Tuulen viemää (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuulen viemää
Gone with the Wind
Ohjaaja Victor Fleming
Käsikirjoittaja Sidney Howard
Margaret Mitchell
Tuottaja David O. Selznick
Säveltäjä Max Steiner
Kuvaaja Ernest Haller
Leikkaaja Hal C. Kern
James E. Newcom
Tuotantosuunnittelija William Cameron Menzies
Pukusuunnittelija Walter Plunkett
Lavastaja Lyle R. Wheeler
Pääosat Clark Gable
Vivien Leigh
Leslie Howard
Olivia de Havilland
Thomas Mitchell
Hattie McDaniel
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Selznick International Pictures Metro-Goldwyn-Mayer
Levittäjä Loews Cineplex Entertainment
Netflix
HBO Max
Ensi-ilta 1939
Kesto 214 minuuttia[1]
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Elokuvan pääosien esittäjät: Clark Gable ja Vivien Leigh.

Tuulen viemää (engl. Gone with the Wind) on vuonna 1939 ensi-iltansa saanut historiallinen elokuva. Sen ohjasi Victor Fleming ja pääosia näyttelivät Clark Gable, Vivien Leigh, Leslie Howard ja Olivia de Havilland. Elokuva perustuu Margaret Mitchellin vuonna 1936 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin.

Scarlett O'Haran rooliin harkittiin monia näyttelijöitä ennen kuin Vivien Leigh sai osan. Heitä olivat muun muassa Paulette Goddard, Joan Crawford, Norma Shearer, Bette Davis ja Barbara Stanwyck. Goddard oli jo lähes varma vaihtoehto Scarlettin rooliin, kunnes David O. Selznickin agenttina toiminut veli Myron Selznick löysi Leighin. Hän sopi kaikkien mielestä Scarlettin rooliin paremmin kuin kukaan muu.

Elokuva on edelleen Yhdysvaltojen eniten tuottanut elokuva, jos inflaatiokerroin otetaan huomioon[2].

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Scarlett O’Hara (Vivien Leigh) on vauraalla Taran tilalla asuvan perheen kolmesta tyttärestä vanhin. Hän on suosittu, piirikunnan kaunotar ja täynnä itseään, mutta samalla rakastunut toivottomasti Ashley Wilkesiin (Leslie Howard), joka on menossa naimisiin serkkunsa Melanie Hamiltonin (Olivia de Havilland) kanssa. Scarlett inhoaa Melanieta syvästi, herttainen Melanie taas pitää Scarlettista suuresti.

Juhlissa Scarlett yrittää saada Ashleyn purkamaan kihlauksensa, mutta tämä torjuu hänet. Samoissa juhlissa Scarlett kohtaa ensimmäisen kerran myös Rhett Butlerin, joka kuulee sohvan taakse Scarlettin ja Ashleyn keskustelun. Juhlien aikana myös ilmoitetaan Yhdysvaltain sisällissodan alkamisesta ja Scarlett, kostoksi Ashleylle, suostuu Melanie Hamiltonin veljen kosintaan ja heidät vihitään ennen miesten joutumista sotaan.

Pian tulee tieto Scarlettin miehen kuolemasta. Scarlett ja Melanie lähtevät Atlantaan, jossa he osallistuvat muun muassa rahankeruutanssiaisiin ja sairaanhoitotoimintaan. Melanie on raskaana ja synnyttää lapsen jenkkien jo piirittäessä kaupunkia. Rhettin avulla Scarlett pelastaa Melanien, tämän lapsen ja itsensä Taraan. Rhett tunnustaa Scarlettille rakkautensa ennen kuin jättää tämän, ja liittyy jo lyötyyn Etelävaltioiden sotajoukkoon. Tarasta löytyy vain äidin kuolemasta hulluksi tullut isä, muutama uskollinen orja ja surkeat jäänteet Tarasta sen loiston päiviltä. Nälkiintynyt Scarlett vannoo Jumalan nimeen, ettei koskaan näe enää nälkää vaikka tapahtuisi mitä.

Köyhtyneen tilan pelastamiseksi Scarlett huijaa siskonsa varakkaan sulhasen kanssaan naimisiin. Pian sen jälkeen Scarlett joutuu ajoretkellä entisten orjien leirin lähellä lähes ryöstetyksi ja raiskatuksi. Sen kuultuaan Scarlettin aviomies ja pari muuta miestä päättävät tehdä asialle jotain, ja perustetaan paikallinen Ku Klux Klan. Klaanin nimeä elokuvassa ei kuitenkaan mainita. Sen myötä eräässä välikohtauksessa kuolee Scarlettin aviomies. Jo toisen kerran leskeksi jäänyt Scarlett tuntee suuria tunnontuskia siitä että varasti sisarensa miehen ja teki tämän onnettomaksi – ja lopulta ”tappoi” tämän.

Tämän jälkeen Rhett Butler kosii Scarlettia, joka suostuu kosintaan, vaikkei tunne minkäänlaista intohimoa Rhettiä kohtaan, vaan ajattelee vain tämän rahoja. He saavat tyttären, Bonnie Bluen, joka kuolee ratsastusonnettomuudessa. Heidän avioliittoaan rasittaa myös Scarlettin jatkuva haikailu Ashleyn perään. Tämän jälkeen myös Melanie sairastuu ja kuolee. Scarlett tajuaa Melanien kuollessa tämän merkityksen itselleen ja Ashleyn suuren rakkauden Melanieen. Scarlett tajuaa rakastavansa Rhettiä ja juoksee kotiin kertomaan tämän. Rhett Butler kuitenkin torjuu hänet, sanoen oman rakkautensa kuolleen, ja jättää Scarlettin. Murtuneena Scarlett päättää muuttaa takaisin Taraan ja keksiä keinon, jolla saisi Rhettin takaisin itselleen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vivien Leigh .... Scarlett O'Hara
Clark Gable .... Rhett Butler
Leslie Howard .... Ashley Wilkes
Olivia de Havilland .... Melanie Hamilton

Sivurooleissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscar-palkinnot ja -ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscar-palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Road to Tara” -museo Jonesborossa, Georgian osavaltiossa

Erikoispalkinnot:

  • Erikoispalkinto
  • Tieteellisen tai teknisen saavutuksen Oscar-palkinto

Oscar-ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elitisti-verkkosivuston Jari Mustonen kirjoittaa elokuvan herättäneen keskustelua koko olemassaolonsa ajan. Hänen mukaansa teosta on syytetty muun muassa orjuuden romantisoimisesta, mikä onkin totta. Edelleen hän huomauttaa, ettei tämä poista sitä tosiasiaa, että kyseessä on fiktiivinen taideteos, joka on hyvin rehellinen suhteessa siihen aikakauteen, jota se kuvaa. Tämä tarjoaa katsojalle ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä historian kokemisen eräästä näkökulmasta. Elokuva on herättänyt paljon keskustelua myös feministien keskuudessa. [3]

David O. Selznick sai Oscar-gaalassa urastaan The Irving G. Thalberg Memorial Awardin.

  1. Gone With the Wind (1939) – Tarkastustiedot Elonet. 2006. Viitattu 13.12.2009.
  2. Box-Office Top 100 Films of All-Time www.filmsite.org. Viitattu 24.3.2023.
  3. Tuulen viemää – arvostelu Elitisti. 24.6.2020. Viitattu 25.6.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]