Kolmen rotkon pato
| Kolmen rotkon pato
kiin. 三峡大坝, Sānxiá Dàbà |
|
|---|---|
 Kolmen rotkon pato |
|
| Valtio | Kiina |
| Sijainti | Sandouping |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 14. joulukuuta 1994 |
| Vihkiminen | |
| Sähköverkkoon | 2003 [1] |
| Valmistunut | 2009–2010 [1][2] |
| Kustannus | 17,3 miljardia euroa [3] |
| Omistaja | China Yangtze Power |
| Operaattori | China Yangtze Power |
| Pato | |
| Tyyppi | gravitaatiopato |
| Vesistö | Jangtsen vesistö |
| Joki tai koski | Jangtse |
| Valuma-alue | 1 000 000 km² [a] |
| Keskivirtaama | 116 000 kuutiometriä sekunnissa |
| Korkeus | 181 m |
| Pituus | 2 335 m [a] |
| Paksuus juuresta | 115 m [a] |
| Paksuus ylhäältä | 40 m [a] |
| Juoksutusvirtaama | 116 000 m³/s [a] |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Kolmen rotkon tekojärvi |
| Pituus | 600 km [a] |
| Leveys | 40 m tai 115 m |
| Pinta-ala | 1 084 km² [b] |
| Kokonaistilavuus | 39,3 km³ [2] |
| Keskikorkeus | 175 m mpy. [a] |
| Keskikorkeus | 185 m tai 4 m |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | säännöstelyvoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | sähkövoima, tulvantorjunta, laivaliikenne [a] |
| Pudotuskorkeus | 181 m [2] |
| Turbiinit |
32 × 700 MW [a] 2 × Francis (50 MW) |
| Kapasiteetti | 22 500 MW [2] |
| Vuosituotanto | 84,7 TWh |
 Kolmen rotkon pato |
|
| Commons | galleria luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kolmen rotkon pato (kiin. 三峡大坝, Sānxiá Dàbà) on maailman suurinta vesivoimalaa varten rakennettu pato Jangtsejoen laaksossa Kiinan Hubein maakunnan Yichangin prefektuuritason kaupungin Yilingin piirin Sandoupingin kaupungissa. Pato muodostaa tekojärven Hubein Yichangin ja Chongqingin Fulingin piirin välillä. Padon rakentaminen alkoi vuonna 1994. Tekojärvi alkoi täyttyä 1. kesäkuuta 2003. Voimalan rakenteet valmistuivat toukokuussa 2006. Allas täyttyi kokonaan ja voimala saavutti maksimitehonsa 22 500 MW lokakuussa 2010.
Vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannattajat vetosivat taloudellisiin hyötyihin, joita tulvien hallinta ja vesivoimasähkön tuotto tuovat. Vastustus keskittyi huoleen 1,9 miljoonan alueella asuvan ihmisen tulevaisuudesta, arvokkaiden arkeologisten ja kulttuuristen alueiden vajoamisesta veden alle, ja myös padon ympäristövaikutuksiin.
Padon rakentamisesta johtuvien ympäristöongelmien pelättiin kasvavan valtaviksi, jopa niin suuriksi, että vesivoiman tuotanto keskeytyisi. Patoaltaaseen jäävien tehtaiden ja kaupunkien kemikaalipäästöt liukenesiviat veden noustessa, ja valtavan lietemäärän arvioitiin täyttävän altaan varsin pian.
Kiina aikoo siirtää vielä 3–4 miljoonaa ihmistä 10–15 vuoden aikana Jangtsejoen varrelta. Ihmisten lisäsiirrot johtuvat mahdollisista patoaltaan saasteista ja joenpartaiden romahtamisista. Kaikkiaan ainakin 1,4 miljoonaa ihmistä on jo pakkosiirretty, monet useampaan kertaan.[4] Patohankkeen rakennuspäällikön mukaan pato voi aiheuttaa ekologisen katastrofin.[5]
Pato
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sijainti: Sandouping, Yichang, Hubein maakunta
- Korkeus: 181 metriä[2]
- Hinta: 180 miljardia renminbiä (17,6 mrd €)[3]
- Pois muuttavien ihmisten määrä: vähintään 1,13 miljoonaa
- Maksimiteho: 22 500 MW [2]
- Vuotuinen sähköntuotanto: 84,7 TWh
- Toiminnot: Tulvanhallinta, sähköntuotanto, patosulkujen ansiosta tehostuva laivaliikenne
Rakennustöiden aikataulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1993–1997: Jangtsejoen virtaus ohjattiin toisaalle, ja neljän vuoden rakentamisen jälkeen se palautettiin marraskuussa 1997 entiseen uomaansa.
- 1998–2003: Ensimmäiset generaattorit alkoivat tuottaa vesivoimasähköä 2003 ja samana vuonna otettiin ensimmäinen laivasulku käyttöön laivaliikenteelle.
- 2004–2009: Varsinaiset rakennustyöt valmistuivat 20. toukokuuta 2006, mutta itse projekti valmistuu 2009, jolloin kaikki 29 generaattoria tuottavat sähköä.
- 26.10.2010: Vedenpinta nousi suunniteltuun huipputasoonsa ja voimalaitos saavutti maksimitehonsa. Tehoksi mainittiin tuolloin 22 500 megawattia, ja hankkeen toteutuneiksi kustannuksiksi 16,5 miljardia euroa.[6]
- 4.7.2012: Laitos otettiin kokonaisuudessaan käyttöön[1]
Rahoituslähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rakennusrahasto
- Tuotto voimalaitoksista
- Lainat Kiinan kehityspankilta
- Lainat kiinalaisilta ja ulkomaisilta pankeilta
- Joukkolainat
Asutusrahat ja korruptio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinassa on 22 000 isoa patoa. Kolmen rotkon padon miljoonien ihmisten uudelleenasutusprojektissa on paljastunut laajoja korruptioskandaaleja jo vuodesta 2003. Padon alueelta siirrettiin 1,4 milj. ihmistä vuonna 2007. Evakkokustannukset on arvioitu kolmasosaksi koko projektin 26 mrd. dollarin kustannuksista. Sadat virkamiehet ovat varastaneet varattuja varoja. Evakot ovat valittaneet elämänlaadun laskusta ja korvauksien niukkuudesta. Korruptiosta mieltään osoittaneita on pidätetty. Transparency Internationalin mukaan tulisi varmistaa, että kotoaan häädettyjä ihmisiä ei rangaista toistamiseen ja ettei pakkomuutto johda köyhyysloukkuun.[7]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maailman suurin vesivoimala otettiin kokonaisuudessaan käyttöön, Tekniikka & Talous, 6.7.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f China's largest Hydropower installed Capacity Dams 20.7.2010. Kiinan kansallinen suurten patojen komitea. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Foreign estimates of Three Gorges costs "wrong", official China View 19.5.2006
- ↑ Kiina siirtää padon tieltä vielä miljoonia ihmisiä, Helsingin Sanomat 13.10.2007 B4
- ↑ Kiinan suurpadosta valtavia ympäristövahinkoja YLE 26.9.2007
- ↑ Maailman suurin vesivoimala ylsi maksimitehoonsa Kiinassa Helsingin Sanomat, verkkoversio 26.10.2010.
- ↑ Global Corruption Report 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) TI s. 14, 23, xxiv, 99
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kolmen rotkon pato vihdoin valmis (Helsingin Sanomat)