Paikallinen ryhmä

Paikallinen ryhmä on galaksiryhmä, johon oma galaksimme Linnunrata kuuluu. Paikallisesta ryhmästä tunnetaan tällä hetkellä noin 50 galaksia. Niistä kohtalaisen suuria on kolme kierteisgalaksia: suuruusjärjestyksessä Andromedan galaksi, Linnunrata ja Kolmion galaksi. Niiden lisäksi ryhmässä on pari keskikokoista galaksia ja suuri joukko pieniä kääpiögalakseja.^[1] Paikallinen ryhmä on osa Neitsyen superjoukkoa.

Paikallisen ryhmän läpimitta on 10 miljoonaa valovuotta,^[2] ja sen massa on (1,29 ± 0,14)×10¹² kertaa Auringon massa.

Paikallisen ryhmän galaksit sijaitsevat kahdessa alaryhmässä, joista Linnunrata seuralaisineen on yhdessä, ja Andromeda ja Kolmion galaksi seuralaisineen toisessa.^[1]

Paikallisen ryhmän suurten galaksien historiat ovat hiukan erilaiset. Linnunradassa on runsaasti vanhoja, yli 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä. Andromedan tähdet ovat nuorempia, mikä johtunee siitä, että suurin osa galaksin massasta on keräytynyt alkuaikojen jälkeen tapahtuneiden galaksitörmäysten synnyttämissä tähtien syntyryöpyissä. Kolmion galaksin historia on ollut rauhallisempi kuin Andromedan galaksin. Se kuitenkin menetti suuren osan ulkolaitojensa aineesta pari miljardia vuotta sitten ohittaessaan Andromedan galaksin hyvin läheltä. Andromeda ja Kolmion galaksi saattavat kiertää toisiaan ja muodostaa kaksoisgalaksin.^[1]

Kaikki kolme suurta galaksia sulautuvat miljardien vuosien kuluttua yhteen ja muodostavat luultavasti suuren ellipsigalaksin.^[1] Andromedan galaksi ja Linnunrata törmäävät toisiinsa noin 4 miljardin vuoden kuluttua ja yhdistyvät.^[3]

Kolmen suuren galaksin jälkeen paikallisen ryhmän suurimmat galaksit ovat Linnunradan seuralaiset, epäsäännölliset galaksit Suuri ja Pieni Magellanin pilvi. Ne ovat massaltaan vain sadasosa Linnunradan massasta, mutta läheisyytensä johdosta ne näkyvät taivaalla hyvin.^[1]

Paikallisen ryhmän pienimmät galaksit ovat kääpiögalakseja, joita tunnetaan noin 50 kappaletta. Suurin osa niistä kiertää Andromedaa tai Linnunrataa. Kääpiögalakseja on pallomaisia ja epäsäännöllisiä sekä muutama sekamuotoinen.^[1]

Galaksien lisäksi paikallisessa ryhmässä on heikosti näkyviä tähtivirtoja.^[1]

Paikallisen ryhmän galaksit

Kierteisgalaksit
- Andromedan galaksi (M31, NGC 224) - Sb, Andromeda
- Linnunrata - SBbc
- Kolmion galaksi (M33, NGC 598) - Sc, Kolmio
Elliptiset galaksit
- M110 (NGC 205) - E6p, Andromeda
- M32 (NGC 221) - E2, Andromeda
Epäsäännölliset galaksit
- Wolf-Lundmark-Melotte (WLM, DDO221) - Ir+, Valaskala
- IC 10 - KBm tai Ir+, Kassiopeia
- Pieni Magellanin pilvi (SMC, NGC 292) - SB(s)m pec, Tukaani
- Kalojen kääpiögalaksi (LGS3) - Irr, Kalat
- IC 1613 (DDO 8) - IAB(s)m V, Valaskala
- Feeniksin kääpiögalaksi - Irr, Feeniks
- Suuri Magellanin pilvi (LMC) - Irr/SB(s)m, Kultakala
- Leo A (Leo III) - IBm V, Leijona
- Sextans B (DDO 70) - Ir+IV-V, Sekstantti
- NGC 3109 - Ir+IV-V, Vesikäärme
- Sextans A (DDO 75) - Ir+V, Sekstantti
Kääpiöellipsigalaksit
- NGC 147 (DDO 3) - dE5 pec, Kassiopeia
- GR 8 (DDO 155) - Im V
- Jousimiehen epäsäännöllinen kääpiögalaksi (SagDIG) - IB(s)m V, Jousimies
- Barnardin galaksi (NGC 6822) - IB(s)m IV-V, Jousimies
- Vesimiehen kääpiögalaksi (DDO 210) - Im V, Vesimies
- IC 5152 - IAB(s)m IV, Intiaani
- Pegasuksen kääpiögalaksi tai Pegasuksen epäsäännöllinen kääpiögalaksi (DDO 216) - Irr, Pegasus
Kääpiösferoidigalaksit
- Valaan kääpiögalaksi - dSph/E4, Valaskala
- Andromeda III - dE2, Andromeda
- NGC 185 - (dE3 pec), Kassiopeia
- Andromeda I - dE3 pec?, Andromeda
- Kuvanveistäjän kääpiögalaksi (E351-G30), dE3 Kuvanveistäjä
- Andromeda V - dSph, Andromeda
- Andromeda II - dE0, Andromeda
- Sulatusuunin kääpiögalaksi (E356-G04) - dSph/E2, Sulatusuuni
- Kölin kääpiögalaksi (E206-G220) - dE3, Köli
- Ilmapumpun kääpiögalaksi - dE3, Ilmapumppu
- Leo I (DDO 74) - dE3, Leijona
- Sekstantin kääpiögalaksi - dE3, Sekstantti
- Leo II (Leo B) - dE0 pec, Leijona
- Pienen karhun kääpiögalaksi - dE4, Pieni karhu
- Lohikäärmeen kääpiögalaksi (DDO 208) - dE0 pec, Lohikäärme
- Jousimiehen kääpiöellipsigalaksi (SagDEG) - dSph/E7, Jousimies
- Tukaanin kääpiögalaksi - dE5, Tukaani
- Kassiopeian kääpiögalaksi (Andromeda VII) - dSph, Kassiopeia
- Pegasuksen kääpiösferoidigalaksi (Andromeda VI) - dSph, Pegasus
- Ison karhun I kääpiögalaksi - dSph, Iso karhu
- Ison karhun II kääpiögalaksi - dSph, Iso karhu
Luokitus epävarma
- Andromeda IV - epäsäännöllinen galaksi tai tähtipilvi (Irr?), Andromeda
- UGC-A 86 (0355+66) - epäsäännöllinen, elliptinen, tai linssimäinen galaksi (Irr, dE tai S0), Kirahvi
- UGC-A 92 (EGB0427+63) - epäsäännöllinen tai linssimäinen galaksi (Irr tai S0), Kirahvi
Epävarmat jäsenet
- NGC 404 - elliptinen tai linssimäinen galaksi (E0 tai SA(s)0-), Andromeda
- NGC 1569 - epäsäännöllinen galaksi (Irp+ III-IV), Kirahvi
- NGC 1560 (IC 2062) - kierteisgalaksi (Sd), Kirahvi
- Camelopardalis A - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kirahvi
- Argon kääpiögalaksi - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Köli
- 2318-42 - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kurki
- UKS 2323-326 - epäsäännöllinen galaksi (Irr), Kuvanveistäjä
- UGC 9128 (DDO 187) - epäsäännöllinen galaksi (Irp+), Karhunvartija
- Kauriin kääpiögalaksi (Palomar 12) on Linnunradan pallomainen tähtijoukko joka aikaisemmin luokiteltiin kääpiösferoidigalaksiksi, Kauris
- Alkuperäinen Ison Karhun kääpiögalaksi (Palomar 4) on Linnunradan pallomainen tähtijoukko joka aikaisemmin luokiteltiin kääpiösferoidigalaksiksi, Iso karhu
- Sextans C

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Oja, Heikki: Galaksit, s. 55-63. Ursa, 2017. ISBN 978-952-5985-45-0
↑ Karachentsev, I. D.; Kashibadze, O. G. (2006). "Masses of the local group and of the M81 group estimated from distortions in the local velocity field". Astrophysics 49 (1): 3–18
↑ Anne Liljestrom: Miten Linnunrata muodostui? 24.9.2017. Ursa. Viitattu 6.4.2018.

Paikallisen ryhmän galaksit

Kierteisgalaksit	Andromeda \| Linnunrata \| Kolmio
Elliptiset galaksit	M110 \| M32
Epäsäännölliset galaksit	Andromeda IV \| Feeniksin kääpiögalaksi \| Leo A \| IC 10 \| IC 1613 \| Kalojen kääpiögalaksi \| NGC 3109 \| Pieni Magellanin pilvi \| Sextans A \| Sextans B \| Suuri Magellanin pilvi \| UGC-A 86 \| UGC-A 92 \| Wolf-Lundmark-Melotte
Kääpiöellipsigalaksit	Barnardin galaksi \| GR 8 \| Jousimiehen kääpiögalaksi \| IC 5152 \| NGC 147 \| Pegasuksen kääpiögalaksi \| Vesimiehen kääpiögalaksi
Kääpiösferoidigalaksit	Andromeda I \| Andromeda II \| Andromeda III \| Andromeda V \| Ilmapumpun kääpiögalaksi \| Ison karhun I kääpiögalaksi \| Ison karhun II kääpiögalaksi \| Jousimiehen kääpiöellipsigalaksi \| Kassiopeian kääpiögalaksi \| Kuvanveistäjän kääpiögalaksi \| Kölin kääpiögalaksi \| Leo I \| Leo II \| Lohikäärmeen kääpiögalaksi \| NGC 185 \| Pegasuksen kääpiösferoidigalaksi \| Pienen karhun kääpiögalaksi \| Sekstantin kääpiögalaksi \| Sulatusuunin kääpiögalaksi \| Tukaanin kääpiögalaksi \| Valaan kääpiögalaksi
Mahdolliset jäsenet	2318-42 \| Argon kääpiögalaksi \| Camelopardalis A \| Kauriin kääpiögalaksi \| NGC 404 \| NGC 1560 \| NGC 1569 \| Sextans C \| UGC 9128 \| UKS 2323-326

[oja-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Oja, Heikki: Galaksit, s. 55-63. Ursa, 2017. ISBN 978-952-5985-45-0

[2] Karachentsev, I. D.; Kashibadze, O. G. (2006). "Masses of the local group and of the M81 group estimated from distortions in the local velocity field". Astrophysics 49 (1): 3–18

[muodostui-3] Anne Liljestrom: Miten Linnunrata muodostui? 24.9.2017. Ursa. Viitattu 6.4.2018.

[1]

[2]

[3]

Paikallinen ryhmä

Paikallisen ryhmän galaksit

Lähteet

Navigointivalikko

Haku