Suomalainen leipä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pöydällä lajitelma ruisleipiä: pyöreä ja kulmikas limppu, reissumies-palaleipää, reikäleipä ja hapankorppuja.
Suomalaisia ruisleipiä.
Isoja ja litteitä ruisrieskoja ja pienempiä ja pulleampia perunarieskoja.
Suomalainen ruisrieska ja perunarieska.

Suomalainen leipä on tehty perinteisesti rukiista, ohrasta, kaurasta tai tattarista. Vehnäleipä yleistyi vasta 1800-luvun loppupuolella.[1]

Perinteisesti eri puolilla Suomea on tehty erilaista leipää. Itä-Suomessa leipä on perinteisesti ollut pehmeää ja pyöreää, kun taas Länsi-Suomessa se on ollut kovaa siksi, koska kotitaloudet leipoivat sitä paljon kerralla ja kuivasivat jälkeenpäin vartaissa. Vartaissa kuivaamisen takia Länsi-Suomessa tehtiinkin paljon reikäleipää. Lisäksi Länsi-Suomessa tehtiin perinteisesti näkkileipää ja verileipää[2]. Itä-Suomesta ovat peräisin suomalaiset piirakat ja kukot.[1][3]

Pohjois-Suomessa tehtiin ohuita ohrarieskoja ja Hämeessä ohrasta, vehnästä ja kaurasta valmistettuja sekaleipiä.[4] Myös Itä-Suomessa tehtiin ohra-, tattari- ja kauraleipiä, joita kutsuttiin rieskoiksi. Ne olivat kuitenkin hiivalla kohotettuja ja paksumpia kuin pohjoisessa.[1][5] Suomenruotsalaisessa kulttuurissa myös saaristolaisleipä on ollut suosittua ainakin kesäisin,[6] ja koko Länsi-Suomessa maustetut ja makeat leivät ovat olleet suosiossa. Katovuosina eli vuosina, jolloin ihmiset eivät saaneet paljon viljasatoa, suomalaiset saattoivat tehdä tilapäisesti leipää myös pettujauhosta, oljesta, jäkälästä tai sammalesta.[1]

Kaupungistumisen ja teollistumisen myötä alueelliset erot tasoittuivat ja suomalaiset alkoivat ostaa leipää ruokakaupoista. 2010-luvulla ihmiset söivät joka puolella Suomea kaikenlaisia leipiä. Alueelliset erot eivät kuitenkaan täysin kadonneet. Sittemmin suomalaista leipää on alettu myydä myös palaleipinä ja valmiina viipaleina.[1][4]

Jotkut suomalaiset pitävät ruisleipää erityisen suomalaisena leipänä, ja vuonna 2017 ruisleipä valittiinkin Suomen kansallisruoaksi.[7]

  1. a b c d e Suomalainen leipäkulttuuri Leipätiedotus ry. Viitattu 6.9.2022.
  2. Aho, Johanna ym.: ”Suomalainen leipäkulttuuri ja alueelliset erot”, ”2 Leipomo ja konditoria”, Monipuolinen elintarvikeala — Elintarvikkeiden valmistus ja tuotanto. Opetushallitus, 2020. Teoksen verkkoversio.
  3. Monipuolinen leipäkulttuuri peda.net. Viitattu 6.9.2022.
  4. a b Leipämaan parhaat K-Ruoka. 11.5.2018. Kesko. Viitattu 6.9.2022.
  5. Suomen parhaat leivät! Soppa365:n käyttäjät paljastavat suosikkileipomonsa Soppa365. 10.7.2020. Viitattu 6.9.2022.
  6. Suomalainen leipäkulttuuri elää uutta renessanssia St George Journal. Hotel St. George. Arkistoitu 7.7.2022. Viitattu 6.9.2022.
  7. Ruisleipä on Suomen kansallisruoka 19.1.2017. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Viitattu 6.9.2022.