Prostaglandiinit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prostaglandiini E1:n rakennekaava.

Prostaglandiinit ovat kudoshormoneihin kuuluvia tyydyttymättömiä rasvahappoja, joilla on vaikutuksia monien elinten toimintaan. Ne voivat aiheuttaa supistuksia tai supistuksen laukeamista kohdun lihaksistossa, verisuonten seinämissä tai keuhkoputkien sileissä lihaksissa, ja lääketieteessä niitä käytetäänkin usein abortin tai synnytyksen käynnistämisessä. Prostaglandiinien synteesi elimistössä kiihtyy kuumeen ja kivun aikana, sillä ne vaikuttavat tulehdusreaktion syntyyn. Useimmat tulehduskipulääkkeet estävätkin prostaglandiinien synteesiä. Lisäksi niillä on vaikutusta verisolujen yhteenliittymisessä.

Elimistö syntetisoi prostaglandiineja arakidonihaposta, joka on monityydyttymätön rasvahappo. Kaikissa prostaglandiineissa on 20 hiiliatomia, ja ne luokitellaan prostanoideiksi, jotka ovat eikosanoidien alaluokka.

Prostaglandiini I2 eli prostasykliini (C20H32O5) estää verihiutaleiden yhteenliittymistä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]