Mogami (1934)

Mogami / 最上
Mogami koeajoissa vuonna 1935.
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Kuren laivastontelakka
Kölinlasku	27. lokakuuta 1931
Laskettu vesille	14. maaliskuuta 1934
Palveluskäyttöön	28. heinäkuuta 1935
Poistui palveluskäytöstä	miehistönsä upottama 25. lokakuuta 1944 Surigaon taistelun jälkeen
Tekniset tiedot
Uppouma	8 500 t (suunniteltu) 13 670 t (standardi)
Pituus	198 m
Leveys	20,2 m
Syväys	5,89 m
Koneteho	152 000 shp
Nopeus	35 solmua
Miehistöä	850
Aseistus
Aseistus	15 × 15,5 cm/60 -tykkiä kolmoistorneissa 8 × 127 mm/40 tykkiä 12 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä 12 × 610 mm torpedoputkea
Infobox OK

Mogami (jap. 最上) oli Keisarillisen Japanin laivaston vuonna 1935 valmistunut Mogami-luokan raskas risteilijä toisessa maailmansodassa.

Valmistus

Pääartikkeli: Mogami-luokka

Alus tilattiin vuoden 1931 hankinnoissa Kuren laivastontelakalta, missä köli laskettiin 27. lokakuuta 1931. Alus laskettiin vesille 14. maaliskuuta 1934 ja otettiin palvelukseen 28. heinäkuuta 1935 ensimmäisenä päällikkönään Samejima Tomoshige.

Palvelus

Palvelukseen otettaessa alus sijoitettiin ensimmäisen luokan reserviin Kuren laivastotukikohtaan. Alus muodosti sisaraluksena Mikuman kanssa Japanin 4. laivastoon 7. risteilijälaivueen (jap. sentai). Syyskuussa laivue osallistui laivastoharjoitukseen.

Heinäkuussa 1941 Mogami osallistui Ranskan Indokiinan miehitykseen pitäen tukikohtanaan Hainania. Japanin hyökätessä Pearl Harboriin alus suojasi vara-amiraali Jisaburo Ozawan 1. eteläiseen maihinnousulaivastoon liitetyssä laivueessaan Malakanniemimaalle lähetettyjä joukkoja. Joukot nousivat maihin Singorassa, Pattanissa ja Kota Bharussa aluksen tukiessa tykein maihinnousuja.

Joulukuussa alus osallistui sisaraluksensa Mikuman kanssa Sarawakin maihinnousuun Kuchingissa. Helmikuussa 1942 alus liitettiin suojaamaan Jaavan, Borneon ja Sumatran maihinnousuja. Se joutui 10. helmikuuta Chōkain kanssa Yhdysvaltain laivaston sukellusveneen USS Searavenin torpedohyökkäyksen kohteeksi, mutta kaikki neljä laukaistua torpedoa menivät ohi.

Mogami ja Mikuma sekä niiden suojana ollut hävittäjälaivue kohtasivat 28. helmikuuta 1942 Yhdysvaltain laivaston risteilijä USS Houstonin ja Australian kuninkaallisen laivaston risteilijä HMAS Perthin, jotka hyökkäsivät maihinnousulaivastoa vastaan. Seuranneessa Sundasalmen taistelussa kumpikin liittoutuneiden alus upotettiin samoin kuin japanilainen kuljetusalus Ryujomaru, jonka tuhoutuessa Japanin 16. armeijan komentaja kenraaliluutnantti Hitoshi Imamura joutui pelastautumaan hyppäämällä mereen.

Maaliskuussa alus oli laivueensa mukana sijoitettuna Singaporeen suojaamaan japanilaisten maihinnousuja Sumatralle sekä Andamaanien saariryhmän haltuunottamista. Kesäkuussa alus osallistui Midwayn taisteluun, jolloin se kolaroi Mikuman kanssa. Alusten nopeus laski 12 solmuun. Paluumatkalla ne joutuivat ilmahyökkäykseen, jossa Mogamiin osui tykkitorni no5:een surmaten koko tykkimiehistön. Toinen pommi tuhosi aluksen tiedustelukoneet. Toisessa ilmahyökkäyksessä alukseen osui jälleen kaksi pommia ilman merkittäviä vaurioita. Kolmannessa hyökkäyksessä aluksen katapulttikannelle osui 1 000 naulan pommi. Ilmahyökkäyksissä sai surmansa 91 miestä ja haavoittui 101.

Alus oli korjattavan Sasebossa, mistä se palautettiin palvelukseen 30. huhtikuuta 1943 liitettynä Japanin 1. laivastoon. Seuraavana päivänä alus lähti Sasebosta Hashirajiman ankkuripaikalle, jonne se saapui 2. toukokuuta. Ankkuripaikalla aluksen miehistö aloitti taisteluharjoitukset.

Yhdysvaltain joukkojen hyökättyä Attun alus lähti 20. toukokuuta 7. risteilijäviirikössä Tokuyamasta Jokosukaan, jonne se saapui 22. toukokuuta. Alus kolaroi Tokionlahdella tankkeri Toamarun kanssa vaurioituen lievästi. Attun vastahyökkäysosastoa edelleen koottaessa saatiin 22. toukokuuta tieto Attun kukistumisesta, mikä peruutti operaation.

Alus lähti 31. toukokuuta Tokionlahdelta Hashirajimaan, jonne se saapui 2. kesäkuuta. Aluksen miehistö aloitti vielä samana päivänä koulutuksen Japaninmerellä. Taistelulaiva Mutsulla tapahtui 8. kesäkuuta räjähdys, joka katkaisi aluksen. Mogamilta lähetettiin veneitä pelastamaan tuhoutuneen aluksen eloonjääneitä, mutta veneet eivät löytäneet yhtään.

Alus vastaanotti 9. heinäkuuta Ujinassa maavoimien osaston ja erilaisia tarvikkeita, minkä jälkeen se lähti laivaston mukana Trukille. Alus saapui 15. heinäkuuta laivaston mukana Trukille, mistä se kuljetti 19. heinäkuuta joukkoja edelleen. Alus saapui 21. heinäkuuta Rabauliin, missä joukot laskettiin maihin. Alus lähti 24. heinäkuuta paluumatkalle ja saapui 26. heinäkuuta Trukille.

Alus partioi 18. syyskuuta laivaston mukana merellä Yhdysvaltain laivaston lentokoneiden hyökättyä Tarawalle, Makinille ja Abemamalle. Laivastot eivät kuitenkaan havainneet toisiaan, joten japanilaiset palasivat Trukille 25. syyskuuta. Yhdysvaltain laivaston lentokoneet iskivät 5.-6. lokakuuta Wakelle ja Marshallinsaarille. Japanilaisten radiotiedustelu sai 17. lokakuuta tiedon, että Yhdysvaltain laivasto aikoi uusia iskun saarille. Vielä samana päivänä amiraali Koga johti laivastonsa Trukilta Eniwetokille torjuakseen hyökkäyksen. Alus saapui 20. lokakuuta laivaston mukana Eniwetokille, mistä lähdettiin 23. lokakuuta partiomatkalle 250 merimailia Wakelta etelään. Laivasto lähti paluumatkalle kohtaamatta vihollista ja saapui 26. lokakuuta Trukille.

Alus lähti 3. marraskuuta risteilijäosaston mukana Trukilta hyökätäkseen Bougainvillen edustalla olevia Yhdysvaltain joukkoja vastaan. Osasto saapui 5. marraskuuta Rabauliin, missä se joutui ilmahyökkäykseen. Alukseen osui 500 naulan pommi etukannen tykkitornien väliin, minkä lisäksi alus kärsi lähelle osuneiden pommien sirpaleista. Hyökkäys sytytti aluksella tulipalon, minkä lisäksi 19 miestä sai surmansa ja 37 haavoittui. Vaurioiden seurauksena aluksen maksiminopeus laski 12 solmuun. Alus lähti 6. marraskuuta Suzuyan kanssa ja kahden hävittäjän saattamana Rabaulilta Trukille, jonne ne saapuivat 8. marraskuuta. Korjausalus Akashin henkilöstön avulla korjattiin aluksen vaurioita, mikä saatiin päätökseen 16. joulukuuta.

Alus lähti 16. joulukuuta kahden hävittäjän saattamana Trukilta Kureen, jonne se saapui 21. joulukuuta. Seuraavana päivänä alus siirrettiin Kuressa telakalle, missä aluksen takakannelle asennettiin kahdeksan 25 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Alus irrotettiin 1. tammikuuta 1944 telakalla 7. risteilijädivisioonasta. Alus vapautui 17. helmikuuta telakalta.

Alus lähti 8. maaliskuuta laivasto-osaston mukana Kuresta Linggaan. Aluksella ollut rahti purettiin 15.-16. maaliskuuta Singaporessa ennen kuin se saapui 16. maaliskuuta Linggaan. Aluksen päälliköksi nimitettiin 10. huhtikuuta Toma Ryo. Alus lähti 11. toukokuuta laivaston mukana Linggasta Tawi tawille, jonne se saapui 14. toukokuuta. Seuraavana päivänä alus jatkoi Tarakanille tankkaukseen, mistä se palasi 17. toukokuuta Tawi tawille.

Yhdistyneen laivaston komentaja amiraali Toyoda Soemu antoi 13. kesäkuuta Tokiossa käskyn toteuttaa Mariaanien puolustamiseksi tehty A-Go suunnitelma. Samana päivänä Mogami lähti kontra-amiraali Joshima Takatsugun osasto B:ssä Tawi tawilta. Seuraavana päivänä laivasto tankkasi Guimarasissa, mistä matka jatkui 15. kesäkuuta Filippiinienmerelle ja edelleen Saipanille.

Vara-amiraali Ozawa lähetti 18. kesäkuuta osasto B:n osasto A:n kanssa etelään. Seuraavana aamuna alukselta lähetettiin kaksi kellukekonetta tiedustelulennolle. Hiyo upposi torpedokoneiden hyökkäyksessä, jolloin Mogamin miehistö osallistui lentotukialuksen miehistön pelastamiseen. Alus vetäytyi vielä samana yönä laivaston mukana Okinawalle, jonne se saapui 22. kesäkuuta. Okinawalla laivasto tankattiin, minkä jälkeen se jatkoi Hashirajimaan. Alus saapui 24. kesäkuuta Hashirajimaan, mistä se siirrettiin seuraavana päivänä Kureen huollettavaksi. Alukselle asennettiin neljä kolmiputkista ja 10 yksiputkista tyypin 96 25 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Lisäksi alukselle asennettiin tyypin 22 merivalvontatutka ja tyypin 13 ilmavalvontatutka sekä tyypin 2 omakonetunnistusjärjestelmä.

Alus kuljetti 8. heinäkuuta Kuresta laivaston mukana maavoimien sotilaita ja materiaalia. Se saapui 10. heinäkuuta Okinawalle, mistä matka jatkui kaksi päivää myöhemmin. Alus saapui 14. heinäkuuta Manilaan, mistä se lähti 17. heinäkuuta. Alus saapui 19. heinäkuuta Singaporeen, mistä se jatkoi Linggaan. Seuraavasta päivästä alkaen alus harjoitteli Linggassa laivaston mukana, kunnes se lähti 18. lokakuuta Kuritan iskuosaston osasto C:ssä Bruneihin. Osasto saapui 20. lokakuuta Bruneihin, mistä se lähti kaksi päivää myöhemmin.

Leytenlahdentaistelussa 24. lokakuuta Mindanaonmerelle saavuttaessa aluksen Aichi E13A1 -kellukekone lähti tiedustelulennolle kello 02.00. Kellukekoneen tähystäjä havaitsi kello 06.50 neljä taistelulaivaa ja kaksi risteilijää. Lisäksi lentäjä ilmoitti havainneensa noin 800 kuljetusalusta maihinnousualueella sekä neljä hävittäjää ja joukon torpedoveneitä Surigaonsalmen lähellä. Tiedustelukone pakeni takaa-ajavilta hävittäjiltä, minkä jälkeen se palasi Mogamille. Alus joutui kello 09.45 ilmahyökkäykseen, jolloin sen lähelle osui kolme pommia ja lentokansi kärsi konekivääritulessa vaurioita. Hyökkäyksessä sai surmansa kaksi ja haavoittui kuusi miestä. Aluksen ilmatorjunta ilmoitti yhdestä alas ammutusta lentokoneesta.

Vara-amiraali lähetti Nishimura lähetti kello 18.30 Mogamin kolmen hävittäjän saattamana partiomatkalle Sogod Bayhin. Seuraavana aamuna kello 00.18-00.35 Mogamin johtama osasto joutui kolmen moottoritorpedoveneen hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksessä osasto hajosi, jolloin Mogamin kapteeni päätti palata muun laivaston yhteyteen. Alukseen osui kello 01.05 Limasawan eteläpuolella Fuson ampuma kranaatti, joka jäi suutariksi. Tapaturmassa sai surmansa kolme sairasosastolla ollutta merimiestä.

Osasto C joutui kello 02.05-02.15 moottoritorpedoveneiden tuloksettomaan hyökkäykseen. Kello 02.12 Mogami väisti kuusi torpedoa. Yhdysvaltain laivaston 24., 54. ja 56. hävittäjälaivueiden hyökkäyksessä vaurioitui ja upposi useita aluksia osaston jatkaessa edelleen pohjoiseen. Kello 03.42 Mogamiin osui USS Bachen ampumia viiden tuuman kranaatteja. Alus vastasi hävittäjän tuleen. Surigaonsalmeen saavuttuaan alus nosti nopeutensa 25 solmuun sekä kääntyi oikealle laukaistakseen torpedonsa kohti hyökkääjiä.

Aluksen päällikkö luuli takaa lähestyviä Yhdysvaltain laivaston hävittäjiä USS Hutchins, Bache ja USS Daly japanilaisiksi, joten hän lähetti tunnistussignaalin eikä vastannut tuleen. Mogamiin osui tykkien ammuksia, jolloin taaempi radiohuone tuhoutui ja aluksella syttyi tulipalo. Aluksen päällikkö määräsi savuverhon ja käänsi aluksen kaakkoon, mutta valmistautui edelleen torpedohyökkäykseen. Yhdysvaltain risteilijöiden avattua tulen Mogamin tykkitorni No.3 tuhoutui ja konehuone No.3 jouduttiin evakuoimaan tulipalon vuoksi, mikä pysäytti yhden akselin.

Mogami laukaisi hieman jälkeen kello 04.00 neljä torpedoa. Pari minuuttia myöhemmin alukseen osui kaksi kahdeksan tuuman kranaattia, jotka tuhosivat kompassihuoneen ja sillan katolla olleen ilmatorjuntapesäkkeen. Aluksen päällikkö Toma ja ensimmäinen upseeri Hashimoto Uroku saivat surmansa samoin kuin joukko muita sillalla olleita upseereita. Kaksi seuraavaa osumaa tuhosivat kaksi konehuonetta, joten aluksella oli vain yksi konehuone neljästä käytettävissä. Arai Giichiro otti aluksen päällikyyden ja määräsi aluksen kahdeksan solmun nopeudella vetäytymään kaakkoon.

Vetäytyvään Mogamiin törmäsi kello 04.23 vara-amiraali Shima Kiyohiden lippulaiva Nachi, jonka keulaan tuli vuoto. Mogamin kylkeen tuli vesirajan yläpuolelle reikä tornin No.1 kohdalle. Aluksen tulipalot räjäyttivät kello 04.41 neljä torpedoa. Neljä minuuttia myöhemmin viimeinen käytössä ollut konehuone jouduttiin evakuoimaan moottorien edelleen käydessä. Alus joutui kello 05.29 Yhdysvaltain laivaston risteilijöiden tykkituleen, jolloin siihen osui yli 10 kertaa sytyttäen tulipaloja. Kello 06.00 ja 06.20 alus joutui moottoritorpedoveneiden maaliksi, mutta ei kärsinyt lisävaurioita.

Vara-amiraali Shima määräsi Mogamin vetäytymään Cagayaniin tai Coroniin. Akebonon saattaman risteilijän huippunopeus oli vain 12 solmua. Alukset joutuivat kello 07.17 ilmahyökkäykseen, mikä torjuttiin tykkitulella. Ilmahyökkäys uusiutui kello 09.02, jolloin alukseen osui kolme 500 naulan pommia, jotka sytyttivät etummaisen lentopolttoainevaraston ja tuhosivat viimeisen konehuoneen. Kello 10.47 miehistö jätti aluksensa. Akebono laukaisi kello 12.56 hylkyyn torpedon. Hylky upposi kello 13.07 keula edellä. Taistelussa oli saanut surmansa 191 miehistönjäsentä. Akebono pelasti 700 eloonjäänyttä, joista 125 haavoittunutta. Neljä haavoittuneista kuoli myöhemmin vammoihinsa. Se poistettiin alusluettelosta 20. joulukuuta 1944.

Paul G. Allenin tutkimusalus RV Petrel paikansi hylyn 1 450,85 metrin syvyydestä.

Lähteet

• Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)

Viitteet

Mogami-luokan raskaat risteilijät

Mogami - Mikuma - Suzuya - Kumano

Edeltäjä: Takao-luokka – Seuraaja: Tone-luokka