Petidiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petidiini
Petidiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
Etyyli-1-metyyli-4-fenyylipiperidiini-4-karboksylaatti
Tunnisteet
CAS-numero 57-42-1
ATC-koodi N02AB02
PubChem CID 4058
DrugBank DB00454
Kemialliset tiedot
Kaava C15H21NO2 
Moolimassa 247,33 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 270 °C
Liukoisuus veteen 3,22 g/l
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 50–60 %
Proteiinisitoutuminen 60–80 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 3–5 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C(AU)

Reseptiluokitus

Reseptivalmiste

Antotapa Oraalinen, intravenoosi, intramuskulaarinen
Petidiini-injektionestettä ampullissa.
Demerol-tabletteja

Petidiini eli meperidiini on vahva kipulääke[1], keskivahva synteettinen opioidi. Sitä käytetään kipulääkkeenä, etenkin synnytyksen yhteydessä.

Lihakseen annosteltava petidiinilääkitys on yleisin kipulääke maailmalla synnytyskivun hoitoon, vaikka se ei ole erityisen tehokas ja sillä on tunnettuja haittavaikutuksia äitiin, sikiöön ja vastasyntyneeseen. Se otettiin käyttöön 1940-luvulla morfiinin tilalle. Suomessa sen käyttö on huomattavasti vähäisempää, vuonna 1997 sitä sai 11 prosenttia synnyttäjistä.

Petidiini kulkeutuu istukan läpi sikiöön ja aiheuttaa muutoksia sykekäyrässä ja EEG:ssä. Se voi aiheuttaa sikiölle muun muassa hengityslamaa ja huonot Apgar-pisteet, ja se säilyy vastasyntyneessä useita päiviä.[2]

Petidiini lamaa sydänlihasta. Se nostaa sykettä ja heikentää sydämen pumppausvoimaa.[3] Sen teho on noin kymmenesosa morfiinin tehosta.[4][5]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.