Seminarium
| Seminarium | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Seminaarinmäki, Jyväskylä, Suomi |
| Koordinaatit | 62°14′14″N 25°43′59″E / 62.237105°N 25.733183°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus |
| Tyylisuunta | Uusrenessanssi |
| Suunnittelija | Konstantin Kiseleff |
| Valmistumisvuosi | |
| Omistaja | Suomen Yliopistokiinteistöt |
| Käyttäjä | Jyväskylän yliopisto |
 Seminarium |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Seminarium on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.[1]
Rakennus valmistui vuonna 1883 Jyväskylän opettajaseminaarin miesosaston päärakennukseksi. Rakennuksessa sijaitsi miesosaston opetustiloja ja juhlasali. Rakennus edustaa tyyliltään uusrenessanssia. Muiden Kiseleffin suunnittelemien Seminaarinmäen rakennusten tapaan Seminarium on saanut vaikutteita tiilikasarmiarkkitehtuurista.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seminarium kuului seminaarin miesosaston rakennuksiin, mutta se palveli myös koko seminaarin pää- ja juhlasalirakennuksena. Seminariumin juhlasali oli 1880–1890-luvuilla Jyväskylän suurin juhlatila. Juhlasalissa vietettyjen joulu- eli kuusijuhlien myötä juhlaperinteet levisivät valmistuvien opettajien mukana ympäri Suomen. Useat nykyisinkin tunnetut koulu- ja joululaulut esitettiin ensimmäistä kertaa juuri Seminariumin juhlasalissa. Yksi näistä kappaleista on seminaarin musiikin lehtorin P. J. Hannikaisen säveltämä ja sanoittama Joulupukki. [1][2]
Luokkahuoneet sijoittuivat rakennuksessa alun perin toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Veistosali, jota myös poikaharjoituskoululaiset käyttivät, sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa tiloissa, joissa nykyisin sijaitsevat Jyväskylän yliopiston tiedemuseon näyttelytilat. Miesopiskelijoiden piirustuksen ja veiston opetustilat siirtyivät 1900-luvun alussa valmistuneeseen Villa Rana -rakennukseen. 1900-luvun alussa musiikin opetus keskitettiin Seminariumiin ja laulun- ja soitonopetuksen luokat saivat tilat ensimmäisestä kerroksesta.[1][2] Rakennuksessa sijaitsi alun perin myös kaksi asuinhuonetta.[3][2]
1940-luvun lopulta aina tähän päivään saakka Seminariumin juhlasali on toiminut Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjän kasvatusopillisen korkeakoulun väitöstilaisuuksien paikkana. Ensimmäinen väitöstilaisuus järjestettiin juhlasalissa 12. toukokuuta 1949. Tuolloin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun Aimo Lahti väitteli aiheenaan Virheet opetusopillisena ongelmana.[1] Kasvatusopillisen korkeakoulun ensimmäinen kahvila sijaitsi myös Seminarium-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.[1]
Yliopiston museolla on ollut tilat Seminariumissa vuodesta 1961 lähtien.[1]
Restaurointi ja nykykäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seminariumissa toteutettiin korjaus- ja restaurointihanke vuosien 2007–2010 aikana. Restaurointitöiden myötä rakennuksessa säilytettiin sen historialliset tyylikerrostumat ja palautettiin tiloja aikaisempien vaiheiden mukaisiin asuihin. Rakennuksessa näkyvät aikakaudet ovat uusrenessanssi (toinen kerros), art nouveau (ensimmäisen kerroksen Tissarin taidesali) ja 1960-luvun moderni tyyli (ylin kerros).[1] Eri kerrosten opetustiloihin on sijoitettu opetusvälineitä eri vuosikymmeniltä sekä valokuvia eri aikakausien opiskelijaelämästä.[2]
Seminariumin juhlasaliin palautettiin uusrenessanssille tyypilliset kasviornamentit ja koristeaiheet, kuten salin yläosaa kiertävät tekstit ja viittaukset Raamattuun. Juhlasalissa sijaitsevat seminaarin lehtori Iivari Koskimiehen rakentamat urut kunnostettiin ja ne ovat edelleen käytössä.[1]
Jyväskylän yliopiston tiedemuseon näyttelykeskus Soihtu avasi ovensa Seminariumin ensimmäisessä kerroksessa vuonna 2013.[1][4]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Seminarium Seminaarinkadun suunnasta katsottuna. -
Yksi Seminariumin sisäänkäynneistä, vasemmalla Fennicum. -
Fennicum ja Seminarium Seminaarinmäellä. -
Seminaarin juhlasali jouluasussa 1920-luvulla. -
Seminaarin miesoppilaat S-rakennuksen edustalla vuonna 1926.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Kampusopas : arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla, s. 9, 13–14. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2016. ISBN 978-951-39-6526-6
- ↑ a b c d Elämää seminaarin päärakennuksessa — Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi. Arkistoitu 12.2.2017. Viitattu 11.2.2017.
- ↑ Suunnittelu ja rakentaminen — Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi. Arkistoitu 12.2.2017. Viitattu 11.2.2017.
- ↑ Näyttelykeskus Soihtu — Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 11.2.2017.