Tampereen vaakuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen vaakuna.

Tampereen vaakuna on Tampereen kaupungin virallinen tunnus. Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se otettiin käyttöön 30. maaliskuuta 1960[1].

Vaakuna selitetään: ”Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa”. Vaakunan värit ovat samat kuin Pirkanmaan vaakunassa. Kaupungin nimen alkukirjaimelta T:ltä näyttävä vasara symboloi Tampereen teollisuutta, Merkuriuksen sauva kauppaa ja aaltokoroinen vastapalkki Tammerkoskea.[2]

Vanha vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen ensimmäinen vaakuna, käytössä 1839-1960.

Vuonna 1779 perustettu Tampereen kaupunki sai ensimmäisen sinettinsä vuonna 1803. Sinetissä oli kuvattuna kaupungin rakennuksia ja Tammerkoski.[3] Uuden tunnuksen hankkimista kaupungille alettiin suunnitella pian sen jälkeen kun keisari Nikolai I yhtenäisti Tampereen kaupungin hallintoa samanlaiseksi muiden Suomen kaupunkien kanssa 1830. Huhtikuussa 1838 Tampereen pormestari Fredrik Sacklén lähetti Turkuun läänin kuvernööri Lars Gabriel von Haartmanille anomuksen Arvid von Cederwaldin suunnitteleman vaakunaehdotuksen hyväksymiseksi. Everstiluutnantti ja Pyhän Annan ritarikunnan 3. luokan ritari Arvid von Cederwald toimi tuolloin koskenperkausinsinöörinä Suomen senaatin talousosaston koskenperkausjohtokunnassa. Vaakunaehdotusta ei hyväksytty sellaisenaan. Pyöreää vaakunaehdotusta pyydettiin muuttamaan nelikulmaisen kilven muotoon sekä piirtämään se suurempana. Vaakunan muuttaminen pyydettyyn muotoon annettiin Helsingin maanmittauskonttorissa työskennelleen taiteilija Magnus von Wrightin tehtäväksi. Hän jätti valmiin vaakunan senaatin esittelijäsihteeri Berndt Federleylle 12. tammikuuta 1839. Keisari hyväksyi Tampereen vaakunan 20. maaliskuuta 1839 ja päätös hyväksymisestä saapui Turun lääninkansliaan 9. toukokuuta 1839.[1] Vanhan vaakunan heraldista selitystä ei ole säilynyt[4] tai sitä ei ole koskaan tehty. Siinä on kuitenkin teemoina ristikkäiset vasara ja Merkuriuksen sauva, jotka symboloivat teollisuutta ja kauppaa,[5] Tampereen kaupungin nimen alkukirjain "T",[5] sekä koski joka symboloi mitä ilmeisimmin Tammerkoskea.[1]

Vanha vaakuna sai ajan myötä osakseen kritiikkia,[6] sillä sen ei katsottu noudattavan heraldiikan sääntöjä.[1] Jo vuonna 1861 venäläisheraldikko Bernhard von Köhne laati oman ehdotuksensa Tampereen vaakunan uusimisesta osana projektiaan Venäjän keisarikunnan vaakunoiden uudistamisesta. Köhnen vaihtoi vaakunan kentän kokonaan punaiseksi ja aaltokoroisen vastapalkin hopeiseksi. Merkuriuksen sauvaa Köhne piti yleisesti vaakunoihin sopimattomana ja Tampereen vaakunaehdotuksessaan hän vaihtoikin sen niin ikään kaupankäyntiä kuvaavilla kultakolikolla. Teollisuutta kuvaamassa oli vasaran sijaan hopeinen vesiratas. Köhnen muiden vaakunaehdotusten tapaan vaakunan kolkkaan oli sijoitettu kaupungin sijaintiin viittava lääninvaakuna. Tampereen tapauksessa kolkka oli vaihdettu vastakolkalla, johon oli sijoitettu Turun ja Porin läänin vaakuna, vaikka kaupunki olikin siirretty osaksi Hämeen lääniä vuonna 1831. Köhnen ehdotusta ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön, mutta se on tiettävästi ensimmäisiä punaista päävärinään käyttäneitä ehdotuksia Tampereen vaakunaksi.[3]

Heraldisten heikkouksien lisäksi Tampereen vanhan vaakunan lukuisat värit tekivät sen käyttämisestä ongelmallista painotöissä.[1] Vuoden 1959 kesällä Tampereen kaupunginvaltuusto päätti lopulta järjestää kilpailun vaakunan uusimesta. Kilpailun voittajaksi valittiin Olof Erikssonin ehdotus, jossa punaisella kentällä olevaan paaluttaiseen hopeavasaraan oli yhdistetty Merkuriuksen sauvan siivet. Kyseistä ehdotusta ei kuitenkaan päätetty ottaa kaupungin uudeksi tunnukseksi, sillä suunnittelukilpailun päämääränä oli ollut löytää mahdollisimman paljon vanhaa vaakunaa muistuttava ehdotus. Tästä syystä kilpailua valvonut lautakunta päätyi puoltamaan Erikssonin toista ehdotusta.[6] Valittu ehdotus pohjautui pitkälti vanhaan vaakunaan, mutta otti huomioon heraldiset säännöt. Uuden vaakunan värit poimittiin Satakunnan ja Hämeen maakuntavaakunoista.[1] Sisäministeriö vahvisti uuden vaakunan virallisesti käyttöön 16. kesäkuuta 1960.[7]

Vaakunan vaihtaminen oli kiistelty teko ja vanhan vaakunan palauttamista on ajoittain vaadittu myös vaihtamisen jälkeen. Vuonna 2007 käsiteltiin valtuustoaloitetta, jossa lainataan Sulo A. Typön 1950-luvulla esittämiä perusteluita vanhan vaakunan puolesta: ”Tampereella kuulee usein sanottavan, ettei täällä ole historiallisia nähtävyyksiä. Ei olekaan paljon, mutta muun muassa vaakuna on, ja se on sitä arvokkaampi, mitä vanhempi se on.”[5] Uutta vaakunaa on kutsuttu yleisönosastokirjoituksissa neuvostohenkiseksi väriensä takia.[8]

  1. a b c d e f Tampereen vaakunat 17.09.2007 (päivitetty 27.04.2009). Tampereen kaupunki. Viitattu 24.09.2010.
  2. [1] Tampereen kaupunki. (Luettu 24.2.2008)
  3. a b Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 88. Karttakeskus, 2013.
  4. Willberg, Leena: Pirkanmaan kuntien tunnukset. Tampereen kaupungin museot, Pirkanmaan maakuntamuseo. ISBN 951-9430-21-0
  5. a b c 38 § Erkki Axénin ja Peter Löfbergin ym. valtuustoaloite vanhan Arvid von Cedervallin suunnitteleman vaakunan käyttöönottamiseksi. Tampereen kaupunki. (Luettu 24.2.2008)
  6. a b Bo Tennberg: Tre finländska stadsvapens historia, s. 119–120. Societas Heraldica Scandinavica, 1961. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.11.2023).
  7. Tampereen kaupungin vaakuna Europeana Heraldica. Kansallisarkisto. Viitattu 28.11.2023.
  8. Kumpi Tampereen vaakunoista on parempi? (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti.fi. (Luettu 24.2.2008)