Shimakaze
| Shimakaze / 島風 | |
|---|---|
 Shimakaze |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Maizurun laivastoarsenaali |
| Kölinlasku | 8. elokuuta 1941 |
| Laskettu vesille | 18. heinäkuuta 1942 |
| Palveluskäyttöön | 10. toukokuuta 1943 |
| Loppuvaihe | upotettu 11. marraskuuta 1944 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
2 608 t (kuiva) 3 097 t (max) |
| Pituus |
129,5 m (kokonaispituus) 126 m (vesilinja) |
| Leveys | 11,2 m |
| Syväys | 4,14 m |
| Koneteho | 75 000 hv |
| Nopeus | 39 solmua (72 km/h) |
| Miehistöä | 267 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 × 127 mm/50 DP-tykkiä 4 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä 2 × 13 mm ilmatorjuntakonekivääriä 15 × 24″ torpedoputkea 18 syvyyspommia |
Shimakaze (jap. 島風, shimakaze, ’saarituuli’) oli keisarillisen Japanin laivaston hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus tilattiin 1939 osana 4. laivaston täydennysohjelmaa, ja sen köli laskettiin 8. elokuuta 1941 Maizurun laivastontelakalla.
Shimakaze oli kokeellinen uudenlaisia korkeapainekattiloita käyttävän aluksen prototyyppi, joka oli saksalaisvaikutuksen aikaansaannos. Kagerō-luokkaan verrattuna aluksen uppouma oli 410 tonnia suurempi ja se oli 25 jalkaa pidempi sekä sen leveys oli kasvanut yli neljä jalkaa. Kasvanut tila mahdollisti torpedoputkien lisäämisen 15 eli kolmeen viiden putken patteriin. Alus oli ainoa Japanin keisarillisen laivaston alus, jossa oli viisiputkiset patterit. Aluksella oli myös lataamista varten torpedot. Aluksen muu aseistus oli samanlainen kuin Kagerō-luokalla, lukuun ottamatta 25 millimetrin ilmatorjuntatykkiä sillan etupuolella ja 75 asteen korotuskulman mahdollistavia D-tyypin tykkitorneja.[1]
Alukselle asennettiin uudenlaiset turbiinit, jotka mahdollistivat 50 prosentin tehonlisäyksen verrattuna aiempiin hävittäjissä käytettyihin turbiineihin. Aluksen uusien kattiloiden höyrynlämpötila oli 400 astetta ja paine 571 psi:tä. Koeajoissa koneet tuottivat 79 240 hevosvoimaa, jolla saavutettiin 40,9 solmun nopeus.[1]
Alustyypin valmistus oli erittäin hidasta, ja 16 aluksen tilauksen toimittaminen osana vuoden 1942 laivasto-ohjelmaa ei toteutunut. Alusten uppoumaksi määritettiin 2 750 tonnia ja niiden numeroiksi 733–748.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shimakaze osallistui heinäkuussa 1943 Kiskan evakuointiin, minkä jälkeen se liitettiin yhdistettyyn laivastoon Trukilla. Alus osallistui vuonna 1944 Mariaanien puolustukseen, johon liittyen se osallistui Filippiinienmeren ja Leytenlahden taisteluihin. Alus oli 2. hävittäjälaivueen lippulaivana, kun Yhdysvaltain laivaston lentokoneet upottivat sen 8. marraskuuta 1944 Ormocin lahden taistelussa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941–1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- CombinedFleet.com: Shimakaze (englanniksi)
|
|
Edeltäjä: Kagerō-luokan hävittäjät |
Japanin laivaston hävittäjät | Seuraaja: Yūgumo-luokan hävittäjät |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |