NHL-kausi 1931–1932
NHL-kausi 1931–1932 | |
---|---|
Järjestyksessä oleva kausi | 15. |
Maa |
Kanada Yhdysvallat |
Joukkueiden määrä | 8 |
Mestari | Toronto Maple Leafs |
Pistepörssin voittaja | Busher Jackson |
'Kausi 1931–1932 oli National Hockey Leaguen 15. kausi. Sen aikana kahdeksan joukkuetta pelasi kukin 48 runkosarjaottelua. Loppuottelusarjassa Toronto Maple Leafs tarvitsi vain kolme peliä New York Rangersin kukistamiseen ja voitti Stanley Cupin.[1][2]
Runkosarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloudellisten syiden takia Philadelphia Quakers ja Ottawa Senators lopettivat toimintansa, jolloin NHL-joukkueiden lukumäärä laski kymmenestä kahdeksaan.[3][4] Detroit Falcons meni vararikkoon ja joutui konkurssihallintoon. Samaan aikaan NHL-komissaari Frank Calder tuomitsi kaudella 1930–31 AHL:ksi muuttuneen ja itsensä samalla pääliigaksi julistaneen American Hockey Associationin luvattomaksi liigaksi. Calder perusteli kantaansa sillä, että AHL oli sijoittanut joukkueen Chicagoon, jossa oli NHL-joukkue, ja toisen Buffaloon, missä NHL:llä oli alasarjan yhteistyökumppani. Buffalon joukkue kuitenkin luhistui, ja Calder ryhtyi neuvotteluihin James Norrisin omistaman Chicago Shamrocksin ja vararikkoon joutuneen Detroit Falconsin yhdistämiseksi.[3][5][6][7]
Montreal Canadiens valtasi taas kerran runkosarjan ykköspaikan. Canadiensin Howie Morenz oli yhtä tehokas kuin ennenkin ja voitti Hart Trophyn. New York Rangers sijoittui ykköseksi Amerikan divisioonassa.[5]
Toronton kotiareena Maple Leaf Gardens avattiin lukuisista vaikeuksista huolimatta. Eräässä vaiheessa koko projekti oli vähällä luhistua, mutta Conn Smythe ja Frank J. Selke saivat vakuutettua ammattiyhdistykset hyväksymään Gardensin osakkeita palkkojen osittaisena maksuna. Niinpä Maple Leaf Gardens saatiin lopulta rakennettua. Kotijoukkueen näkokulmasta Chicago Black Hawks pilasi areenan avausottelun 2–1-voitollaan.[5][6][8]
Sarjataulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanadan divisioona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]# | Joukkue | O | V | T | H | TM | PM | ME | P |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Montreal Canadiens | 48 | 25 | 7 | 16 | 128 | 111 | +17 | 57 |
2 | Toronto Maple Leafs | 48 | 23 | 7 | 18 | 155 | 127 | +28 | 53 |
3 | Montreal Maroons | 48 | 19 | 7 | 22 | 142 | 139 | +3 | 45 |
4 | New York Americans | 48 | 16 | 8 | 24 | 95 | 142 | -47 | 40 |
Amerikan divisioona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]# | Joukkue | O | V | T | H | TM | PM | ME | P |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | New York Rangers | 48 | 23 | 8 | 17 | 134 | 112 | +22 | 54 |
2 | Chicago Black Hawks | 48 | 18 | 11 | 19 | 86 | 101 | -15 | 47 |
3 | Detroit Falcons | 48 | 18 | 10 | 20 | 95 | 108 | -13 | 46 |
4 | Boston Bruins | 48 | 15 | 12 | 21 | 122 | 117 | +5 | 42 |
Pistepörssin parhaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyhenteiden selitys: O = Ottelut, M = Maalit, S = Syötöt, P = Pisteet, RM = Rangaistusminuutit
Pelaaja | Joukkue | O | M | S | P | RM |
---|---|---|---|---|---|---|
Harvey Jackson | Toronto Maple Leafs | 48 | 28 | 25 | 53 | 63 |
Joe Primeau | Toronto Maple Leafs | 46 | 13 | 37 | 50 | 25 |
Howie Morenz | Montreal Canadiens | 48 | 24 | 25 | 49 | 46 |
Charlie Conacher | Toronto Maple Leafs | 44 | 34 | 14 | 48 | 66 |
Bill Cook | New York Rangers | 48 | 33 | 14 | 47 | 33 |
Pudotuspelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Montreal Canadiensilla oli kaikki edellytykset kolmannelle peräkkäiselle Stanley Cup -voitolleen, mutta Pit Lepinen ja Aurel Joliat’n loukkaantumiset rikkoivat unelman. Kun Joliat oli puolikuntoinen ja Lepine poissa, Canadiens ei pystynyt haastamaan nopeaa New York Rangersia. Toronto sen sijaan löysi keinot Chicagon ja sen maalivahdin Chuck Gardinerin lyömiseen. Tämän jälkeen Toronto voitti Montreal Maroonsin. Toronto Maple Leafs kukisti paras viidestä -periaatteella pelatussa loppuottelusarjassa New York Rangersin ylivoimaisesti voitoin 3–0.[5]
Alun perin kaksi ensimmäistä peliä piti järjestää New Yorkissa, mutta kaupungissa vierailleen sirkuksen takia toinen peli jouduttiin pelaamaan Bostonissa. Kolmas ja viimeinen ottelu pelattiin suunnitellusti Torontossa. Finaaleita alettiin kutsua ”tennissarjaksi”, sillä Toronto Maple Leafs teki jokaisessa ottelussa 6 maalia. Rangers teki 4 maalia Madison Square Gardenissa, kaksi Boston Gardenissa ja neljä Torontossa.[5][8]
Puolivälierät | Välierät | Loppuottelu | |||||||||||
C1 | Montreal Canadiens | 1 | |||||||||||
A1 | New York Rangers | 3 | |||||||||||
A1 | New York Rangers | 0 | |||||||||||
C2 | Toronto Maple Leafs | 3 | |||||||||||
C2 | Toronto Maple Leafs | 6G | |||||||||||
A2 | Chicago Black Hawks | 2G | |||||||||||
C2 | Toronto Maple Leafs | 4G | |||||||||||
C3 | Montreal Maroons | 3G | |||||||||||
C3 | Montreal Maroons | 3G | |||||||||||
A3 | Detroit Falcons | 1G |
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1931-32 National Hockey League Standings Hockeydb. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
- ↑ 1931–32 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b 1931-32 nhluniforms.com. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
- ↑ 1931-32: Gardens Party greatesthockeylegends.com. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e 1931-32 NHL Season: Morenz has Hart, but three-peat falls short habseyesontheprize.com. Arkistoitu 5.12.2021. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b The History of the Chicago Shamrocks greatesthockeylegends.com. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
- ↑ How did they get to be the Red Wings? thoughtco.com. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Spotlihgt pinnacle habseyesontheprize.com. Arkistoitu 1.8.2016. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)