Näköalapaikka
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Näköalapaikka on ympäristöä korkeammalla oleva katselupaikka, josta on hyvä näkyvyys alapuolella levittäytyvään maisemaan. Lähes joka kunnassa Suomessa on yksi tai useampia tunnettuja näköalapaikkana käytettyjä harjuja, vaaroja, tuntureita tai vastaavia paikkoja, joista on ihasteltu maisemia. Joillekin harjulle tai vaaroille on rakennettu näkötorneja parantamaan näköaloja.
Monet korkeat vaarat ja tunturit on valjastettu maisemien ihailun lisäksi myös lasketteluun. Niiden rinteille on syntynyt laskettelukeskuksia niihin liittyvine palveluineen, kuten hiihtohisseineen ja näköalaravintoloineen ja -kahviloineen. Joillekin vaaroille on rakennettu lisäksi hyppyrimäkiä, joista käydään myös katselemassa maisemia.
Joissakin vaara-alueiden kunnissa löytyy näköalapaikkoja runsaasti: Jämsässä on useita korkeita vaaroja, joista voi ihailla Päijännettä, kuten Pitkävuori, Himos, Matkosvuori ja Kaipolanvuori. Nilsiästä löytyvät korkeat näköalavaarat Pisa, Kinahmi ja Tahkovuori. Rautavaaralla on komeita järvimaisemia tarjoava 15 kilometriä pitkä vaarajono, johon kuuluvat muun muassa Härkönurmi, Keyritynmäki, Kipari ja Paljakka. Nurmeksesta Pielisen rantamien monilta vaaroilta, kuten Kohtavaaralta, Konnanvaaralta, Jurttivaaralta ja Pyssyvaaralta, on hyviä näkymiä Pieliselle.
Kangasalla on peräti neljä näkötornia: Haralanharju, Kirkkoharju, Vehoniemenharju ja Keisarinharju, joista viimeksi mainittu rakennettiin jo vuonna 1819. 1800-luvun lopussa näkötorneja oli Kangasalla yhtä paljon kuin muualla Suomessa yhteensä.
Ennen näköalojen katseluun eri puolella Suomea käytettiin myös runsaslukuisia kolmiomittaustorneja.
Maisemien ihailuun käytetään myös joitakin korkeita rakennuksia, kuten pilvenpiirtäjiä. World Trade Centerin kaksoistorni New Yorkissa oli kuuluisa nähtävyys näköaloineen ennen tuhoutumistaan.
Tunnettuja näköalapaikkoja Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aavasaksa, Ylitornio
- Aulangon näkötorni, Hämeenlinna
- Himosvuori, Jämsä
- Iso-Syöte, Pudasjärvi
- Kaipolanvuori, Jämsä
- Kammiovuori, Sysmä
- Kangasalan näkötornit: Haralanharjun näkötorni, Keisarinharju, Kirkkoharju ja Vehoniemenharju
- Kaukolanharju, Tammela
- Kaunispää, Inari
- Koli, Lieksa
- Laajavuori, Jyväskylä
- Levi, Kittilä
- Näsinneula, näkötorni, Tampere
- Ounasvaara, Rovaniemi
- Pisa, näkötorni, Nilsiä, Juankoski
- Paljakka, Rautavaara
- Pispalanharju, Tampere
- Puijo, näkötorni, Kuopio
- Pyhätunturi, Pelkosenniemi
- Pyhävuori, Kristiinankaupunki
- Pyynikinharju, Pyynikin näkötorni, Pyynikki, Tampere
- Rapolan harju, Valkeakoski
- Ruka, Kuusamo
- Saanatunturi, Enontekiö
- Simpsiö, Lapua
- Sovintovaara, Inari-Ukonjärvi, näköala- ja näyttelypaikka
- Tahkovuori, Nilsiä
- Vaarunjyrkkä, Korpilahti
- Vuokatti, Sotkamo
- Ylläs, Kittilä, Kolari
Tunnettuja näköalapaikkoja ulkomailla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Corcovado, vuori, Rio de Janeiro
- Fuji, vuori, Japani
- Bergen, Fløyen vuori, suosituin seitsemästä ympäröivästä näköalavuoresta, Norja
- Tromssa, viereinen tunturi, jonne näköalahissi, Norja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härkönen, T., Laitinen J., Räntilä ,K.: Luontomatkailijan Suomi. Otava. 1993, s. 349-350 lueteltu harjuja ja näköalapaikkoja. ISBN 951-1-11522-7.
- Kangasala: Nähtävää ja koettavaa (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Näköalapaikka Wikimedia Commonsissa
