Sanssouci

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sanssoucin palatsi
Schloss Sanssouci
Eteläinen julkisivu puistoon päin
Eteläinen julkisivu puistoon päin
Osoite Maulbeerallee, 14469 Potsdam
Sijainti Potsdam, Saksa
Koordinaatit 52°24′11.74″N 13°2′19.07″E
Rakennustyyppi kesäpalatsi
Valmistumisvuosi 1747
Suunnittelija Georg Wenzeslaus von Knobelsdorff
Rakennuttaja Fredrik II Suuri
Omistaja Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg SPSG
Tyylisuunta rokokoo
Runkorakenne tiili
Julkisivumateriaali rapattu tiili
Kerrosluku 1
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sanssouci
Pohjoinen julkisivu kunniapihalle päin
Pohjoinen julkisivu kunniapihalle päin
Maailmanperintökohde
Sijainti Potsdam, Saksa
52°24′N, 13°2′E
Tyyppi kulttuuri
Kriteerit I, II, IV
Tunnusnumero 532
Valintahistoria
Valintavuosi 1990
Laajennusvuosi 1992, 1999

Potsdam

Sanssouci (saks. Schloss Sanssouci) on Fredrik II Suuren rakennuttama huvilinna Potsdamin liepeillä itäisessä Saksassa. Rakennus edustaa rokokoota, ja sitä kutsutaan usein ”Preussin Versailles’ksi”. Sen ranskankielinen nimi tarkoittaa surutonta (saks. Sorgenfrei) tai ’vailla huolen häivää’. Linna rakennettiin vuosina 1745–1747 arkkitehti Georg Wenzeslaus von Knobelsdorffin piirustusten mukaan.[1]

Fredrik Vilhelm IV:n valtakaudella 1840-luvulta lähtien Sanssoucin talousrakennusten siipiosia laajennettiin ja muutettiin vuosina 1842 ja 1844.[2]

Sanssoucin palatsin puistossa sijaitsevat muun muassa arkkitehti Johann Gottfried Büringin suunnittelema rokokootyylinen paviljonki ja kiinalaistyylinen keittiörakennus. Sanssouci puutarhoineen on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1990 lähtien.[3]

Fredrik Suuren luonnos 1745 Sanssoucin suunnitelmaksi. Kymmenen huoneen enfiladi eli rivistö muodostaa etelänpuoleisen corps de logisin eli päärakennuksen. Kaksi avopylväikköä rajaavat cour d'honneuria eli kunniapihaa. Kahdessa talousrakennussiivessä ovat huolto- ja keittiötilat, piilotettuina puiden ja köynnös-säleikköjen taakse
Eteläinen puutarhajulkisivu. Fredrik Suuri ei piitannut arkkitehdin neuvosta sijoittaa piano nobile eli pääkerros matalan pohjakerroksen päälle. Tämän vuoksi ikkunoista ei ole näköalaa, ja alemmilta terasseilta katsottuna rakennus näyttää enemmän orangerielta eli kasvihuoneelta kuin palatsilta.
Sanssoucin palatsi, päärakennuksen keskiosa
Plan de Sans Souci, noin 1746. Todennäköisesti varhaisin näkymä Sanssoucista
Sanssoucin palatsi ja puutarhaterassit kuvastuvat niiden edessä olevasta lammesta

Rakennushistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokokootyylinen Sanssouci on intiimimpi ja on paljon pienempi kuin ranskalainen barokkivastineensa Versailles, mutta se on yhtä kuuluisa ympäröivän puiston lukuisten temppeleiden ja huvittaviksi rakennettujen koristeiden vuoksi (folly). Rakennuksia puistossa ovat kiinalainen teehuone, pagodimainen lohikäärmetalo sekä kiinalainen keittiö.[4]

Arkkitehti Georg Wenzeslaus von Knobelsdorff suunnitteli ja rakennutti palatsin vuosina 1745–1747 Fredrik Suuren yksityisasunnoksi, jossa tämä voisi paeta kuninkaallisen hovin loistoa ja seremoniaa. Palatsin nimi on ranskalainen lause (sans souci), joka tarkoittaa "ilman huolia" tai "huoletonta" ja korostaa, että palatsi oli tarkoitettu rentoutumispaikaksi eikä vallan tyyssijaksi.[5]

Sanssoucissa on yksi kerros ja vain kymmenen asuinhuonetta. Se rakennettiin puiston keskelle terassoidun kukkulan harjalle. Kuningas Fredrikin henkilökohtaisen maun vaikutus palatsin suunnitteluun ja sisustukseen oli niin suuri, että sen tyyliä luonnehditaan "Fredrikin rokokooksi". Hänen tunteensa palatsia kohtaan olivat niin voimakkaita, että hän sanoi sitä "paikaksi, joka kuolee yhdessä kanssani." Koska palatsin paikasta puistossa oli erimielisyyttä, Knobelsdorff erotettiin vuonna 1746. Hollantilainen arkkitehti Jan Bouman viimeisteli projektin.

Puistossa, palatsin itäpuolella, on Sanssoucin kuvagalleria, joka rakennettiin vuosina 1755-1764 arkkitehti Johann Gottfried Büringin valvonnassa. Se sijaitsee entisen kasvihuoneen paikalla, jossa Fredrik kasvatti trooppisia hedelmiä. Kuvagalleria on Saksan vanhin hallitsijalle rakennettu museo. Kuten itse palatsi, se on pitkä, matala rakennus, jota hallitsee kolmen erkkerin keskellä oleva kupolikatto.[6]

Lännessä on Neuen Kammern -rakennus, joka rakennettiin vuosina 1771-1775 vieraiden majoituspaikaksi ja viihdyttämiseen. Rakennus sijaitsee symmetrisesti Kuvagalleriaan nähden.[7]

1800-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla palatsista tuli Fredrik Wilhelm IV:n asuinpaikka. Hän palkkasi arkkitehti Ludwig Persiuksen kunnostamaan ja laajentamaan palatsia. Ferdinand von Arnimin tehtävänä oli parantaa alueita ja näkymiä palatsista. Fredrik Suuren makuuhuone ja vastaanottohuone sisustettiin uudelleen uusklassiseen tyyliin, koska makuuhuone-työhuoneen restaurointiin alkuperäiseen asuun ei ollut kylliksi säilynyttä materiaalia. Fredrik Suuren työhuoneen pöytä ja nojatuoli, jossa hän kuoli vuonna 1786 palautettiin palatsiin vuonna 1843.

Siipiosat korotettiin puolikerroksella, uusittu ja laajennettu keittiö siirrettiin itäsiipeen ja naisvieraille sisustettiin omia huoneita länsisiipeen. Fredrik Suuren aikana Sanssoucissa ei koskaan ollut naisvieraita.

1900-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fredrik Suuren hauta. Vas. keskellä kuninkaan hautakivi, oikealla italianvinttikoirien haudat. Keskellä Floran patsas.
Musiikkihuone

Toisen maailmansodan jälkeen palatsista tuli turistinähtävyys Itä-Saksassa. Saksan yhdistymisen jälkeen vuonna 1991 Fredrik Suuren jäännökset palautettiin palatsiin ja haudattiin uudelleen hänen alunperin määräämäänsä paikkaan viinitarhan terassille Floran patsaan viereen, josta on näkymä hänen luomaansa puutarhaan. Haudan vieressä ovat hänen 12 italianvinttikoiransa haudat.[5]

Fredrikin kirjasto palautettiin vuonna 1992 entiseen kotiinsa Sanssouciin. Kolmekymmentäkuusi öljymaalausta palautettiin vuosien 1993 ja 1995 välillä.

Sanssoucista ja sen puutarhoista tuli Unescon maailmanperintökohde vuonna 1990. Vuonna 1995 perustettiin Preussin palatsi- ja puutarhasäätiö Berlin-Brandenburg huolehtimaan Sanssoucista ja muista entisistä keisarillisista palatseista Berliinissä ja sen ympäristössä. Näissä palatseissa vierailee nyt yli kaksi miljoonaa ihmistä vuosittain eri puolilta maailmaa

Pihan ja puutarhan julkisivu- ja pohjapiirrokset, rakennustoimisto Georg Wenzeslaus von Knobelsdorff, noin 1744/45. Huonejärjestely: 1 eteinen, 2 marmorisali, 3 vastaanottosali, 4 musiikkihuone, 5 työ- ja makuuhuone, 6 kirjasto, 7 galleria, 8 vierashuone, 9 vierashuone, 10 vierashuone, 11 "Voltaire-huone" vierashuone, 12 "Rothenburg" vierashuone, 13 palvelijanhuoneet

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Näkymä terassien alapuolelta
    Näkymä terassien alapuolelta
  • Ilmakuva alueesta, jossa näkyvät terassit
    Ilmakuva alueesta, jossa näkyvät terassit
  • Ystävyyden temppeli, Fredrik Suuren lempisisaren Bayreuthin maakreivitär Wilhelminen muistoksi arkkitehti Carl von Gontardin rakennuttama 1768–1770
    Ystävyyden temppeli, Fredrik Suuren lempisisaren Bayreuthin maakreivitär Wilhelminen muistoksi arkkitehti Carl von Gontardin rakennuttama 1768–1770
  • Johann Gottfried Büringin 1755–1764 suunnittelema chinoiserie-tyylinen Kiinalainen teehuone paviljonki
    Johann Gottfried Büringin 1755–1764 suunnittelema chinoiserie-tyylinen Kiinalainen teehuone paviljonki
  • Fredrik Suuren hauta
    Fredrik Suuren hauta
  • Ovaalinmuotoinen marmorisali, Fredrik Suuren "Pyöreän pöydän ritarit". Adolph von Menzelin maalaus 1800-luku
    Ovaalinmuotoinen marmorisali, Fredrik Suuren "Pyöreän pöydän ritarit". Adolph von Menzelin maalaus 1800-luku

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Anne Möller: Berlin, Potsdam, s. 61. Hunter Publishing, 2001. ISBN 9783886187461 (englanniksi)
  2. ↑ Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg (SPSG): Sanssouci Palace Kitchen www.spsg.de. Viitattu 17.8.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Palaces and Parks of Potsdam and Berlin Unesco. Viitattu 6.10.2013.
  4. ↑ Abenstein, Edelgarg & Fiedler, Jeannine: Taide & Arkkitehtuuri: Berliini (suom. Pirkko Roinila), s. 408–409. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.
  5. ↑ a b Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg (SPSG): Sanssouci Palace www.spsg.de. Viitattu 17.8.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg (SPSG): Picture Gallery of Sanssouci www.spsg.de. Viitattu 17.8.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg (SPSG): New Chambers of Sanssouci www.spsg.de. Viitattu 17.8.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä

Saksa
Unescon maailmanperintökohteet Saksassa
Tämä Saksaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sanssouci&oldid=22808890”