Ruotsidemokraatit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsidemokraatit
Sverigedemokraterna
Perustettu 6. helmikuuta 1988
Puheenjohtaja Jimmie Åkesson
Puoluesihteeri Richard Jomshof[1]
Ideologia
Poliittinen kirjo oikeisto
Äänenkannattaja SD-Kuriren
Jäsenmäärä 33 207 (2020)[2]
Valtiopäivät[3]
73 / 349
(2022)
Euroopan parlamentti
3 / 20
(2019)
Kansainväliset jäsenyydet – ECR
– Vapaa Pohjola
Naisjärjestö SD-kvinnor
Nuorisojärjestö Ungsvenskarna SDU[4]
Kotisivu sd.se

Ruotsidemokraatit (ruots. Sverigedemokraterna, SD) on vuonna 1988 perustettu ruotsalainen kansalliskonservatiivinen puolue. Sen tärkein poliittinen kysymys on maahanmuuton rajoittaminen Ruotsiin. Ruotsidemokraatit on ollut vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen Ruotsin kolmanneksi suurin puolue. Puolueen maahanmuuttolinjan vuoksi muut puolueet ovat vältelleet yhteistyötä sen kanssa. Vuoden 2022 vaaleissa puolue nousi Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja oikeistoblokin suurimmaksi puolueeksi[5][6]. Se jäi kuitenkin ulos hallituksesta, mutta sai tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan.[5] Hallituksella on ruotsidemokraattien tuki.[5] Puolueen puheenjohtaja on Jimmie Åkesson.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsidemokraatit perustettiin 6. helmikuuta 1988 tukholmalaisessa asunnossa, jossa oli paikalla eri lähteiden mukaan 7 tai noin 20 henkilöä.[7] Puolueen juuret ovat Bevara Sverige svenskt -liikkeessä ja sitä seuranneessa lyhytikäisessä Ruotsipuolueessa (Sverigepartiet, SvP).[8][7] BSS oli järjestö, joka pyrki rajoittamaan maahanmuuttoa Ruotsiin ja palauttamaan maahan jo muuttaneet.[7] Ellen Grefbergin ja Gustav Holmströmin vuonna 2014 Nyheter24-verkkolehdessä ilmestyneen jutun mukaan järjestö oli rasistinen.[9]

Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Anders Klarström vuosina 1992−1995. Hänen taustansa oli kansallismielisessä liikkeessä ja natsistisissa puolueissa. Häntä seurasi Mikael Jansson vuosina 1995−2005. Janssonin tausta oli Keskustapuolueessa. Jansson puhdisti puolueen natsismiin viittaavista piirteistä ja kielsi esimerkiksi univormujen käytön, millä estettiin epätoivottujen skinheadien ilmestyminen puoluekokouksiin. Kuitenkin vuoden 1998 vaalien aikaan puolueessa oli enemmän White Power -liikkeisiin kytkeytyneitä henkilöitä kuin vuonna 1995, jolloin Jansson astui johtoon.[10] Vuonna 1999 puolueen puolueohjelma kirjoitettiin uusiksi maltillisempana: vaatimukset esimerkiksi kuolemanrangaistuksen palauttamisesta sekä pankki- ja vakuutussektorin kansallistamisesta poistettiin. Myös suhtautumista maahanmuuttoon muutettiin aikaisempaa realistisemmaksi. Vuonna 2000 puheenjohtaja Jansson ilmoitti julkisesti ruotsidemokraattien ”halveksuvan natsismia” sen jälkeen kun puoluetta oli syytetty natsimielisten foorumiksi ja Ruotsissa oli tapahtunut äärioikeistolaisia väkivallantekoja. Vuonna 2001 ruotsidemokraateista lohkesi radikaali äärilaita, josta muodostui Kansallisdemokraatit. Sen mukaan ruotsidemokraatit olivat muuttuneet liian liberaaleiksi.[7]

Vuonna 1979 syntyneestä Jimmie Åkessonista tuli puolueen puheenjohtaja vuonna 2005. Hän liittyi puolueeseen 15-vuotiaana ja on tehnyt koko poliittisen uransa ruotsidemokraateissa. Åkesson vaihdatti vuonna 2006 puolueen tunnuksen äärioikeistolaisuuteen viittaavasta soihdusta vuokoksi.[7]

Ruotsidemokraatit nousi vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 12,9 prosentin kannatuksella. Muut puolueet eivät kuitenkaan tehneet edelleenkään sen kanssa yhteistyötä sen maahanmuuttolinjan vuoksi. Ruotsidemokraatit kertoi äänestävänsä hallituksen budjettiesityksiä vastaan, jos sitä ei kuunnella. Vuoden 2014 joulukuussa he tukivatkin opposition budjettiesitystä, joka voitti hallituksen esityksen.[11]

Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit kasvatti jälleen paikkamääräänsä.[12] Helmikuussa 2020 Ruotsidemokraatit oli kannatuskyselyssä hetkellisesti Ruotsin suosituin puolue 23,4 prosentin kannatuksella[13][14].

Vuoden 2022 vaaleissa puolue nousi ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja oikeistoblokin suurimmaksi puolueeksi[5][6]. Se jäi kuitenkin ulos hallituksesta, mutta sai tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan.[5] Hallituksella on ruotsidemokraattien tuki.[5]

Aate ja tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue ilmoittaa kannattavansa vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, tasa-arvoa, demokratiaa, arvokonservatismia ja samojen edellytysten luomista kaikille lapsille. Puolue ei mielestään kuulu oikeistoon eikä vasemmistoon.[15]

Pohjoismaiden oikeistopopulismiin perehtyneen apulaisprofessori Ann-Cathrine Jungarin mukaan ruotsidemokraatit ei ole ideologisesti sen jyrkempi kuin (Timo Soinin ajan) perussuomalaiset. Ruotsidemokraatit ovat myös nopeasti poistaneet joukoistaan rasismiskandaaleihin joutuneita poliitikkoja ja erään hakaristiä kantaneen. Rasistisempaa on lähinnä historia: puolueen juuret ovat rasististen, nationalististen ja uusnatsististen liikkeiden piirissä.[16]

Ruotsidemokraatit vastustaa Ruotsin nykyistä maahanmuuttoa, joka sen mielestä aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia ja valtavia kustannuksia.[17] Puolue haluaa vähentää Ruotsin maahanmuuttoa 90 prosentilla, ja se haluaa uusien maahanmuuttajien sopeutuvan ruotsalaiseen kulttuuriin. Puolue ei kuitenkaan halua maassa jo asuvien lähtevän.[18] Pakolaisten vastaanoton sijaan puolue haluaa, että pakolaisia autettaisiin kriisialueilla nykyistä enemmän, ja se on ehdottanut Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisavun tukemista.[19]

Puolue haluaa vapauttaa poronhoidon muillekin kuin saamelaisille ja kaventaa saamelaisten erityisoikeuksia maahan ja veteen.[20][21]

Ruotsidemokraatit haluaa keventää eläkkeiden verotusta.[17] Puolue vaatii nykyistä kovempia otteita rikollisuutta vastaan.[17][19] Puolue haluaa palauttaa asevelvollisuuden ja käyttää selvästi nykyistä enemmän määrärahoja Ruotsiin keskittyvään maanpuolustukseen.[17] Perhepolitiikassaan ja tasa-arvopolitiikassaan puolue korostaa perheiden ja yksilöiden itsemäärämisoikeutta valtiollisen ohjauksen sijaan.[17] Ruotsidemokraatit vastustaa yksinasuvien, homo- ja lesboparien sekä moniavioisten ryhmien adoptio-oikeutta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa uudet vanhemmat ovat lapsen lähisukulaisia tai läheisiä tuttuja.[22]

Ruotsidemokraatit haluaa luoda eläinsuojelupoliisin ja koventaa rangaistuksia eläinrääkkäyksestä.[23] Puolue suhtautuu kriittisesti turkistarhaukseen ja haluaa kieltää sellaisten tuotteiden tuonnin, joiden tuotanto rikkoo Ruotsin eläinsuojelulakien tarkoitusta.[24]

Puolue kannattaa työvoiman vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa mutta vastustaa sitä Euroopan unionissa.[25] Puolue haluaa säilyttää koulujen kirkolliset vapaapäivät.[26]

Ruotsidemokraatit ja Ruotsin vasemmistopuolue ovat löytäneet toisensa varsinkin vastustaessaan Naton isäntämaasopimusta ja EU-kriittisyydessä[27][28] sekä vuokrasääntelyn puolustamisessa demarihallitusta vastaan.[29][30] Ruotsidemokraattien ja Ruotsin vasemmistopuolueen yhteistyötä tietyissä asiakysymyksissä kutsutaan epäpyhäksi allianssiksi[31].

Terveydenhoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsidemokraatit haluaa kaikille kansalaisille varallisuudesta riippumatta parasta mahdollista hoitoa kohtuuajassa. Tulisi myös lisätä terveydenhuollon voimavaroja ja lyhentää jonoja enintään 30 päivään, vakavimmissa sairauksissa ja lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa 14 päivään. Puolue lisäisi hoitotyöntekijöiden ja avustavan henkilökunnan määrää ja parantaisi näiden mahdollisuutta valita kokoaikainen tai osa-aikainen työ.[32] Puolue myös lisäisi akuuttivastaanottopaikkoja. Puolue haluaa, että ilman oleskelulupaa Ruotsiin tulleet saavat vain akuuttia sairaanhoitoa.[33]

Vanhukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue haluaa keventää vanhusten verotusta, lisätä hoitokotien määrää ja lisätä kuntien rahoitusta vanhustenhoidon ruoan parantamiseksi.[34]

Tasa-arvo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsidemokraatit korostaa itsemääräämisoikeuden turvaamista ja tasa-arvoa ja on huolissaan naisten kokemasta turvattomuudesta, ilmoitettujen seksuaalirikosten lisääntymisestä, kunniaväkivallasta ja tuhansien tyttöjen seurustelun, pukeutumisen ja toiminnan jatkuvasti rajoittamisesta. Puolue koventaisi rangaistuksia seksuaalirikoksista ja säilyttäisi DNA-todisteet, säätäisi kunniarikoslakeja, asettaisi 24 vuoden ikärajan ulkomaisiin avioliittoihin ja kieltäisi alaikäisten ympärileikkauksen ja sukupuolierottelun julkisessa toiminnassa. Naisten taloudellista asemaa parannettaisiin takuueläkettä vahvistamalla ja lisäämällä oikeutta kokoaikatyöhön.[35]

Ruotsidemokraatit parantaisi toimintarajoitteisten oikeutta avustajaan ja oikeutta valita avustajansa sekä omaishoitajien tukea, edistäisi toimintarajoitteisten asemaa työmarkkinoilla (mm. Flex-työt) ja tukisi pienyrityksiä näiden palkkaamisessa.[36]

Asema Ruotsin politiikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kaikki muut poliittiset puolueet ovat kauan kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa näiden ajaman politiikan johdosta. Torjunta on ulottunut myös järjestöihin. Esimerkiksi Ruotsin Nobel-säätiö on todennut, että ”Ruotsidemokraatit ei ole kuten muut puolueet. Puolueen tausta on äärioikeistolaisuudessa, ja sen jäsenten toimet osoittavat, ettei puolueessa kunnioiteta perusperiaatetta, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta heidän ihonväristään, alkuperästään tai uskonnostaan”.[37]

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja professori Markku Jokisipilä sanoivat vuonna 2015, että Ruotsidemokraattien eristäminen johtuu ennen kaikkea muiden puolueiden valitsemasta maahanmuuttopoliittisesta linjasta, eikä niinkään siitä, että puolue itsessään poikkeaisi merkittävästi muista Euroopan kansallismielisistä puolueista.[38]

20. elokuuta 2015 ruotsalaisen Metro-lehti uutisoi YouGovilta tilaamansa mielipidemittauksen tuloksista, joissa SD tuli suosituimmaksi puolueeksi. Lehden haastattelema Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Sören Holmberg selitti tulosta sillä, että 46 % äänestäjistä piti pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa sen hetken tärkeimpänä asiana. Myös ulkomaalaisten rikollisuus ruokki hänen mukaansa puolueen kannatusta.[39]

Valtiotieteilijä Karl Loxbo yhtyi Aftonbladetin haastattelussa näkemykseen maahanmuuttokysymyksen tärkeydestä ihmisille. Hänen mielestään Ruotsissa ainutlaatuisesti muut puolueet olivat jättäneet koko pakolaiskysymyksen yksin Ruotsidemokraateille, mikä takasi sille merkittävän kannatuksen.[40]

Jokisipilän mukaan Ruotsi on yksi maailman vahvimmista monikulttuurisuuden kannattajista, joten "siksi on vaikea ja kivulias prosessi ottaa SD mukaan poliittiseen päätöksentekoon." Hänen mukaansa ennemmin tai myöhemmin SD:n kohdalla tultaisiin toimimaan kuten Suomessakin, eli maahanmuuttokriittinen puolue otetaan hallitukseen. Kunhan puolueen kuntatason edustajista on poistettu ne, joilla on "vahvaa taustaa muukalaisvihamielissä äärijärjestöissä".[38]

Kesällä 2017 ruotsidemokraatit olivat kannatusmittauksissa toiseksi suurin puolue koko maassa, suurin eteläisessä Ruotsissa. Tästä huolimatta muut puolueet imoittivat, etteivät ne tee sen kanssa yhteistyötä, vaikka puolue itse sitä haluaisi. Tämä on johtanut siihen, että sosialidemokraatit ovat tunnustelleet porvarileiristä keskustaa ja liberaaleja yhteistyöhön mahdolliseen tulevaan hallitukseen.[41]

Syksyllä 2019 ruotsidemokraattien edelleen kasvatettua kannatustaan mielipidekyselyissä, maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson alkoi tunnustella yhteistyön aloittamista ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä.[12] Loppuvuonna 2019 Ruotsidemokraatit nousi Aftonbladet-lehden mukaan Ruotsin suosituimmaksi puolueeksi. Ruotsidemokraatteja kannatti 24 prosenttia vastaajista, ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jäi toiselle sijalle 22 prosentin kannatuksella.[42] Syyskuun 2022 valtiopäivävaalien kynnyksellä Ruotsidemokraatteja kannatti eräässä mielipidekyselyssä 21,4 %, eli se oli toiseksi suurin puolue sosiaalidemokraattien jälkeen.[43] Lopulta puolue sai 20,54 prosenttia äänistä ja 73 edustajaa valtiopäiville.[44] Puolueesta tuli hallituksen tukipuolue ja tammikuussa 2023 sen suosio oli kasvanut vaaleista.[45]

Kohut edustajien ja jäsenten toiminnasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaiskohu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2014 puoluesihteeri Björn Söder korosti Ruotsin kansalaisuuden ja ruotsalaisen kansallisuuden eroa ja toivoi, että maan vähemmistökansallisuudet assimiloituisivat ruotsalaisiin, jotta maahan ei syntyisi ei-ruotsalaisia alueita. Hänen mukaansa kaikki vähemmistökansallisuudet, kuten maassa kauan asuneet saamelaiset, ruotsinjuutalaiset ja Tornionlaakson meänkieliset, voivat kuitenkin asua Ruotsissa.[46][47] Söderin lausunto aiheutti Ruotsissa kohun, sillä Söder ei pidä saamelaisia ruotsalaisina toisin kuin monet ruotsalaiset. Saamelaiset eivät itsekään pidä itseään ruotsalaisina,[48] ja he vastustavat yhä assimilointipolitiikkaa, jollaisella Ruotsissa on pitkät perinteet.[49]

Rikokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2014 Aftonbladet julkaisi selvityksensä, jonka mukaan ruotsidemokraattien valtiopäiväedustajat tekevät yhtä paljon tai jopa enemmän rikoksia kuin maahanmuuttajat. Lehden mukaan ruotsidemokraatit ja maahanmuuttajat tekevät kaikkia rikoksia noin kaksinkertaisen määrän verrattuna kantaruotsalaisiin. Väkivaltarikoksissa heidän eronsa oli kolminkertainen. Huumausainerikoksia puolueen valtiopäiväedustajat tekivät nelinkertaisen määrän kantaväestöön ja kaksinkertaisen määrän maahanmuuttajiin nähden. Toisen polven maahanmuuttajat puolestaan tekivät kaikissa ryhmissä vähemmän rikoksia kuin ruotsidemokraatit.[50]

Väkivalta ja rasismikohut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsidemokraattien tekemisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja Anders Klarström on tuomittu tappouhkauksesta. Ennen Ruotsidemokraatteja hän oli perustamassa kansallissosialistien Sturmabteilung-joukkojen inspiroimaa Valtakunnan toimintaryhmää (Riksaktionsgrupp, RAG). RAG on muun muassa hyökännyt Demokraattisen liiton (Demokratisk Allians, DA) puoluetoimistoon ja syyllistynyt useisiin väkivallantekoihin, kuten kahden homoseksuaalin murhaan Göteborgissa. RAG organisoi myös ”julkisuuden henkilöitä vastaan suunnattuja vihakampanjoita”, joiden kohteena oli mm. tunnettu viihdetaiteilija ja Israelin puolestapuhuhja Hagge Geigert. Myös Anders Klarström tuomittiin yhtenä kampanjan järjestäjänä.[10]

Puolueen nuorisojärjestö Sverigedemokratisk Ungdom toimi 1990-luvulla keskeisenä äärioikeiston yhteen kokoajana. Sen ensimmäinen puheenjohtaja Robert Vesterlund, jonka tausta on natsiskini-liikkeessä, saatiin kiinni käsikranaatin kanssa Vasemmistopuolueen silloisen johtajan Gudrun Schymanin vappupuheen yleisöstä. Useista väkivaltarikoksista tuomittu Vesterlund on edelleen merkittävä hahmo ruotsalaisessa äärioikeistoissa, muttei enää aktiivinen puolueessa.[10]

Vuoden 2010 valtiopäivävaalien alla julkaistu Expo-lehden tutkimus paljasti, että 18 kunnassa oli ehdolla ruotsidemokraatteja, joilla on selviä siteitä white power -liikkeeseen. Tutkimuksessa paljastettiin ehdokkaita, jotka kieltävät holokaustin, levittävät rasistista sanomaa anonyymisti internet-foorumeilla, allekirjoittavat sähköpostejaan natsitervehdyksin, ja lahjoittavat rahaa militanteille natsiryhmille, kuten Ruotsin vastarintaliikkeelle.[10]

Marraskuussa 2012 puolueen kansanedustaja ja talouspoliittinen vastaava Erik Almqvist joutui eroamaan, kun julkisuuteen levisi video, jossa Almqvist ja toinen ruotsidemokraattien poliitikko solvasivat ja huorittelivat kolmea maahanmuuttajaa ja myöhemmin hyökkäsivät heidän kimppuunsa rautaputkin aseistautuneena. Videon kuvaaja oli puolueen kansanedustaja ja oikeuspoliittinen vastaava Kent Ekeroth, joka joutui myös eroamaan.[51][52] Muutamaa päivää myöhemmin puoluetta ravisteli uusi rasimikohu, kun kansanedustaja Lars Isovaara solvasi rasistisesti parlamentin maahanmuuttajataustaista vahtimestaria. Isovaara muun muassa väitti, että hänen reppunsa oli varastettu, mutta todellisuudessa hän oli humalassa unohtanut sen ravintolaan. Myös Isovaara erosi valtiopäiviltä.[53]

Helmikuussa 2014 puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson jäi kiinni valehtelusta, kun hän väitti alakouluaikoinaan pelänneensä väkivaltaista maahanmuuttajajengiä. Åkessonin entiset opettajat ja koulutoverit todistivat, ettei hänen koulussaan ollut maahanmuuttajajengiä eikä koulussa tuolloin edes ollut suurta määrää ulkomaalaisia.[54][55] Sen sijaan Åkesson kuului myöhempinä kouluvuosinaan uusnatsistiseen skinheadjengiin.[56]

Europarlamentaarikko Peter Lundgren ahdisteli tarttumalla naisen rintoihin illanvietossa vuonna 2018. Hän myöntää teon mutta sanoo, ettei hänellä ollut "mitään taka-ajatuksia". Asiasta Expressenissä haastateltu eurovaaliehdokas Kristina Winberg poistettiin julkitulon jälkeen ehdokaslistalta. Lundgren on listalla edelleen.[57] Tapauksesta on nostettu rikossyyte.[58]

Väkivalta ruotsidemokraatteja kohtaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2006 Antifascistisk aktion (AFA) uhkasi estää kunnanvaltuuston kokouksen Göteborgissa, koska ruotsidemokraatteja oli valittu. Kokouksen pitäminen vaati miljoona kruunua maksaneen poliisioperaation.[59] Elokuussa 2007 kolme veitsin aseistautunutta miestä hyökkäsi Åkessonia puolueen nuorisojohtajana edeltäneen Martin Kinnusen kotiin. Siellä ollutta tyttöystävää uhattiin veitsellä, hänet sidottiin teipillä ja heitettiin rappukäytävään.[60] Kinnunen ja hänen tyttöystävänsä pahoinpideltiin myöhemmin metroasemalla Tukholmassa.[61] Kaksi naista sai vankilatuomion Kinnusen naisystävän pahoinpitelystä. Naisia syytettiin myös Kinnusen pahoinpitelystä, mutta tälle ei löytynyt näyttöä oikeudessa.[62]

Vuoden 2010 vaalien alla ruotsidemokraattien 24-vuotias ehdokas pahoinpideltiin tämän kodissa ja hänen otsaansa viillettiin hakaristi. Hänen kimppuunsa oli aiemminkin hyökätty veitsin ja hänen kotitaloonsa oli aiemmin päivällä maalattu iskulauseita.[63] Tekijät myös kiinnittivät AFA:n tarroja.[64] Poliisitutkinnassa tapauksen kulku on kuitenkin kyseenalaistettu. Lundin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen raportin mukaan näyttää vahvasti siltä, että haavat ovat itse aiheutettuja.[65]


Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Päästiinkö vuoden 2010 epäillyn pahoinpitelyn osalta johonkin tulokseen?

Venäjä-kytkökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat ruotsalaiset lehdet ovat kertoneet, että puolueen tehtävissä on työskennellyt kaksi henkilöä, joilla epäillään olevan yhteyksiä Venäjään. He ovat useissa jutuissa valtiopäiväkansliassa työskennellyt Alexander Fridback ja valtiopäiväedustaja Kent Ekerothin poliittinen sihteeri Dick Abrahamsson. Heidät palkkasi Ekeroth. Toinen on erotettu, toinen suljettu valtiopäivien ulkopuolelle. Fridback on muun muassa tehnyt epäilyttävän talokaupan rikostuomioita saaneen venäläisen kanssa ja saanut jälleenmyynnissä miljoonien kruunujen voitot. Kohun synnyttyä venäläistaustainen Fridback erosi tehtävästään valtiopäiväkansliassa, oman ilmoituksensa mukaan vapaaehtoisesti. Ekeroth kiistää nimittäneensä Fridbackin ja muutkin yhteydet tähän ja väittää olevansa Venäjä-vastainen. Expressenin mukaan Ekerothilla on kuitenkin yhteyksiä Venäjä-mielisiin piireihin länsimaissa. Abrahamssonilla on yhteyksiä uusnatseihin, ja lisäksi hän julkaisi vuonna 2016 Facebookissa Venäjä-mielistä propagandaa ja osoitti ihailua Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Hänen pääsynsä valtiopäivätaloon estettiin.[66]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolueen nykyinen puheenjohtaja Jimmie Åkesson.

Valtiopäivävaalit 2002

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin valtiopäivävaalit 2002 olivat ensimmäiset vaalit, johon ruotsidemokraatit osallistuivat puolueena. Vaalikampanja keskittyi maahanmuuton arvosteluun ja kulttuurisesti yhtenäisen Ruotsin puolesta puhumiseen. Useat puolueen edustajat joutuivat AFA:n ja Vasemmistopuoleen nuorisojärjestön Ung Vänsterin jäsenten väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksilähde?. Ruotsidemokaatit saivat 1,44 prosentin kannatuksen, mitä pidettiin puolueen sisällä voittona vaikka se ei riittänytkään edustajan saamiseen valtiopäiville.[67]

Valtiopäivävaalit 2006

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 valtiopäivävaaleilla kannatus ei vieläkään riittänyt edustajan saamiseen, ruotsidemokraatit saivat 2,93 prosenttia äänistä. Korkeinta puolueen kannatus oli Landskronan kunnassa, jossa 22,26 prosenttia asukkaista äänesti ruotsidemokraatteja.[68]

Valtiopäivävaalit 2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo ennen vaaleja kaikki puolueet olivat ilmoittaneet, etteivät aio olla yhteistyössä ruotsidemokraattien kanssa. Vaaliyönä vasemmistopuolueen puheenjohtaja Lars Ohly ei televisiotalolla suostunut menemään meikattavaksi samaan huoneeseen Åkessonin kanssa.[69]

Ruotsidemokraatit sai 5,7 % äänistä ja valtiopäiville 20 edustajaa.[69] Vaalitulos johti vaaleja seuranneena päivänä suuriin ruotsidemokraattien vastaisiin mielenosoituksiin. Tukholman keskustaan kokoontui yli 10 000 ihmistä osoittamaan mieltään ruotsidemokraatteja vastaan. Myös Göteborgissa ja Malmössä oli mielenosoituksia. Göteborgin mielenosoitukseen liittyi illalla 20. syyskuuta arviolta 5 000 ihmistä.lähde?

Valtiopäivävaalit 2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit nostivat kannatuksensa 12,9 prosenttiin ja saivat valtiopäiville 49 edustajaa.[70]

Valtiopäivävaalit 2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit saivat 17,53 prosenttia äänistä ja 62 edustajaa valtiopäiville.[71]

Valtiopäivävaalit 2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit saivat 20,54 prosenttia äänistä ja 73 edustajaa valtiopäiville.[44] Miehistä joka neljäs eli 25 prosenttia äänesti ruotsidemokraatteja. Se oli työttömien eniten suosima puolue.[72]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivävaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolueen kannatusosuus kunnittain vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa:
  0–4 % (valtiopäivävaalien äänikynnys 4 %)
  4–5,7 %
  yli 5,7 % (puolueen kannatus koko maassa 5,7 %)
Tukholman lääni on kartassa esitetty todellista suuremmassa koossa.
Vuosi Edustajia Osuus
1998 0 1,00 %
2002 0 1,44 %
2006 0 2,93 %
2010 20 5,70 %
2014 49 12,86 %
2018 62 17,53 %
2022 73 20,54 %

Europarlamenttivaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Edustajia Osuus
2004 0 1,13 %
2009 0 3,27 %
2014 2 9,67 %
2019 3 15,34 %
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lista över ledamöter av Sveriges riksdag 2010–2014

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Makar, Maria: Jomshof blir partisekreterare i SD SVT.se. 26.1.2015. Viitattu 31.10.2015. (ruotsiksi)
  2. ↑ Tusentals medlemmar lämnade S i fjol - bara SD ökade 30.4.2021. Nyheter Idag. Viitattu 10.9.2022.
  3. ↑ {{Verkkoviite | Osoite=http://www.riksdagen.se/sv/ledamoter-partier/ | Nimeke=Ledamöter & partier | Julkaisu=riksdagen.se | Julkaisija=Ruotsin valtiopäivät | Kieli=(ruotsiksi)
  4. ↑ Johansson, Filip: Här är SD:s nya ungdomsförbund Expressen.se. 1.10.2015. Viitattu 31.10.2015. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b c d e f g Ruotsi | Hallitussopu syntyi: ruotsidemokraatit ei pääse mukaan, mutta saa vaikutusvaltaa Helsingin Sanomat. 14.10.2022. Viitattu 16.10.2022.
  6. ↑ a b Ruotsissa päästiin sopuun uudesta porvarihallituksesta – ruotsidemokraatit jää hallituksen ulkopuolelle mtvuutiset.fi. 14.10.2022. Viitattu 16.10.2022.
  7. ↑ a b c d e Simon Oja, Brigitte Mral (kirj. Wodak, Ruth): Right-Wing Populism in Europe : Politics and Discourse, s. 277−280. Määritä julkaisija! ISBN 9781780932323
  8. ↑ Tätä ruotsidemokraatit vaativat, Helsingin Sanomat 20.9.2010
  9. ↑ 6 saker som påminner om att Bevara Sverige Svenskt var rasistiska 6.5.2014. Nyheter24. Viitattu 6.4.2017.
  10. ↑ a b c d Bjurwald 2011
  11. ↑ Ruotsin avoin maahanmuuttopolitiikka kestää – "ruotsidemokraatit paitsioon" 10.12.2014. Verkkouutiset. Viitattu 26.12.2014.
  12. ↑ a b Kirsi Heikel: Analyysi: Ruotsidemokraattien eristäminen on päättymässä Yle uutiset. 5.12.2019. Viitattu 5.12.2019.
  13. ↑ https://sverigesradio.se/artikel/7418194
  14. ↑ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a2949ded-1fe4-45b0-89d0-8f8c82380c31
  15. ↑ Vår politik sd.se. Viitattu 19.6.2021.
  16. ↑ Turtiainen, Suvi: Mikä erottaa perussuomalaiset ruotsidemokraateista? Helsingin Sanomat. 16.9.2014.
  17. ↑ a b c d e Vår politik Sverigedemokraterna.se. Viitattu 17.9.2014.
  18. ↑ Kohupuolueen puheenjohtaja sai vihaisen vastaanoton Tukholmassa 13.9.2014. Iltalehti. Viitattu 17.9.2014.
  19. ↑ a b Åkesson: "Olemme kuninkaantekijä" 16.9.2014. Iltalehti. Viitattu 17.9.2014.
  20. ↑ Sameting OK men inte rätt till land och vatten 11.1.2014. Nuorat. Viitattu 17.9.2014.
  21. ↑ SD bygger upp hat och fördomar mot samerna 6.2.2014. Aftonbladet. Viitattu 17.9.2014.
  22. ↑ Partiet för starka familjer Sverigedemokraterna.se. Viitattu 27.11.2014.
  23. ↑ Skärpta straff för djurplågeri Motion 2017/18:2384 av Richard Jomshof m.fl. (SD) - Riksdagen www.riksdagen.se. Riksdagsförvaltningen. Viitattu 24.4.2018. (same du Nord)
  24. ↑ Partiet för ett säkert djurskydd Sverigedemokraterna.se. Viitattu 29.9.2014.
  25. ↑ Idédokument – Ekonomisk politik antaget 2004-05-09 sverigedemokraterna.se. 1.5.2005. Arkistoitu 1 maj 2010. Viitattu 4.1.2010.
  26. ↑ Kyrkomanifest, Sverigedemokraterna
  27. ↑ https://www.lapinkansa.fi/ydinaseita-ruotsin-maaperalle/53605
  28. ↑ https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1347723/FULLTEXT01.pdf
  29. ↑ Ruotsin hallituskriisi näyttää, miten taistelu vallasta saa poliitikot taipumaan kannoissaan nurinkurin Helsingin Sanomat. 17.6.2021.
  30. ↑ Löfven haukkuu hallituksen kaatamista suunnittelevia oppositiopuolueita vastuuttomiksi – ei sulje pois uusien vaalien mahdollisuutta Helsingin Sanomat. 17.6.2021.
  31. ↑ oheliga alliansen
  32. ↑ En bättre sjukvård – för ett friskare Sverige sd.se. Viitattu 19.6.2021.
  33. ↑ Partiet för en värdig sjukvård Sverigedemokraterna.se. Viitattu 29.7.2014.
  34. ↑ En trygg och värdig ålderdom - antaget 2010-03-27 sverigedemokraterna.net. 27.3.2010. Arkistoitu 30 juni 2010. Viitattu 25.6.2010.
  35. ↑ Jämställdhet och rättvisa sd.se. Viitattu 19.6.2021.
  36. ↑ Ett tillgängligt Sverige sd.se. Viitattu 19.6.2021.
  37. ↑ Rimpiläinen, Anniina: Ruotsidemokraattien johtaja ei saa taaskaan kutsua Nobel-gaalaan maahanmuutto­vastaisuuden vuoksi Helsingin Sanomat. 1.12.2019. Viitattu 26.10.2022.
  38. ↑ a b Eristäminen teki ruotsidemokraateista Ruotsin suurimman puolueen 20.8.2015. Iltalehti.
  39. ↑ Mielipidemittaus: Ruotsidemokraatit on Ruotsin suosituin puolue 20.8.2015. Iltalehti.
  40. ↑ Metro: Ruotsidemokraatit ensimmäistä kertaa suurin puolue – 25,2 prosentin kannatus 20.8.2015. Yle uutiset.
  41. ↑ Ruotsidemokraatti: Neljä vuotta sitten Almedalenissa syljettiin perään, nyt ihmiset näyttävät peukkuja Yle Uutiset. Viitattu 6.7.2017.
  42. ↑ Aftonbladet: Ruotsidemokraatit on nyt Ruotsin suurin puolue, demarit romahti toiseksi mtvuutiset.fi. 15.11.2019. Viitattu 29.8.2022.
  43. ↑ Ruotsin vaaleista tulossa todellinen trilleri: ruotsidemokraatit meni kokoomuksen ohi www.iltalehti.fi. Viitattu 29.8.2022.
  44. ↑ a b Valresultat 2022 – för riksdagsvalet, region- och kommunval valresultat.svt.se. Viitattu 16.10.2022. (ruotsiksi)
  45. ↑ Kartta näyttää, kuinka valtavan suosittuja laitaoikeiston puolueista tuli – tutkijan mukaan käynnissä on jopa isompi muutos Yle Uutiset. 26.1.2024. Viitattu 26.1.2024.
  46. ↑ Den leende nationalismen 14.12.2014. Dagens Nyheter. Viitattu 10.1.2015.
  47. ↑ Ruotsidemokraattien puoluesihteeri: Saamelaiset ja meänkieliset eivät kuulu Ruotsin kansaan 14.12.2014. Yle Uutiset. Viitattu 10.1.2015.
  48. ↑ Mattias Åhrén: Samer är inte svenskar 16.12.2014. SVT Nyheter. Viitattu 25.1.2015.
  49. ↑ ”Vi samer är bara till besvär för Björn Söder” 16.12.2014. SVT.se. Viitattu 25.1.2015.
  50. ↑ Sverigedemokrater mer kriminella än invandrare 18.12.2014. Aftonbladet. Viitattu 10.1.2015.
  51. ↑ Uusi järkyttävä video ruotsalaispoliitikoista: Aseistautuivat rautaputkilla 15.11.2012. Iltalehti. Viitattu 15.9.2014.
  52. ↑ Ruotsidemokraattien kohuvideo esitutkintaan 20.11.2012. Sveriges Radio. Viitattu 15.9.2014.
  53. ↑ Ruotsidemokraattien Isovaara erosi rasismikohun vuoksi 29.11.2012. Ilta-Sanomat. Viitattu 15.9.2014.
  54. ↑ ”Åkesson ljuger” 25.2.2014. Aftonbladet. Viitattu 15.9.2014.
  55. ↑ Åkessons förre lärare: "Han fortsätter ljuga" 28.2.2014. Expressen. Viitattu 15.9.2014.
  56. ↑ Jimmie Åkesson anklagas för att ljuga 25.2.2014. Svenska Dagbladet. Viitattu 15.9.2014.
  57. ↑ Jussi Nurminen: Ruotsidemokraateissa kuohuu eurovaalien aattona – taustalla julkisuuteen vuodettu nauhoite seksuaalisesta ahdistelusta Yle.fi, uutiset. 20.5.2019. Viitattu 20.5.2019.
  58. ↑ Minna Pärssinen: Ruotsissa tehtiin rikosilmoitus ahdistelusta ruotsidemokraattien kärkiehdokasta vastaan Yle.fi, uutiset. 21.5.2019. Viitattu 21.5.2019.
  59. ↑ Aktivister försökte stoppa möte med Sverigedemokrat DN 2 november 2006.
  60. ↑ DN: Veitsimiehet hyökkäsivät ruotsalaispoliitikon kotiin, YLE 16.8.2007
  61. ↑ M och FP måltavla för vänsterextrema, SvD 9.6.2009
  62. ↑ http://www.dn.se/sthlm/kvinnor-frias-for-sd-misshandel-1.1005560
  63. ↑ Pahoinpitelijät viilsivät hakaristin poliitikon otsaan Ruotsissa, Helsingin Sanomat 11.9.2010 [vanhentunut linkki]
  64. ↑ Sverigedemokrat överfallen i bostad, Dagens Nyheter 2010-09-11 [vanhentunut linkki]
  65. ↑ Ruotsalaispoliitikon hakaristihaavaa epäillään itse aiheutetuksi, Helsingin Sanomat 19.9.2010 [vanhentunut linkki]
  66. ↑ Ruotsidemokraattien Venäjä-kytköksistä kohu. Ylen uutiset 30.9.2016
  67. ↑ Mustafa Can: I Sveriges namn DN. Viitattu 29.8.2010. (ruotsiksi)
  68. ↑ Val till kommunfullmäktige i Landskrona Valmyndigheten. Viitattu 29.8.2010. (ruotsiksi)
  69. ↑ a b Ruotsissa vaalien jälkeinen hämmennys Yle Uutiset. 20.9.2010. Viitattu 12.9.2022.
  70. ↑ Nurminen, Jussi: Maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit suurin voittaja – pääministerin paikka demareille 15.9.2014. Yle Uutiset. Viitattu 17.9.2014.
  71. ↑ Valresultat 2018 Valmyndigheten. Viitattu 1.5.2019. (ruotsiksi)
  72. ↑ Miesten puolueet voittivat Ruotsin vaaleissa niukasti – miesten ja naisten puoluevalinnat erosivat enemmän kuin koskaan ennen Yle Uutiset. 24.9.2022. Viitattu 16.10.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsidemokraatit.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruotsidemokraatit&oldid=22807670”