Myron Floren
| Myron Floren | |
|---|---|
.JPG) Floren harmonikkoineen Lawrence Welk -show:ssa 1969 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. marraskuuta 1919 Roslyn, Etelä-Dakota, Yhdysvallat |
| Kuollut | 23. heinäkuuta 2005 (85 vuotta) Rolling Hills Estates, Kalifornia |
| Ammatti | viihdemuusikko |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1939 - 2005 |
| Tyylilajit | viihdemusiikki |
| Soittimet | harmonikka |
| Yhtyeet | Buckeye Four, Lawrence Welk Big Band, Jimmy Sturr Band |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Myron Floren (5. marraskuuta 1919 Roslyn, Etelä-Dakota, Yhdysvallat - 23. heinäkuuta 2005 Rolling Hills Estates, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen harmonikkataiteilija. Hänet tunnettiin parhaiten viikoittaisen The Lawrence Welk Show’n vakiosolistina ja varakapellimestarina vuosina 1950-1982.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Floren syntyi norjalaislähtöiseen maanviljelijäperheeseen Roslynissä, Etelä-Dakotassa. Joissakin lähteissä mainitaan tosin hänen syntyneen Websterissä, koska perheen maatila sijaitsi kyseisten kahden kaupungin välillä. Hän kuuli ensimmäisen kerran harmonikansoittoa naapurissa pidetyissä juhlissa 7-vuotiaana ja ylipuhui kohta isänsä ostamaan hänelle oman harmonikan[1], mikä hankittiinkin Searsilta[2]. Florenin ollessa yhdeksänvuotias isä hankki hänelle ensimmäisen pianoharmonikan. Floren sai vaikutteita ajan tunnetuimmilta harmonikansoittajilta heidän radio-ohjelmiensa välityksellä. Suurimman vaikutuksen häneen tekivät Charles Magnante, Frank Gaviani sekä Anthony Galla-Rini.[2] Hän otti useita pianotunteja, joiden myötä hän oppi lukemaan nuotteja. Harmonikansoittajana hän oli muutoin itseoppinut.[1]
Florenin ensiesiintyminen tapahtui kahdeksanvuotiaana Day Countyn messuilla. Hän alkoi myöhemmin opiskella musiikkia Augustana College:ssa, Sioux Fallsissa. Opiskeluaikoinaan hän ansaitsi lisätuloja antamalla harmonikansoiton oppitunteja. Eräs hänen oppilaistaan oli tuleva vaimo Berdyne. Floren sai oman harmonikkaohjelman paikallisella KSOO-radioasemalla vuonna 1939, missä hän esitti lähinnä polkkia ja skandinaavisia valsseja. Sodan sytyttyä Floren yritti pestautua armeijaan, mutta häntä ei hyväksytty lapsuudessa sairastetun reumaattisen kuumeen jättämien jälkiseurausten vuoksi. Hän liittyi kuitenkin United Service Organizations -järjestöön, minkä kautta hän osallistui sotajoukkojen viihdytyskiertueille Euroopassa. Floren muutti vaimoineen St. Louisiin vuonna 1946, missä hän esiintyi säännöllisesti paikallisradiossa country-orkesteri Buckeye Fourin kanssa. Hänen ensiesiintymisensä televisiossa tapahtui myös St. Louisissa 1948.[1]
Floren tapasi vaimoineen niin ikään Etelä-Dakotasta lähtöisin olleen Lawrence Welkin vuonna 1950 tämän ollessa esiintymiskiertueella. Floren oli ihaillut Welkiä jo hänen ollessaan toimittajana Etelä-Dakotan radiossa aikaisempina vuosina. Welk oli myös kuullut Florenista ja kutsui hänet mukaan esiintymään. Florenin esitettyä versionsa kappaleesta Lady of Spain yleisön suosionosoitukset olivat valtaisat. Welk kutsui Florenin yhtyeeseensä. Seuraavan vuoden ajan Floren työskenteli Welkin kiertueella, kunnes Welk sai orkesterilleen vakituisen televisio-ohjelman etelä-Kaliforniassa. The Lawrence Welk Show laajeni viikoittaiseksi kansalliseksi televisio-ohjelmaksi vuonna 1955 ABC:n hankittua ohjelman oikeudet. Florenilla oli ohjelmassa näkyvä rooli Welkin ohella. Sekä Floren että Welk olivat polkasta pitäviä harmonikansoittajia, ja Floren esittikin yhden polkkanumeron käytännössä joka viikko. Hän toimi myös Welkin orkesterin managerina ja apulaiskapellimestarina silloin, kun Welk itse tahtoi soittaa. ABC:n lopetettua sarjan esittämisen 1971 Welk myi ohjelman oikeudet yli 200 televisiokanavalle vuoteen 1982 saakka. Floren oli mukana ohjelmassa loppuun saakka.[1]
Floren levytti lukuisia, lähinnä polkkaan ja valssiin keskittyviä, albumeita Welkin omalle Ranwood Records -levymerkille. Eräs suosituimmista levyistä oli Welkin kanssa yhdessä tehty World's Greatest Polkas. Welkin televisio-ohjelman esitysten loputtua Floren alkoi esiintyä enemmän kiertueilla. Hän soitti isoissa viihdeorkestereissa eri puolilla maata ja oli erilaisten musiikkijuhlien vakioesiintyjiä. Hän soitti myös säännöllisesti Jimmy Sturr Band:in kanssa.[1]
Floren kärsi lievästä sydänkohtauksesta vuonna 1998. Hoidon yhteydessä hänellä todettiin myös paksusuolen syöpä, joka leikattiin. Hän palasi joksikin aikaa muusikoksi, mutta hänen terveytensä alkoi kuitenkin heikentyä. Floren oli aktiivinen muusikko viimeisiin elinkuukausiinsa saakka. Hän kuoli syöpään heinäkuussa 2005. Florenia on kuvailtu tavoiltaan vaatimattomaksi ja hiljaiseksi henkilöksi. Hänellä oli Berdyne-vaimonsa kanssa viisi tytärtä.[1]
Huomionosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1992, Merit Award, Kansainvälinen Harmonikkaliitto
- 1996, kunniajäsen, American Accordionists' Association
- 2004, ATG International Accordion Hall of Fame, The Accordionists and Teachers Guild[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
