Pietari I (Jugoslavia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pietari I
Serbian kuningas
Valtakausi 15. kesäkuuta 1903 – 1. joulukuuta 1918
Kruunajaiset 21. syyskuuta 1904
Edeltäjä Aleksandar Obrenović
Seuraaja Aleksanteri I
Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningas
Valtakausi 1. joulukuuta 1918 – 16. kesäkuuta 1921
Edeltäjä Aleksandar Obrenović
Seuraaja Aleksanteri I
Syntynyt Petar Karađorđević
11. heinäkuuta (J: 29. kesäkuuta) 1844
Belgrad, Serbian ruhtinaskunta
Kuollut 16. elokuuta 1921
Belgrad, Jugoslavian kuningaskunta
Puoliso Prinsessa Zorka
Lapset Helena
Milena
Georgi
Aleksanteri I
Andreas
Suku Karađorđević
Isä Aleksanteri Karađorđević
Äiti Persida Nenadović
Uskonto ortodoksi
Pietari I vuonna 1914.
Pietari I:n monogrammi.
Pietari I:n hauta.

Pietari I (Краљ Петар I Карађорђевић; Kralj Petar I Karađorđević) (11. heinäkuuta (J: 29. kesäkuuta) 1844 Belgrad16. elokuuta 1921) oli Serbian kuningas vuosina 1903–1918 sekä Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan (Jugoslavia) ensimmäinen kuningas vuosina 1918–1921. Hän kuului Karađorđevićin sukuun ja tuli valtaan Obrenovićin dynastian vuonna 1903 kaataneen vallankaappauksen jälkeen.

Petar Karađorđević palveli Ranskassa Ranskan–Preussin sodan 1870–1871 aikana ja osallistui vuonna 1875 kansannousuun Osmanien valtakuntaa vastaan Balkanilla.

Vuonna 1903 epäsuosittu kuningas Aleksanteri I korvasi senaatin ja valtioneuvoston jäsenet omilla tukijoillaan. Kun hänen lisäksi huhuttiin aikovan julistaa epäsuositun kuningatar Dragan veljen kruununperijäksi, joukko upseereita surmasi Aleksanterin puolisoineen ja asetti valtaistuimelle kilpailevan Karađorđevićin dynastian Petarin.

Itävaltalaisvastainen Nikola Pašić toimi hänen pääministerinään. Pietari I:n ensimmäisinä vuosina tehtiin monia uudistuksia perustuslakiin, koulutukseen, armeijaan ja maatalouteen.

Kun ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen Euroopassa oli vain kuukauden päässä ja Serbia mullistuksissa Balkanin sotien tuloksen vuoksi sotilaiden ja kansan vaatiessa Makedoniaa Serbialle, Pietari I jätti hallinnon toiseksi vanhimmalle pojalleen Aleksanterille (Aleksandar), josta tuli valtionhoitaja kuninkaan huonon terveyden vuoksi. Serbian häviön lähetessä sodassa vuonna 1915 August von Mackensenin johtamien Itävalta-Unkarin, Saksan ja Bulgarian joukkojen edessä kuningas pakeni Albanian vuorten yli Korfulle marsalkka Radomir Putnikin kanssa.

1. joulukuuta 1918 Pietari I esiintyi vielä lyhyesti julkisesti hyväksyessään asemansa uuden Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan kuninkaana. Hänen kuollessaan 1921 Aleksanterista tuli virallisesti hallitsija.

Avioliitto ja perilliset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän nai Montenegron prinsessa Ljubican (1864–1890), joka oli Montenegron ruhtinas Nikola I Petrović-Njegošin ja prinsessa Milena Petrović-Njegošin vanhin lapsi. Hän sai uuden nimen Zorka Karađorđević, avioiduttuaan 1. elokuuta 1883.

Heille syntyi seitsemässä vuodessa viisi lasta. Zorka menehtyi 16. maaliskuuta 1890 viimeiseen synnytykseen 25-vuotiaana, jossa myös lapsi kuoli.

• Elena (4. marraskuuta 1884 – 16. lokakuuta 1962), avioitui 1911 venäläisen ruhtinas Ioann Konstantinovitš Romanovin kanssa, heillä oli kaksi lasta

• Milena (28. huhtikuuta 1886 – 21. joulukuuta 1887), kuoli alle kaksivuotiaana

• Georgi, Đorđe Karađorđević (9. syyskuuta 1887 [ J: 27. elokuuta] – 17. lokakuuta 1972), kruununprinssi; syrjäytettiin sopimattomana hallitsijaksi vuoden 1909 jälkeen tehtyään väkivaltaisia tekoja mm. hyökkäsi ranskalaisen opinto-ohjaajansa kimppuun ja potki kamaripalvelijansa hengiltä. Kunnostautui ameijan palveluksessa, suljettiin mielisairaalaan vuonna 1925, josta vapautettiin Titon kommunistihallinnon aikana vuonna 1945. Eli loppuelämänsä Jugoslaviassa ja avioitui vuonna 1947 aatelissukuisen Radmila Radonjićin kanssa, ei perillisiä. Julkaisi muistelmat.

• Aleksandr (16. joulukuuta 1888 – 9. lokakuuta 1934), Jugoslavian kuningas Aleksanteri I, avioitui Romanian prinsessa Marian kanssa, heillä oli kolme lasta, joista Pietari II seurasi isäänsä kuninkaana

• Andrei (16. maaliskuuta 1890), kuoli heti synnyttyään

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Aleksandar Obrenović
Serbian kuningas, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningas
19031918
19181921
Seuraaja:
Aleksanteri I