Luotsikatu
Luotsikatu (ruots. Lotsgatan) on itä-länsisuuntainen katu Helsingissä, Katajanokan kaupunginosassa. Se ulottuu nykyisin kahden korttelin mittaisena Satamakadulta Vyökadulle. Aikaisemmin se jatkui länsipäässään Tove Janssonin puiston (ent. Katajanokanpuiston) läpi Kanavakadulle lähelle Uspenskin katedraalia, mutta tämä länsiosa on muutettu puistokäytäväksi. Luotsikatua reunustavat rakennukset on rakennettu pääosin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, ja ne edustavat jugend-tyyliä. Rakennuksien arkkitehteihin lukeutuvat muun muassa Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren, jotka ovat suunnitelleet Luotsikatu 1:n (Tallbergin talo) ja 5:n (Eol), sekä Selim A. Lindqvist, joka on suunnitellut Luotsikatu 2:n (Aeolus).
Monet pitävät Luotsikatua yhtenä Helsingin kauneimmista kaduista.[1]
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kadun pohjoispuoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luotsikatu 1 / Satamakatu 7: Tallbergin talo, Gesellius, Lindgren & Saarinen, valm. 1897.
- Luotsikatu 1a / Satamakatu 9: ent. Pauligin kahvinpaahtimo, nyt Lumo-vuokra-asuntoja,[2] David Frölander-Ulf, 1938.
- Luotsikatu 3: as.oy Fridborg, Gustaf Estlander, 1903.
- Luotsikatu 5 / Katajanokankatu 6: as.oy Eol, Gesellius, Lindgren & Saarinen, valm. 1901.
- Luotsikatu 7–9 / Katajanokankatu 5: as.oy Semafor, Bruno Granholm, 1902. Alun perin rautatieläisten talo[3].
- Luotsikatu 11: Högborg, Vilho Lekman, 1904. Piharakennus oli 1960-luvulla Suomen elokuva-arkiston käytössä[3].
- Luotsikatu 13 / Vyökatu 10 / Laivastokatu 16: as.oy Asuntola, Bruno Granholm, 1903.
Kadun eteläpuoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luotsikatu 2 / Satamakatu 5 / Kruunuvuorenkatu 1: as.oy Aiolos, Selim A. Lindqvist, 1902.
- Luotsikatu 4: as.oy Luotsikatu 4, Waldemar Wilenius, 1906. Piharakennuksessa toimi 1918–1966 Kahvi Oy:n kahvipaahtimo[4]
- Luotsikatu 6: as.oy Oihonna, Albert Nyberg, 1906.
- Luotsikatu 8 / Katajanokankatu 4: as.oy Luotsikatu 8, F. Oskar Helenius, 1908.
- Luotsikatu 10 / Katajanokankatu 3: as.oy Norma, Werner von Essen, Kallio, Ikäläinen, 1903.
- Luotsikatu 12: as.oy Luotsiola, Vilho Penttilä, 1911.
- Luotsikatu 14: as.oy Luotsikatu 14, Kauno Kallio, 1911. Entisiä asukkaita mm. kirjailija Erkki Kivijärvi, oopperalaulaja Maiju Kuusoja, näyttelijät Leif Wager ja Laila Rihte sekä kuvanveistäjä Lea Rihte[5].
- Luotsikatu 16: as.oy Luotsikatu 16, O. E. Koskinen, 1910. Asukkaita mm. senaattori Arvid Genetz sekä hänen poikansa, näyttelijä Paavo Jännes, näyttelijät Jaakko Korhonen ja Heidi Blåfield sekä heidän tyttärensä Marja Korhonen[5].
- Luotsikatu 18 / Vyökatu 8: as.oy Koitto, Bertel Jung & Oscar Bomanson, 1897, 1904, 1938.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaija Nenonen, Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 314–321. (5. painos) Sanoma Oy, 1984.
- Talosivut, Oikotie.fi.
- Jaatinen, Carina: ”Katajanokan länsiosan asuntokorttelit”, Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri. Katajanokan kaupunginosan inventointi, s. 29–35. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 1998. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/1998 ISBN 951-718-174-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.3.2023).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kadut | Lukijat äänestivät Helsingin kauneinta katua – Huvilakatu ei napannutkaan ykkössijaa Helsingin Sanomat. 25.9.2023. Viitattu 29.9.2023.
- ↑ Luotsikatu 1a Lumo.fi. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ a b Helsingin korttelit kertovat – 146: Mänty. Sotalaivoja ikkunan alla. Helsingin Sanomat, 11.11.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Täydentäviä yhtiötietoja : Osakeyhtiö Kaffe Aktiebolag, Pörssitieto G. Kock
- ↑ a b Helsingin korttelit kertovat 149: Leppä. Vanhan kuvernöörin kangaspuut. Helsingin Sanomat, 2.12.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korttelit.fi - Luotsikatu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helsinki Location Guide - Luotsikatu (Arkistoitu – Internet Archive)