Kultaisen šekiinin laulukilpailu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kultaisen šekiinin laulukilpailu (Zecchino d’Oro) on italialainen lastenlaulukilpailu, jossa lapset esittävät uusia lapsille tehtyjä lauluja. Kilpailu järjestetään vuosittain ja se on esitetty joka vuosi myös Italian televisiossa RAI:n kanavilla. Kultaisen šekiinin laulukilpailusta on esitetty Suomen televisiossa kooste nimellä Lapset laulavat lapsille.

Kilpailun isänä pidetään Cino Tortorellaa, joka juonsi 50 ensimmäistä kilpailua joko yksin tai yhdessä muiden juontajien kanssa. Tortorella halusi luoda lapsille hieman San Remon musiikkifestivaaleja (Festival di Sanremo) vastaavanlaisen kilpailun. Kilpailun perusidea on säilynyt vuosien ajan suurin piirtein samanlaisena, vaikka kilpailun rakenteeseen onkin tehty useita erilaisia muutoksia vuosien varrella.

Nykyisin kilpailu on monipäiväinen ja siinä on mukana 12 kappaletta. Välillä kappaleita on ollut kilpailussa 14, mutta vuodesta 2008 lähtien kilpailukappaleiden lukumäärä on ollut 12. Suurimman osan kappaleista laulaa yksi lapsi kuoron kanssa, mutta osassa kappaleista laulajina on kaksi tai kolme lasta kuoron kanssa. Kaikki kappaleet ovat italiankielisiä, mutta Italian ulkopuolelta kotoisin olevat lapset ovat laulaneet aina osan esittämästään kappaleesta omalla äidinkielellään. Kilpailun voittajan valitsee lapsista koostuva tuomaristo.

Kappaleiden esittäjät valitaan karsintojen perusteella. Esikarsintoja järjestetään kevään sekä kesän aikana monissa eri Italian kaupungeissa kiertävän karsintakiertueen kautta. Esikarsinnoista jatkoon selvinneistä valitaan tarvittava määrä (yleensä 12–15) lasta esittämään sen vuoden kilpailukappaleita. Kilpailuun osallistuvien lasten yläikäraja on kymmenen vuotta.

Laulukilpailussa on ajan saatossa esiintynyt muutamia myöhemmin laulajauralle siirtyneitä, kuten esimerkiksi Cristina D’Avena. Myös monista kilpailukappaleista on muodostunut vielä myöhemminkin muistettavia klassikoita.Italiassa tunnettuja kilpailussa esitettyjä kappaleita ovat muun muassa Quarantaquatro gatti (suom. Neljäkymmentäneljä kissaa), Il coccodrillo come fa (suom. Mitä krokotiili sanoo) ja Le tagliatelle di nonna Pina (suom. Pina-mummon tagliatellet). Yksi kansainvälisesti tunnetuimpia kappaleita on usealle eri kielelle käännetty kappale Volevo un gatto nero (suom. Tahdoin mustan kissan), joka on käännetty suomeksi nimellä Mustan kissan tango.

Kultaisen šekiinin laulukilpailuun liittyen on tehty myös visailuohjelmat Zecchino Show ja Zecchino Family Show, joissa kilpailtiin siitä, kuinka hyvin joukkueet tuntevat Kultaisen šekiinin laulukilpailun kappaleita. Lisäksi vuonna 1968 Kultaisen šekiinin laulukilpailun voittaneen kappaleen Quarantaquatro gatti (suom. Neljäkymmentäneljä kissaa) pohjalta on luotu animaatiosarja 44 gatti.

Kultaisen šekiinin laulukilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959 Milanossa ja ensimmäinen kilpailu esitettiin televisiossa 24.9.1959. Vuodesta 1961 alkaen kilpailu on järjestetty Bolognassa. Vuonna 1963 kilpailuun tuli mukaan lapsista koostuva kuoro, Piccolo Coro dell’Antoniano, joka laulaa osia kilpailussa esitettävistä kappaleista. Vuodesta 1963 alkaen kilpailukappaleet on julkaistu myös levyllä – aluksi vinyylilevyllä, mutta nykyisin CD-levyllä.

Alussa kilpailu järjestettiin keväisin, mutta vuonna 1976 kilpailu siirrettiin järjestettäväksi syksyllä. Siirron myötä kilpailu järjestettiin vuonna 1976 sekä keväällä että syksyllä. Samana vuonna kilpailuun tuli myös ensimmäistä kertaa esiintyjiä Italian ulkopuolelta ja 1976 jälkeen kilpailussa on ollut mukana vuodesta riippuen vaihtelevia määriä muunmaalaisia esiintyjiä aina vuoteen 2016 asti. Vuodesta 1976 alkaen kilpailussa on valittu varsinaisen voittajakappaleen lisäksi myös muita voittajia.

Vuonna 1977 kilpailu nähtiin Italian televisiossa ensimmäisen kerran värilähetyksenä ja vuodesta 1981 lähtien Italian televisiossa on esitetty kaikki kilpailun osat. Vuodesta 1991 lähtien kilpailuun on yhdistetty Antonianon instituutin hyväntekeväisyyskeräys Fiori della solidarietà (suom. Solidaarisuuden kukat), joka on vuodesta 2013 alkaen kantanut nimeä Cuore dello Zecchino d’Oro (suom. Zecchino d’Oron sydän eli Kultaisen šekiinin sydän).

Vuonna 2007 kilpailu järjestettiin 50. kerran. Tuona vuonna Cino Tortorella oli viimeistä kertaa juontamassa kilpailua täysipainoisesti, vaikka juonsikin vielä pieniä osia seuraavana vuonna. Vuosina 2007–2011 valittiin myös puhelinäänestyksellä kotikatsomoiden suosikkikappale, joka sai niin kutsutun telešekiinin (Telezecchino).

Vuonna 2008 kilpailu valittiin Unicefin Italian rauhan ja kulttuurin hyvän tahdon lähettilääksi ja nimikkeen myöntäjien mukaan samaisen vuoden kilpailukappaleista laulun Io più te fa noi (suom. Minä plus sinä on me) sanoitus sopii mainiosti tähän tehtävään. Vuodesta 2008 asti lapset ovat esittäneet kappaleitaan myös tunnettujen italialaisten ammattilaulajien, kuten Cristina D'Avenan, kanssa. Vuosina 2008–2012 valittiin varsinaisen voittajan eli kultašekiinin (Zecchino d'oro) uudenlaiset niin kutsutut "värišekiinit": punašekiini (Zecchino rosso), viheršekiini (Zecchino verde), sinišekiini (Zecchino blu), valkošekiini (Zecchino bianco). Telešekiinin (Telezecchino) tunnusväri oli violetti. Viisipäiväisen kilpailun jokaisena viitenä päivänä valittiin jokaisen "värišekiinin" voittajakappaleet: tiistaina punašekiini, keskiviikkona valkošekiini, torstaina sinišekiini, perjantaina viheršekiini ja viimeisenä päivänä lauantaina violetti telešekiini sekä koko kilpailun voittava kultašekiini.

Vuonna 2011 valittiin viimeisen kerran telešekiini, jonka tilalle tuli vuonna 2013 samankaltainen titteli "somešekiini" (Zecchino Social). "Somešekiiniksi" valitaan kappale, jota on äänestetty eniten "Tykkää"-painikkeella kilpailun Facebook-sivulla.

Vuonna 2016 kilpailussa oli viimeisimmän kerran mukana muunmaalaisia kuin italialaisia lauluja ja esiintyjiä. Lisäksi vuosina 2016–2018 kilpailu esitettiin yhden viikon sijaan neljänä perättäisenä lauantaina marras–joulukuussa. Aiemmin kilpailu esitettiin yhdellä viikolla tiistaista lauantaihin marraskuun puolenvälin tienoilla ja vuonna 2019 kilpailu esitettiin taas yhdellä viikolla – keskiviikosta lauantaihin joulukuun alussa.

Vuonna 2017 kilpailu järjestettiin 60. kerran ja noin puoli vuotta ennen sitä, 23.03.2017, kilpailun isänä ja kehittäjänä tunnettu Cino Tortorella kuoli. Vuonna 2017 kilpailuun kuitenkin palasi 11 vuoden tauon jälkeen 1960-luvulta alkaen kilpailussa esiintynyt Gigio-hiiri (Topo Gigio). Lisäksi vuodesta 2017 lähtien kilpailussa on ollut mukana vain italialaisia lauluja ja esiintyjiä.

Vuonna 2019 kilpailu järjestettiin 62. kerran ja tänä vuonna kilpailun viimeisen päivän finaali järjestettiin Antonianon instituutin televisiostudion sijaan Bolognan Unipol-areenalla, jossa yleisönä oli monia satoja ihmisiä eli monta kertaa enemmän kuin Antonianon instituutin televisiostudioon olisi sopinut.

Vuonna 2020 kilpailu oli tarkoitus järjestää 63. kerran, mutta siihen jouduttiin tekemään erilaisia muutoksia maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia. Vuosittain keväällä ja kesällä järjestetty, ympäri Italiaa kiertävä esittäjien etsintäkiertue jouduttiin peruuttamaan ja korvaamaan videoihin perustuvalla haulla. Videohaussa kukin kilpailuun esiintyjäksi haluava lähetti Antonianon instituuttiin videon, jossa hän laulaa jonkin 20 lauluvaihtoehdosta. Videoita lähetettiin yhteensä yli 3000 kappaletta eri puolilta Italiaa. Noiden videoiden perusteella valittiin joukko lapsia, jotka pääsivät alkusyksystä 2020 Antonianon instituutin teatterissa järjestettyyn lopulliseen karsintatilaisuuteen, jossa lopullisesti valittiin kilpailukappaleiden esittäjät. Varsinainen 63. Kultaisen šekiinin laulukilpailu oli tarkoitus järjestää joulukuun alussa 2020, mutta se siirrettiin toukokuulle 2021 syksyn 2020 mittaan Italiassa pahentuneen koronavirustilanteen takia. Vuoden 2020 eli 63. Kultaisen šekiinin laulukilpailu esitettiin lopulta tiivistetysti yhtenä päivänä 30.05.2021. Vuoden 2021 eli 64. Kultaisen šekiinin laulukilpailu esitettiin kolmena päivänä (03.12.–05.12.) joulukuun alussa 2021 ja kilpailukappaleiden esittäjät valittiin videohaulla samaan tapaan kuin edellisenäkin vuotena.

Vuonna 2022 kilpailu järjestetään 65. kerran. Tänä vuonna kilpailuun oli mahdollista hakea edellisten kahden vuoden tapaan hakuvideolla, mutta myös loppukeväästä eri puolilla Italiaa järjestettyjen karsintatilaisuuksien kautta, kun koronaviruspandemian myötä säädettyjen kokoontumisrajoitusten lieventymisen ja päättymisen myötä karsintatilaisuuksia oli taas mahdollista järjestää samaan tapaan kuin ennen vuotta 2020.

Suomalaiset kappaleet Kultaisen šekiinin laulukilpailuissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1981: Sara Backberg: Il fabbro del paese (Pajalaulu)
  • 1988: Leena Untamala: Il folletto bianco (Lumiukko)
  • 1991: Katariina Lantto: Al luna park (Tivolissa)
  • 2016: Annika Martin Anello ja Iacopo Cioni: Pikku peikko (Pikku peikko)