osa jäsenistä oli miehiä. Aluksi seuran lajeja olivat muiden muassa pesäpallo, hiihto ja nyrkkeily. Viesti liittyi SVUL:n erikoisliittoihin vuoden 1939 tammikuussa.
Sotien jälkeen uuteen nousuun
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan vuoksi Viestin toiminta laantui, mutta muutaman vuoden jälkeen seurassa alkoi uusi nousu. 1940-luvun lopussa Viestin miesten pesäpallon edustusjoukkue nousi maakuntasarjaan valmentajanaan Tauno Aho. 1950-luvulla Kyrölän kenttä kunnostettiin ja se siirtyi VäVin omistukseen. Lisäksi VäVi rakensi tanssipaviljongin, jossa vietti myös 20-vuotisjuhlaansa. 1950-luvun loppupuolella VäVi rakensi Saarenpäähän hiihto- ja urheilumajan, joka 1980-luvulla laajennettiin nykyiseen laajuuteensa.
Uuden kentän rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vähänkyrön kunnan rakentama uusi kenttä Kyrölän lähelle paransi Viestin harrastusmahdollisuuksia jalkapallossa ja yleisurheilussa, mikä nousikin yhdeksi Viestin johtavista lajeista. 1990- ja 2000-luvuilla Viestillä on ollut toiminnassa yhdeksän jaostoa; ampuma-, ampumahiihto-, hiihto-, jalkapallo-, lentopallo-, paini- ja voimailu-, pesäpallo-, suunnistus- ja yleisurheilujaosto. Tosin välillä voimailujaosto toimi erillään, mutta käytännöllisyyden vuoksi se yhdistettiin painin kanssa. Vielä 1980-luvulla toiminut talousvaliokunta lakkautettiin vuosikymmenen vaihteessa ja sen tehtävät siirtyivät Viestin johtokunnalle.
Pesäpallotoiminnan historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1940-luvun lopussa Viestin miesten pesäpallon edustusjoukkue nousi maakuntasarjaan valmentajanaan Tauno Aho. Miehet nousivat Suomen pääsarjaan kaudeksi 1979. Joukkue kuitenkin jäi sarjassa sijalle 12 ja putosi heti takaisin alasarjoihin.
Naisten edustusjoukkue nousi pesäpallon SM-sarjaan kaudeksi 1986. Ensimmäisellä kaudellaan VäVi sijoittui pääsarjassa viidenneksi. Viestin eräs seurahistorian merkittävin saavutus eli naisten SM-pronssi tuli kaudella 1987. Tuon kauden jälkeen sijoitukset pääsarjassa olivat kuudes, kahdeksas ja kolme kertaa peräkkäin 11. Kauden 1992 päätteeksi seuran seitsemän vuotta kestänyt urakka pääsarjassa päättyi. Naisjoukkue nousi kaudeksi 1997 Superpesikseen.
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| B-pojat | ||||
 Hopeaa |
2015 | 1 | ||
| B-tytöt | ||||
 Kultaa |
1984 | 1 | ||
 Pronssia |
1988 | 1 | ||
| C-pojat | ||||
| Kultaa |
2013 | 1 | ||
| Pronssia |
1995 | 1 | ||
| C-tytöt | ||||
| Pronssia |
1985 | 1 | ||
| D-pojat | ||||
| Pronssia |
2024 | 1 | ||
| D-tytöt | ||||
| Hopeaa |
1983, 1984 | 2 | ||
| E-tytöt | ||||
| Kultaa |
1982 | 1 | ||
| Pronssia |
1981 | 1 | ||
| Yhteensä: | 11 | |||
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vähänkyrön Viestin taloudellinen tilanne on lähes aina mennyt yhteiskunnan taloudellisen tilanteen mukaan. On mennyt hyvin, jos yhteiskunnallakin on mennyt hyvin, mutta seuralla on ollut myös vaikeuksia. Rahan hankkiminen seuran toimintaan on aina ollut tärkeässä asemassa. Jo ensimmäisenä toimintavuonnaan Viesti järjesti arpajaiset, joiden pääpalkintona oli 8000 markan arvoinen moottoripyörä. Talkootyön merkitys oli seuran alkuvuosina tärkeää ja viime vuosina sen merkitys on jälleen kasvanut.
Palkinnot ja huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden lukkari:[3]
|
Vuoden pelinjohtaja:[4]
|
- Kirsi Lakaniemi (1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991)
- Anne Nurmela (1986, 1987, 1988, 1989)
- Maria Rinta (1986)
- Kati Sandvik (1987)
- Katja Saari (1989)[5]
- Jaakko Tuomela (1975)[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Miesten Ykköspesis Pesäpalloliitto. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Maakuntasarjat länsilohko - Ilmoittautuneet joukkueet Pesistulospalvelu. Arkistoitu 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.
