Pentti Kyrölä
| Pentti Kyrölä | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. kesäkuuta 1925 |
| Kuollut | 30. elokuuta 1999 (74 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | opettaja, lentäjä |
Pentti Elmeri Kyrölä (aik. Randell; 12. kesäkuuta 1925 Mietoinen – 30. elokuuta 1999 Mietoinen)[1][2] oli Mietoisista kotoisin ollut kansakoulun käynyt puukäsityön opettaja. Kyrölä suunnitteli ja rakensi 1940-luvun lopulla kansakoulupohjalta omatekoisen lentokoneen. Myöhemmin Kyrölä toimi ammattilentäjänä, ja hänellä ehti olla omistuksessaan useita eri lentokoneita.[3][4][5]
Kyrölän rakentama koekone on nykyään Suomen Ilmailumuseossa, jolle tämän omaiset lahjoittivat sen vuonna 2001. Koneen konservointi saatiin päätökseen vuonna 2013, mutta museon tilanpuutteen vuoksi se ei ole tällä hetkellä näytteillä vaan pelkästään varastoituna. [4]
Koekone
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koneen ensimmäiset koelennot tapahtuivat Mietoistenlahdella kevättalvella 1949. Kone oli yksipaikkainen, ja se oli valmistettu puusta ja vanerista. Moottori oli peräisin Harley-Davidsonin valmistamasta moottoripyörästä. Kaikessa hiljaisuudessa kehitelty lentokone tuotiin kylmiltään tarkastettavaksi vielä saman vuoden keväällä. Sille ei kuitenkaan voitu myöntää lentolupaa, koska se ei täyttänyt voimassa olevia määräyksiä. Työ oli tarkastusraportin mukaan paikoittain liian vahvaa ja paikoittain liian heikkoa.[3][4][5]
Asia kiinnosti siinä määrin ilmailuharrastajia, että Suomen Ilmailuliitto järjesti Kyrölälle kesällä 1949 lento-opetusta. Hän ei myöskään luovuttanut koekoneen suhteen vaan rupesi parantelemaan sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Alkuperäisen moottorin tilalle tuli Continentalin valmistama lentokonemoottori, ja koneeseen tiedetään ilmestyneen ainakin kuomu ja mittaristo. Lentäminen jatkui meren jäällä siihen asti, kunnes viranomaiset saivat tietää luvattomista lennoista.[3][4][5]
Myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyrölä jatkoi 1950-luvulla lentoharrastustaan luvallisena, ja hän hankki lentolupakirjan. Hän rakensi Laajoen suistossa sijainneelle Iso-Kääpän saarelle tukikohdan, jonka hän suunnitteli itse. Lentoja ruvettiin suorittamaan kaksipaikkaisella koneella, joka kuitenkin vaihtui pian nelipaikkaiseen. Kyrölä muun muassa levitti lentolehtisiä Vehmassalmen lavan toimeksiannosta.[3][6]
1960-luvulla lentokone vaihtui kuusipaikkaiseen. Tällä Kyrölä teki vuoteen 1986 taksi- ja kelirikkolentoja muun muassa Naantalista, mutta tukikohta säilyi alkuperäisellä paikallaan Mietoisissa. Liiketoiminta ei ollut aina menestyksekästä, sillä viimeisimmän koneen hankkiminen vaati suuret alkuinvestoinnit ja kilpailu toimeksiannoista oli kovaa. Ongelmista huolimatta hän koki toimivansa toiveammatissaan.[3]
Kyrölän vanhemmat olivat puuseppä ja lohkotilallinen August Valdemar Kyrölä (ent. Randell) ja Elviira Amanda Kyrölä (o.s Virtanen).[2][7] Pentti Kyrölä toimi puukäsityön opettajana Tavastilan koulussa Mietoisissa. Vaimo Aino oli kotitalouden opettaja samassa koulussa. Kyrölä ei päässyt Ilmavoimien ohjaajakouluun sodan aikana, niin kuin hän oli anonut. Omien sanojensa mukaan hän aloitti lentokoneen suunnittelun jo sota-aikana korsun laverilla tympääntyneenä ikuiseen pokerinpeluuseen ja haitarin rimputukseen. Kyrölä osallistui vapaaehtoisena Jatkosotaan. Hän oli rakennellut sitä ennen lennokkeja ja koki suomenkielisen lentokoneenrakennuksen oppikirjan puutteen pahaksi.[3][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kyrölä Pentti Elmeri, Mietoisten hautausmaa, Mynämäki, hautapaikka 4 IB 031-033, viitattu 2.11.2023
- ↑ a b Suurnimenmuutto, Kunnallisia tietoja Vakka-Suomesta, 1935, No 45, sivu 4, julkaistu 7.11.1935
- ↑ a b c d e f Raunio, Jukka: Mietoisten mysteeri. Pentti Kyrölän ”Koekone” Hämeenlinnan ilmasilta. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ a b c d Vapaaehtoistyönä konservoidut lentokoneet Ilmailumuseoyhdistys. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ a b c Tervamäki, Jukka & Aho, Tuomo: EUT historia 1998. Suomen Ilmailuliitto. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ Vehmassalmi muistoissani vehmassalmi.fi. Viitattu 31.12.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Uusi Aura, 1935, No 297, sivu 9, julkaistu 3.11.1935
- ↑ "23-årig yngling bygger flygplan, Hufvudstadsbladet, 1949, No 89, sivu 6, julkaistu 21.4.1949
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finlandia-katsaus 105. Keväällä 1949 filmattua kuvamateriaalia Kyrölän lentokoneesta.