Markku Pölönen

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 13. marraskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markku Pölönen
Markku Pölönen heinäkuussa 2012.
Markku Pölönen heinäkuussa 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt16. syyskuuta 1957 (ikä 67)
Eno
Ammatti elokuvaohjaaja
elokuvakäsikirjoittaja
Puoliso eronnut
Ohjaaja
Aktiivisena 1984–
Palkinnot

Parhaan ohjauksen Jussi

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Markku Tapani Pölönen (s. 16. syyskuuta 1957 Eno) on nykyisin Kontiolahdella asuva elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja. Hänellä on yhteensä kuusi Jussi-palkintoa, kolme ohjauksesta, kolme käsikirjoituksesta.

Pölösen elokuvat edustavat useasti suomalaista romantisoitua maalaismenneisyyttä ja kertovat miehen roolin muutoksesta.[1] Näitä ovat alle tunnin mittainen Onnen maa (1993) sekä pitkät elokuvat Kivenpyörittäjän kylä (1995), Kuningasjätkä (1998) ja Koirankynnen leikkaaja (2004). Hänen kotiseutunsa Pohjois-Karjala toimii tapahtumapaikkana elokuvan Lieksa! (2007) sukutarinalle. Heti sodan jälkeisestä ajasta 1945–1952 maaseudulla kertoo hänen vuonna 2018 ensi-iltansa saanut elokuva Oma maa.[2] Pölönen on ohjannut myös kaksi komediaa, joista Emmauksen tiellä (2001) itseironisoi hänen elokuviensa perusasetelmia. Toinen komedia on ralliautoilusta kertova Ralliraita (2009). Pölönen on ohjannut myös laulaja Rauli Somerjoesta kertovan elämäkertaelokuvan Badding (2000).

Pölönen rakennutti elokuvakylän Kontioniemeen. Se toimi suositun TV-sarjan Karjalan kunnailla kuvauspaikkana vuoteen 2009 saakka.

Pölönen osti yhtiönimen Suomen Filmiteollisuus yhdessä silloisen vaimonsa Satu Sadinkankaan kanssa, mutta myi siitä yli puolet sijoittajille alkukesästä 2011.[3]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pölönen on tehnyt useita mainoselokuvia, lyhyitä dokumentteja, opetuselokuvia ja tilaustöitä. Näitä ovat muun muassa kriittinen kalanviljelydokumentti Lohikuningas (1986), tieteiselokuvan keinoin lapsille kierrätystä esittelevä Kiertotähden keisari (1990) sekä puhelinoperaattori Telen osittain dramatisoitu historiikki Ikuinen viesti (1997).[1]

Markku-liitto valitsi vuonna 1997 Pölösen kaikkien aikojen ensimmäiseksi vuoden Markuksi.[4]

2000-luvun alussa Pölönen oli menestynyt elokuvillaan Kivenpyörittäjän kylä, Kuningasjätkä ja Koirankynnen leikkaaja[5]. Ne kaikki palkittiin Jussilla[6]. Hän omisti viinitilan Genovan lähellä Italiassa[5]. Hän rakennutti Joensuuhun Suomen ensimmäisen elokuvakylän, jossa kuvattiin suosittu Karjalan kunnailla -televisiosarja, ja tarkoitus oli kuvata elokuvia ja tv-tuotantoja vielä pitkään[5].

Yle keskeytti pitkään suunnitellun televisioprojektin ja Pölösen elämässä seurasi romahdus. Hän menetti elinkeinonsa, luottotietonsa ja asuntonsa, velat menivät ulosottoon ja Pölösen avioliitto päättyi.[5] Pölönen ja tuottajapuoliso Satu Sadinkangas erosivat vuonna 2011.[7] Pölönen asui patjalla toimistonsa lattialla. Kun Pölöselle myönnettiin taiteen Pro Finlandia -mitali vuonna 2016, hän oli varaton mies.[5]

Toipuminen pääsi käyntiin, kun elokuvaohjaaja Jarmo Lampela kannusti Pölöstä muokkaamaan Ylen kymmenen vuotta aiemmin torjuman pitkän televisiosarjan elokuvan muotoon. Tuloksena syntyi jälleenrakennuksen ajan Suomesta kertova elokuva Oma maa (2018). Se sai lopulta yli 200 000 katsojaa ja oli vuoden toiseksi katsotuin kotimainen elokuva. Elokuussa 2020 Pölösen luottokelpoisuus palautettiin.[5]

Pölösen uusin elokuva on Veikko Huovisen Hamsterit-romaanin pohjalta tehty Hamsterit. Hän laati sen käsikirjoituksen yhteistyössä Paula Vesalan kanssa ja elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 2023.[8]

Pölösen viimeisin ohjaustyö on Oskar Merikannon säveltämä ooppera Elinan surma, joka sai ensi-iltansa maaliskuussa 2023 Mikkelissä.[9]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markku Pölönen on kertonut, että hänellä on lievämuotoinen Aspergerin oireyhtymä.[10][11]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytelokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkät elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Onnen maa
  • Kuningasjätkä
  • Emmauksen tiellä
  • Kahdeksan kärjessä – elämäni levyt
  • Rikkaan rakkaus
  • Laula minulle rakkaudesta
  • Kauppa-auto

Televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ooppera

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Anttila, Eila (toim.): Lyhyttä ja pitkää: Kotimaisia elokuvantekijöitä. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2000. ISBN 951-692-474-3
  2. ↑ Elokuvaohjaaja Markku Pölönen haaveilee parisuhteesta, jossa asuttaisiin eri osoitteissa: ”Voitaisiin lähetellä savumerkkejä” Ilta-Sanomat. 3.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  3. ↑ Markku Pölönen myi pääosan tuotantoyhtiöstään Yle Uutiset. 4.9.2011. Viitattu 21.7.2012.
  4. ↑ Vuoden Markut Web Archive (Markkuliitto.fi). 2015. Suomalainen Markku-liitto ry. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 24.7.2019.
  5. ↑ a b c d e f Elokuvaohjaaja Markku Pölönen menetti kerralla kodin, elannon ja itsetunnon – silloin hänelle selvisi, mitä eroa on niukkuudella ja köyhyydellä Yle Uutiset. Viitattu 19.9.2020.
  6. ↑ Niko Jutila: Eniten Jussi-palkintoja voittaneet ohjaajat www.elokuvauutiset.fi. Viitattu 19.9.2020. (englanti)
  7. ↑ IS: Suomalainen suosikkiohjaaja erosi mtv3.fi. 4.1.2012. mtv3.fi. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 29.7.2015.
  8. ↑ Varautumalla syntyy toiveikas talvimieli ‒ Pölösen Hamsterit naurattaa nyt valkokankaalla Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 26.6.2023.
  9. ↑ Markku Pölönen ihastui Elinan surma -oopperassa Oskar Merikannon säveliin ja Jalmari Finnen tarinaan, joka ei taatusti ole tylsä Yle Uutiset. 27.2.2023. Viitattu 26.6.2023.
  10. ↑ Haarala, Paula: Markku Pölönen ei muista edes autonsa rekisterinumeroa Ilta-Sanomat. 23.10.2012. Viitattu 22.6.2021.
  11. ↑ Sipola, Timo: Aspergerin oireyhtymä voi olla vahvuus työelämässä – esimerkiksi tarkassa koodarin työssä autismin kirjon ihminen pärjää paremmin kuin moni muu Yleisradio. 8.3.2020. Viitattu 22.6.2021.
  12. ↑ Avola Pertti: Taivaan lahja on hirtehishuumoria tulviva aikamiespoikien kuvaus Helsingin Sanomat. 15.9.1993. Viitattu 24.5.2022.
  13. ↑ Onnen maa – tangoelokuva on kunnianosoitus Reijo Taipaleen musiikille yle.fi. Viitattu 24.5.2022.
  14. ↑ a b Pölöselle Anjalankosken elokuvapalkinto Yle Uutiset. 10.1.2005. Viitattu 24.5.2022.
  15. ↑ Filmikamari | Humanismin käsi -palkinto Dome Karukoskelle www.filmikamari.fi. Viitattu 11.10.2024.
  16. ↑ Kivenpyörittäjän kylä – Jussi-palkittu draamakomedia maalaiskylän häähumusta yle.fi. 28.12.2018. Viitattu 11.10.2024.
  17. ↑ Pääte F608: Valtio jakoi Suomi-palkinnot 28 taiteilijalle Helsingin Sanomat. 16.12.1995. Viitattu 26.12.2022.
  18. ↑ Vuoden Markut www.markkuliitto.fi. Viitattu 11.10.2024.
  19. ↑ Tulennielijä ja Kuningasjätkä napsivat Jussit Yle Uutiset. 27.2.1999. Viitattu 11.10.2024.
  20. ↑ Pölösestä Vuoden metsävaikuttaja ts.fi. 2.6.2004. Viitattu 24.5.2022.
  21. ↑ Koirankynnen leikkaaja vei viisi Jussia Ilta-Sanomat. 7.2.2005. Viitattu 11.10.2024.
  22. ↑ Pro Finlandia -palkittu Martti Suosalo Yle.fi/uutiset. 6.12.2016. Viitattu 30.1.2017.
  23. ↑ Ohjaaja Markku Pölönen saa Anjalankosken elokuvapalkinnon – tunnustus jaetaan nyt viimeisen kerran Yle Uutiset. 16.1.2019. Viitattu 24.5.2022.
  24. ↑ Pudas, Mari: Andy McCoylle myönnettiin taiteilijaeläke – Myös nämä tutut henkilöt saavat taiteilijaeläkkeen. Iltalehti, 14.3.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Markku_Pölönen&oldid=22905266”