Noki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nokista pakokaasua purkautuu rekan pakoputkista

Noki on hiilen tai hiilipitoisten aineiden epätäydellisessä palamisessa syntyvä musta, hiilipitoinen aine. Se sisältää yli 99 % hiiltä sekä pieniä määriä vety-, happi- ja rikkiyhdisteitä.[1] Noen sisältämä niin kutsuttu orgaaninen hiili viilentää ilmastoa, kun taas niin kutsuttu musta hiili lämmittää ilmastoa.

Noki leijuu ilmassa hiutaleina ja tarttuu hanakasti erilaisiin pintoihin. Jo hyvin pieninä määrinä se tummentaa pinnat, joihin se osuu. Esimerkiksi vaatteista se ei lähde pois helpolla. Savupiippuihin kertyvä noki saattaa johtaa nokipaloon, minkä vuoksi savupiiput on säännöllisesti nuohottava.

Teollisuuden tarpeisiin nokea valmistetaan polttamalla maaöljystä saatavia hiilivetyjä. Suurin osa tuotannosta käytetään kumiteollisuudessa. Hienojakoista nokea eli kimröökiä käytetään myös mustana väriaineena maaleissa, muoveissa ja painomusteissa.[1]

Noki ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmakehätieteellisessä kirjallisuudessa noen määritellään koostuvan kahdesta osatekijästä: orgaanisesta hiilestä sekä epäorgaanisesta mustasta hiilestä.[2] Noen sisältämä orgaaninen hiili viilentää ilmastoa, kun taas musta hiili voimistaa llmaston lämpenemistä. Biomassan kotitarvepoltosta syntyy noin neljä kertaa enemmän orgaanista hiiltä kuin mustaa hiiltä. Dieselin ja kivihiilen noki puolestaan sisältää enemmän mustaa hiiltä kuin orgaanista hiiltä, joten sillä on ilmastoa lämmittävä nettovaikutus.[3]

Lähes kolme neljännestä ihmistoiminnasta aiheutuvasta ilmakehää viilentävästä orgaanisesta hiilestä saa alkunsa metsäpaloista ja peltojen kulotuksesta. Loput orgaanisen hiilen päästöt aiheutuvat biomassan kotitarvekäytöstä (19 %) ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä (7 %). [3]

Valtaosa ilmakehää lämmittävistä mustan hiilen päästöistä aiheutuu metsäpaloista, metsän kaskeamisesta ja peltojen kulotuksesta (42 %). Muut mustan hiilen päästöt aiheutuvat fossiilisten polttoaineiden poltosta (38 %) ja biomassan kotitarvekäytöstä (20 %).[3][4]

Metsäpalojen ja metsän kaskeamisen yhteydessä syntyvien nokipäästöjen ilmastoa viilentävä vaikutus on kuitenkin kaksinkertainen niiden lämmitysvaikutukseen verrattuna.[5] Metsäpalojen noella saattaa silti olla paikallista ilmastoa lämmittävää vaikutusta[6] ja esimerkiksi Venäjän ja Kiinan kevätkulotusten nokipäästöjen on havaittu nopeuttavan arktisten alueiden sulamista.[7]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), art. Noki, Otava 173, ISBN 951-1-01070-0
  2. ↑ Hansen, J., M. Sato, R. Ruedy, L. Nazarenko, A. Lacis, G.A. Schmidt, G. Russell, I. Aleinov, M. Bauer, S. Bauer, N. Bell, B. Cairns, V. Canuto, M. Chandler, Y. Cheng, A. Del Genio, G. Faluvegi, E. Fleming, A. Friend, T. Hall, C. Jackman, M. Kelley, N. Kiang, D. Koch, J. Lean, J. Lerner, K. Lo, S. Menon, R. Miller, P. Minnis, T. Novakov, V. Oinas, Ja. Perlwitz, Ju. Perlwitz, D. Rind, A. Romanou, D. Shindell, P. Stone, S. Sun, N. Tausnev, D. Thresher, B. Wielicki, T. Wong, M. Yao, & S. Zhang, Efficacy of climate forcing, 110 J. GEOPHYSICAL RES. 18104 (28 Sept. 2005). Sivu 38. http://www.agu.org/pubs/crossref/2005/2005JD005776.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b c Bond, T. C., ym.: A technology based inventory of black and organic carbon emissions from combustion. Journal of Geophysical Research 108 (D21)8823, 2004. doi:10.1029/2002JD003117 Artikkelin verkkoversio. (pdf) (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/11/990420
  5. ↑ Hansen, J., M. Sato, R. Ruedy, L. Nazarenko, A. Lacis, G.A. Schmidt, G. Russell, I. Aleinov, M. Bauer, S. Bauer, N. Bell, B. Cairns, V. Canuto, M. Chandler, Y. Cheng, A. Del Genio, G. Faluvegi, E. Fleming, A. Friend, T. Hall, C. Jackman, M. Kelley, N. Kiang, D. Koch, J. Lean, J. Lerner, K. Lo, S. Menon, R. Miller, P. Minnis, T. Novakov, V. Oinas, Ja. Perlwitz, Ju. Perlwitz, D. Rind, A. Romanou, D. Shindell, P. Stone, S. Sun, N. Tausnev, D. Thresher, B. Wielicki, T. Wong, M. Yao, & S. Zhang, Efficacy of climate forcing, 110 J. GEOPHYSICAL RES. 18104 (28 Sept. 2005). http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2005JD005776/full
  6. ↑ Mark Z. Jacobson, Testimony for the Hearing on Black Carbon and Arctic, U.S. House Committee on Oversight and Government Reform (18 October 2007), available at http://oversight.house.gov/images/stories/documents/20071018110606.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) [hereinafter Jacobson Testimony]
  7. ↑ Jani Kaaro: Venäjän kulotukset sulattavat lumen pohjoisnavalta. 27.5.2009. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4n+kulotukset+sulattavat+lumen+pohjoisnavalta/1135246292213

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Noki&oldid=22133421”