Rysäkari
| Rysäkari | |
|---|---|
 Rysäkari Lauttasaaresta nähtynä. |
|
| Maantiede | |
| Muut nimet | Rysskär |
| Saariryhmä | Helsingin saaristo |
| Merialue | Suomenlahti |
| Pinta-ala | 0,09 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Kunta | Helsinki |
| Väestö | |
| Väkiluku | asumaton |
Rysäkari eli Ryssänkari (ruots. Rysskär) on Helsingin kaupunkiin kuuluva historiallinen linnake- ja sotilassaari kaupungin edustalla, viitisen kilometriä Lauttasaaresta etelälounaaseen. Se on ollut suljettuna lähes sata vuotta. Sen pinta-ala on 9,65 hehtaaria ja pituus 400 metriä.[1] Rysäkari kuuluu Helsingin Ulkosaariin.[2]
Puolustusvoimat on luopunut saaren käytöstä ja tyhjentänyt varastonsa. Vuokrasopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Viimeinen puolustusvoimien asukas saarella oli vartiopäällikkö, joka muutti pois 1990-luvulla, 2010 luvulla saarella oli yksi asukas virallisesti kirjoilla joka oli saaren omistavan yrityksen palveluksessa.[1]
Osittain suojeltu Rysäkari pantiin myyntiin toukokuussa 2011.[3] Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt järjesti saaresta huutokaupan, ja ostaja oli Rysäkarin Linnake Oy joka osti koko saaren vesialueineen (9,65 + 23,34ha) tarkoituksena palauttaa saari täyteen loistoonsa ja kunnostaa vanhaa linnakemiljöötä sekä palauttaa niitäkin rakennuksia, joita vuosikymmenien aikana on tarpeettomina hävitetty [4]. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2011 Rysäkarin vapautusta koskevan asetusmuutoksen.[5][6] Saaren kunnostaminen virkistyskäyttöön ei ole vielä käynnistynyt lupamenettelyjen hitauden takia, mutta upseeritalon ja sotilaskodin kunnostus Museoviraston luvalla on käynnissä kesällä 2013.[7] Tätä nykyä Rysäkarilla järjestetään tilausryhmille tapahtumia ja tilaisuuksia, saarella on myös kuvattu useampia TV ja muita produktioita mm. Ultimate Escape Suomen kokonainen jakso jossa Jukka Hilden seikkaili saarella.
Saarella on ensimmäisen maailmansodan aikaisen Krepost Sveaborg -linnakkeiden muodostama täydellinen kokonaisuus. Siellä oli aikanaan kasarmi, upseeritalo, ruokala- ja keittiörakennus sekä talous- ja varastorakennuksia. Jäljellä on upseeritalo, sotilaskoti, sairaala ja erilaisia varastorakennuksia.[1] Saaren vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1910-luvulta. Parhaiten vanhoista rakennuksista ovat säilyneet upseeritalo ja sotilaskoti.[5] Kalliolla on betoninen tulenjohtotorni, niin sanottu Rikaman torni. Etelän puolella on luonnonsuojelualueeksi määritelty merenrantaniitty.[1]
Rysäkari kuului Huopalahden kunnan Lauttasaaren (Drumsö) kylässä sijaitsevaan Melkön tilaan. Koska pääosa alueesta kuului Suomen sotalaitokselle, kaupunki sai vastineeksi tilan kalavedet ja osan saarista omikseen 13. elokuuta 1890. Rysäkari pakkolunastettiin 1922 ja siirtyi puolustusvoimien haltuun. Tilan liittäminen Helsinkiin toteutui vasta vuoden 1931 alussa.[8]
Rysäkarin nimi oli alkujaan Ryssänkari, joka esiintyi vielä vuoden 1945 merikortissa ja satunnaisesti tämänkin jälkeen joissain kartoissa, nimi muutettiin jatkosodassa mikä ilmenee saaren sotapäiväkirjoista. Uudessa maakuntakaavassa saari on merkitty majoitus- ja virkistyskäyttöön[5].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jarmo Huhtanen: Kuka huolisi linnakesaaren?. Helsingin Sanomat, 12.7.2010, s. A11.
- ↑ Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu
- ↑ Katja Boxberg: Rysäkari yhä vailla uutta omistajaa. Kauppalehti, 2011, nro 26.7., s. 7.
- ↑ Info Rysäkarin Linnake. Viitattu 3.8.2022.
- ↑ a b c Rysäkarille on löytynyt ostaja[vanhentunut linkki] 8.12.2011
- ↑ Liikemies johtaa linnaketta, Helsingin Sanomat 11.6.2012 s. C6
- ↑ http://yle.fi/uutiset/sotilassaaren_muuttaminen_bisnekseksi_tyssasi_lupaviidakkoon/6765609
- ↑ Yrjö Harvia: Helsingin esikaupunkiliitos. Ensimmäinen nide. Päämietintö. Helsingin kaupunki, 1936. s. 29 (Teokseen voi tutustua kaupunginarkistossa.)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]