Lowestoftin taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lowestoftin taistelu
Osa Toista Englannin–Hollannin sotaa
Hendrik van Minderhoutin taulu Lowestoftin taistelusta
Hendrik van Minderhoutin taulu Lowestoftin taistelusta
Päivämäärä:

13. kesäkuuta 1665

Paikka:

Lowestoftin edustalla Englannin kanaalissa

Lopputulos:

Englannin voitto

Osapuolet

Englanti

Hollanti

Komentajat

Yorkin herttua James

amiraali Obdam Jacob van Wassenaer

Vahvuudet

109 alusta

103 alusta

Tappiot

1 alus vallattu
283 kaatunutta
440 haavoittunutta

23 alusta tuhoutui
9 alusta vallattu
2 000-2 500 miestä kaatui
2 000 sotavankia

Toisen Englannin–Hollannin sodan taistelut
Lowestoft • Vågen • Neljän päivän taistelu • Pyhä Jaakko • Holmesin kokko • Medway

Lowestoftin taistelu oli 13. kesäkuuta 1665 toisen Englannin-Hollannin sodan aikana 40 merimailia Lowestoftista lounaaseen käyty meritaistelu. Se on yksi purjelaivojen mahtiaikojen klassisista meritaisteluista, johon osallistui kaksi suurta laivastoa. Englannin laivastoon kuului 109 ja Hollannin 103 alusta.[1]

Hollannin laivasto syöksyi toukokuun lopulla Doggermatalikon lähistölle, missä se kaappasi kahdenkymmenen englantilaisen aluksen saattueen. Englannin laivaston komentaja Yorkin herttua James sai tästä tiedon ja vei laivastonsa merelle lippulaivanaan HMS Royal Charles. Laivasto siirtyi Southwoldin lahteen odottamaan hollantilaislaivastoa. Yorkin herttualla oli alipäällikköinä kaksi merisankaria: Sandwichin jaarli ja ruhtinas Rupert.[2]

Kaksi päivää odotettuaan englantilaiset kohtasivat hollantilaiset 3. kesäkuuta aamulla. Laivastot purjehtivat toistensa sivuitse tulittaen toisiaan. Taistelu hajosi nopeasti keskinäisiksi otteluiksi, ja kaiken keskellä taistelivat lippulaivat HMS Royal Charles ja Eendracht keskenään. Taistelun Eendracht onnistui melkein entraamaan hieman suuremman vastustajaansa. Englantilaisten lippulaiva sai pahan osuman yläkansilleen, joka surmasi Falmouthin jaarlin, lordi Musgraven ja jaarli Burlingtonin pojan. Eendrachtin ruutivarastoon osui, ja se räjähti. Ainoastaan viisi merimiestä pelastui hollantilaisen lippulaivan tuhosta, jossa kuoli laivaston komentaja Wassenaerin. Hollantilaisten uudeksi komentajaksi nousi vara-amiraali Johan Evertsen. Taistelun kuluessa myös vara-amiraali Kortenaer sai surmansa Groot Hollandian kannella.[2]

Ainoastaan Evertsenin ja Cornelis Trompin taito pelasti hollantilaiset tuholta. Laivasto vetäytyi Texelin ja Maasin suistoihin, jonne ne saapuivat illan pimentyessä. Laivasto oli menettänyt 32 alusta, joista yhdeksän vallattiin. Englannin laivasto menetti ainoastaan taistelun alussa vallatun HMS Charityn.[2]

  • Thomas, David A.: A Companion to the Royal Navy. Lontoo: Harrap, 1988. ISBN 0-245-54572-7 (englanniksi)
  • Archibald, E. H. H.: The Fighting Ship of the Royal Navy 897-1984. New York: Military Press, 1987. ISBN 0-517-63332-9 (englanniksi)
  1. Archibald s. 304
  2. a b c Thomas, David A. s. 263