Selkupit
| Selkupit | ||||
|---|---|---|---|---|
| сельку́пы | ||||
 Selkuppien lippu |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | selkup | |||
| Sukulaiskansat | nganasanit, nenetsit, enetsit | |||
Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansalähde?. He puhuvat uralilaisiin kieliin kuuluvaa selkupin kieltä[2]. Selkuppeja asuu Tomskin alueella, Krasnojarskin aluepiirissa, Jamalin Nenetsiassa ja Nenetsiassa. Selkkupeja on yhteensä muutama tuhat, joista puolet käyttää äidinkielenään selkuppia[3]. Selkuppien pääelinkeino on lähellä asuvien itäisten hantien tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan[3].
Samojedit saapuivat ensimmäisellä vuosituhannella Sajanvuorilta. Joitain selkuppeja asui 1700-luvulla Taz- ja Turuhanjoella. Selkuppien geeneissä on eniten Y-kromosomin haplotyyppiä Q Aasiassa. Vielä enemmän tyyppiä Q on intiaaneilla.[4]
Selkuppien kansalliseepos on nimeltään Itje ja se on julkaistu vuonna 1913. Vuonna 2004 Jarmo Alatalo julkaisi pääasiassa Kai Donnerin aineistoihin perustuvan selkupin sanakirjan.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija: Samojedit. (Teoksessa Laakso Johanna (toim.): Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista, s. 302–317) Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Venäjän väestönlaskenta 2010 perepis-2010.ru. Arkistoitu 4.12.2013.
- ↑ Muut samojedikielet - M.A. Castrénin seura www.ugri.net. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ a b Korhonen & Kulonen, s. 307
- ↑ http://nitro.biosci.arizona.edu/courses/EEB195-2007/Lecture08/Lecture08.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Agricola - Suomen historiaverkko 1997-2017: Agricolan arvostelut: ”SIPERIA ON KAUKANA, MUTTA KAUKANA MISTÄ?” agricola.utu.fi. Viitattu 9.8.2017.