Keskustelu käyttäjästä:Hehkuviini

Hei, ja tervetuloa Wikipediaan, Hehkuviini! Tässä muutama linkki, joista voi olla hyötyä: Wikipedia:Tervetuloa Wikipediaan Wikipedia:UKK – usein kysytyt kysymykset Wikipedia:Ohje Ohje:Kuinka sivuja muokataan Ohje:Kuvien lisääminen Wikipedia:Hiekkalaatikko, jossa voit harjoitella muokkaamista Wikipedia:Käytäntöjä – Wikipedian pelisäännöt Wikipedia:Tarkistettavuus ja Wikipedia:Merkitse lähteet Wikipedia:Kahvihuone, josta saat apua mikäli törmäät ongelmiin.

Welcome to Finnish Wikipedia! Don't speak Finnish?

--Kouluhai ۞ 29. joulukuuta 2006 kello 19.16 (UTC)

Artikkelin siirto.

Hei.

Kun siirrät artikkelia toiselle nimelle, älä copypastaa, vaan klikkaa ruudun yläosissa olevaa "Siirrä"-linkkiä. Tällöin muokkaushistoria pysyy ehjänä. --EsaL-74 9. tammikuuta 2007 kello 00.16 (UTC)

Sorry. Nyt tiedän. Hehkuviini 9. tammikuuta 2007 kello 00.17 (UTC)

Palkinto

Huomasin nyt vasta Theodosius Dobzhansky linkin sinistyneen, samalla kun sain valmiiksi Banaanikärpäsen nykyinen tutkimus -pääartikkelin vertaisarvioinnissa antamiesi todella hyvien linkkien pohjalta. Ja muutkin kommenttisi auttoivat artikkelia valtavasti eteenpäin. Ei siis enää ainuttakaan punaista linkkiä! Nyt kun kesälomalla vielä saisi kenties pelkästään omien vaatimusten täyttämiseksi pääartikkelin Banaanikärpästutkimuksen historiasta, niin voin viedä tuon SS-äänestykseen.

Kiitos! (voit halutessasi siirtää palkinnon käyttäjäsivullesi) --albval 4. heinäkuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Kiitos itsellesi erinomaisesta artikkelista. Siirsin papukaijan =) --Hehkuviini 4. heinäkuuta 2007 kello 19.50 (UTC)

Hei, vastailin kommentteihisi omalla keskustelusivullani tuossa jokin aika sitten (jos et siis sattunut huomaamaan). Aion wikilomailla loppukuun oikean elämän parissa, joten työni tuskin edistyvät mihinkään. Älä siis sinäkään vain saa stressiä banaanikärpäsistä:-) Eipä muuta, hyvää kesää! --albval 10. heinäkuuta 2007 kello 21.03 (UTC)

Vaikuttava aine

Tervehdys. Tiedustelisin sinulta kumpi lähde on mielestäsi oikeassa sillä Duodecimin Terveyskirjasto esim [1] väittää, että Nasolin, Naso-Ratiopharm ja Otrivin lääkkeiden vaikuttava aine on ksylometatsoliini: kemiallinen kaava on C₁₈H₂₄N₂, moolimassa 244,38 g/mol ja CAS-numero 526-36-3 ja Lääkelaitoksen esim [2] ja valmistajien sivuilla [3] ko lääkkeille esitetään vaikuttavaksi aineeksi ksylometatsoliinihydrokloridia: kemiallinen kaava on C₁₆H₂₄N₂·HCl eli C₁₆H₂₅ClN₂ , moolimassa 280,84 g/mol ja CAS-numero 1218-35-5. Onko sinulla käsitystä miksi eri lähteissä referoidaan eri kemikaaleihin vaikuttavana aineena ? Ystävällisin terveisin 85.157.105.220 27. heinäkuuta 2007 kello 10.35 (UTC)

Hyvä kysymys. Molemmat ovat oikeassa. Nasolinissa oleva aine on ksylometatsoliinin johdannainen ksylometatsoliinihydrokloridi, jossa vaikuttava aine (siis ksylometatsoliini) on laitettu reagoimaan suolahapon (HCl) kanssa (jolloin syntyy -hydrokloridi); tarkoituksena on tehdä lääkkeestä vesiliukoinen ja siten paremmin ruoansulatuskanavasta imeytyvä. Hieman tietoa löytyy en-wikistä. Lääkeaineet listataan yleensä vaikuttavan aineen mukaan, ei sen mukaan, mihin kemialliseen yhdisteeseen tuo aine on kytketty, mutta tietysti sekin tieto on oleellinen juuri valmistajille, laboratorioille, Lääkelaitokselle jne. Vertaa esimerkiksi: amoksisilliini, ei amoksisilliinitrihydraatti; midatsolaami, ei midatsolaamimaleaatti; diklofenaakki, ei diklofenaakkinatrium. Tieto jälkimmäisistä on otettu Pharmaca Fennica-tietokannasta, eli sama lukee lääkkeiden tuoteselosteissa. Toivottavasti tämä vastaus selvensi asiaa. Yst.terv. --Hehkuviini 27. heinäkuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

Kiitoksia mielenkiintoisesta vastauksestasi. Fysiikka-taustaisena henkilönä en tuntenut lääkeainealan käytäntöjä ja äkkiseltään tuntui että eri lähteiden ilmoituksissa vaikuttavana aineena oli pieni looginen epäjatkuvuus kun kahta eri kemikaalia esitettiin lähteestä riippuen saman lääkeaineen vaikuttavaksi aineeksi. Aina sitä oppii jotain uutta täällä wikipediassa. Kiitoksia myös aktiivisuudestasi suomenkielisen wikipedian artikkeleiden kirjoittajana. Olet kirjoittanut monia ansiokkaita artikkeleita, joita olen mielenkiinnolla lukenut. Toivottavasti jaksat olla aktiivinen myös jatkossa. Itse olen wikipediassa kirjoitellut ja korjaillut/laajentanut sekä linkittänyt sisälle ja kansainväliselle puolelle artikkeleita melko tarkasti kahden vuoden ajan dynaamisella IP-osoitteella. Ystävällisin terveisin 85.157.105.220 27. heinäkuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Satakieli

Kiitos virikkeestä, lainasin kirjan ja luin sen uudelleen. tarkkaan ottaen sivulla 10 sanotaan ..kun minä olin melkein kuusivuotias.. Lisäsin sitaatin kirjan loppupuolelta; onko se sinusta juonipaljastus ? --Tappinen 14. elokuuta 2007 kello 09.34 (UTC)

Ei se minusta juonipaljastus ole, kiitos että lisäsit sitaatit. Pitäisi vain jaksaa kirjoittaa enemmän kyseisestä kirjasta, etteivät sitaatit vie puolta artikkelia =) kunhan vain ehtisin. Teoksesta kuitenkin löytyy aika paljon sanottavaa. --Hehkuviini 15. elokuuta 2007 kello 07.35 (UTC)

Lääketieteellinen nimiongelma

Puuhastelen juuri Anne Frank -artikkelin kanssa ja tuli ongelma kuolinsyyn kanssa, jotenka ajattelin kysyä jos osaisit auttaa. Englanninkielisissä lähteissä on useimmiten kerrottu kuolinsyyksi tauti nimeltä typhus. Onko se sama asia kuin suomenkielisissä käytetty nimitys lavantauti vai onko sille jotain muuta suomenkielistä nimeä? Sitten törmäsin nimitykseen pilkkukuume, onko se taas joku eri asia vai vaan lavantaudin toinen nimi? Toivottavasti osaat auttaa tai tiedät mistä voin tietoa hakea. En-wikiä yritin jo tutkia, mutta siitä tuli sellainen olo että kaikki kolme tautia on eri asioita.... --Velma 1. lokakuuta 2007 kello 15.00 (UTC)

Juu, hyvä kysymys... jouduin itsekin vähän haeskelemaan tietoa. Eli typhus on suomeksi pilkkukuume ja typhoid fever on lavantauti. Pilkkukuumeen aiheuttaa joku riketsiabakteeri (usein Rickettsia prowazekii, mutta niitä on kymmeniä erilaisia) ja lavantaudin Salmonella typhi. Pilkkukuumeen synonyymi on siis riketsioosi. Sivuhuomautuksena: pilkkukuumeet voidaan nimetä aiheuttajan mukaan, esim. R. prowazekii = täipilkkukuume, R. typhi = rottapilkkukuume, R. conorii = välimerenpilkkukuume jne. (lähde: Mikrobiologia ja infektiosairaudet -kirja)

Typhus refers to a group of infectious diseases that are caused by rickettsial organisms and result in an acute febrile illness. The principle diseases of this group are epidemic or louse-borne typhus and its recrudescent form known as Brill-Zinser disease, murine typhus, and scrub typhus.

Typhoid fever, also known as enteric fever, is a systemic infection by Salmonella typhi or by the related but less virulent Salmonella paratyphi. (lähde: www.emedicine.com) --Hehkuviini 1. lokakuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Kiitos avusta! :) Laitan siis pilkkukuumeen kuolinsyyksi. --Velma 2. lokakuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

Vincent-Marie Viénot de Vaublanc

• Bonjour. J'ai vu sur ta page utilisateur que tu parlais le français. Pourrais tu s'il te plait traduire cet article Vincent-Marie Viénot de Vaublanc du français vers le finlandais, car il s'agit d'un article de qualité en français. Je t'en serais très reconnaissant. D'avance merci. Aymeric78 5. lokakuuta 2007 kello 13.29 (UTC)

Laulujoutsen ja lähteet

Hei! Olit taas antanut ansiokkaita vertaisarviointikommentteja luonnontieteelliseen artikkeliin. Minäkin menin kommentointia sörkkimään omalta osaltani. Kirjallisuusehdotuksiini kuitenkin vastattiin siteeraamalla ohjettasi ensisijaisten lähteiden käytöstä:-) Ajattelin vain haluaisitko kenties kommentoida itsekin tuota juttua noin yleisellä tasolla (ei nyt välttämättä juuri noitten artikkelien kohdalla)? Mielestäni nimittäin tutkimusartikkeleidenkin käyttö lähteenä on hyväksyttävää, varsinkin jos review-artikkeleita ei ole. Tarkemmat perustelut tuolla vertaisarvioinnissa. --albval 30. lokakuuta 2007 kello 07.53 (UTC)

Kävin vastaamassa. Pitänee vähän muokata käyttäjäsivua ;) en tietenkään tarkoittanut, etteikö tutkimusartikkeleita koskaan saisi käyttää, vaan että artikkelit pitäisi pääsääntöisesti kirjoittaa toissijaisten lähteiden pohjalta, jotta runko ja painotukset saadaan oikein. Vaarana ensisijaisissa lähteissä on tietysti esim. se, että jostain menetelmästä saattaa olla 10 tutkimusta vastaan ja 1 tutkimus puolesta, ja valitsemalla lähteet oikein (ts. väärin) voi tuottaa aivan väärää tietoa artikkeliin. Ja sitä voi olla sitten vaikea kumota, jos "lähteet" kuitenkin on merkitty. Jos itse (ei-asiantuntijana) ryhtyisin kirjoittamaan jostain Ekonometria-tyyppisestä aiheesta ensisijaisten lähteiden pohjalta, jälki olisi varmasti aivan kauheaa :P Mutta eiköhän tämä ole sinulle selvää pässinlihaa. For the record: Tutkimusartikkeleita saa ja tulee käyttää oman harkinnan mukaan, mm. vertaisarvioinnissa mainitsemissasi tapauksissa! --Hehkuviini 30. lokakuuta 2007 kello 18.44 (UTC)

Minäkin kävin sinne jotain riipustelemassa ja mielestäni olet aivan oikeassa. Harvemmin muuten tapaa (wikipediassakaan) noin selväjärkistä ja loppuun asti pohditun kuuloista kommentointia, kuin mitä sinulta tulee. Sitä on ilo lukea:-) Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että ilman vertaisarviointikommenttejasi banaanikärpänen olisi vieläkin "vain" hyvä artikkeli. Kunhan tästä innostun niin saat arvostella sitten myös seuraavan vielä aloittamattoman projektini, PCR:n. --albval 30. lokakuuta 2007 kello 19.21 (UTC)

Kiitos kehuista :) Banaanikärpäsen suhteen voit kyllä hyvällä omallatunnolla taputella itseäsi selkään, se on hieno artikkeli, I was impressed. Osallistun mielelläni tuleviin projekteihisi, jos tarvitset apua tai kommentteja. Kukapa meistä ei olisi joskus PCR:ää pipetoinut... --Hehkuviini 3. marraskuuta 2007 kello 22.51 (UTC)

Sekaannunpa minäkin tähän kun sotkun aloitin. Samaa mieltä molempien kanssa. Siis, vältän itse itselleni vieraiden alojen ensisijaisten lähteiden käyttöä. (Joo, ja oman alan aiheita muuten vaan mutta se on toinen tarina...) --Tappinen 6. marraskuuta 2007 kello 22.03 (UTC)

Tervehdys

Katsoisitko tuota Niskan retkahdusvammaa, minulta se jäi aika surkeaksi tyngäksi jä näyt olevan vielä täysissä sielunvoimissasi. Artikkelia kauan toivottiin turhaankin. (koll.) terveisin --Höyhens 6. marraskuuta 2007 kello 21.59 (UTC)

No nyt on jotain. En tosin jaksanut etsiä lähteitä kirjahyllyä kauempaa... --Hehkuviini 8. marraskuuta 2007 kello 15.54 (UTC)

Nyt se on jo paljon parempi. Eläköön Wikipedia. Ja höps: sulla on hyvä kirjahylly. --Höyhens 9. marraskuuta 2007 kello 00.58 (UTC)

Taudeista

Heipä, olet ilmeisesti lääketieteen asiantuntija. Ehtisitkö tarkastaa Suomen sisällissota- ja Suomen suuriruhtinaskunta-artikkeleiden tautipuolta, onko niissä paranneltavaa. Esim. nälkävuosien 1867-1868 epidemian leviämisen "lähtöpaikat" lienevät epäselviä(?) ja onko tautien nimistössä paranneltavaa?. --Suruliina 20. marraskuuta 2007 kello 14.44 (UTC)

Mjuu ja artikkelissa otsoniterapia tarvittaisiin lääkäriä kanssa. Pyysin kyllä jo Höyhensiäkin paikalle, mutta eipä fiksu lisäapu haittaa tee. Artikkelin keskustelusivu on jo kohta pidempi kuin itse artikkeli. Biologina en ole parhaimmillani puolustaessani kasoissokkokokeiden tai vertaisarvioidun julkaisun tarvetta lääketieteessä, eikä alan asiantuntemukseni riitä tulkitsemaan homman puolustajien viitteiden relevanssia. En myöskään osaa asettaa noita pro-puolen julkaisuja mihinkään viitekehykseen, sillä minä en tiedä esimerkiksi onko Revista Cubana de Investicagiones Biomédicas-lehti pelkkää huuhaata vai ihan oikea, vakavasti otettava vertaisarvioitu julkaisu. Olen siis pikku hiljaa puhumassa itseäni pituuttani syvempään suohon:-) --albval 21. marraskuuta 2007 kello 09.05 (UTC)

Albvalille: Näyttää siltä, että otsoniterapia-artikkelissa tämä Miika Sallinen aikoo nyt laittaa artikkelin uuteen uskoon. Varmaan parasta odottaa hänen versionsa valmistumista ja sitten kommentoida lisää. Keskustelusivullaan oleva versio vaikuttaa jossain määrin asialliselta tekstiltä, mutta sielläkin vaikuttaisi olevan aika paljon korjattavaa (mm. kaikilla väitteillä ei ole lähdettä, tyyli ei aina ole tietosanakirjamainen). Mutta varrotaan ja kahtottaan :) --Hehkuviini 24. marraskuuta 2007 kello 09.49 (UTC)

Jep, tehdään näin. Meikäläinen on keskustelusivulla pikkuhiljaa saamassa vaan melkoisen kiusanhengen maineen, ainakaan Sallinen ei tunnu minusta tykkäävän. Eipä se tosin minua haittaa vaikka minua Wikipedian pahimpana uskomushoitojen vihollisena pidettäisiinkin:-) --albval 25. marraskuuta 2007 kello 09.31 (UTC)

Suomen sisällissota-artikkelista en nopealla lukemalla löytänyt muita tauteja koskevaa kuin vankileirejä käsittelevässä kappaleessa "Taudeista varsinkin espanjantauti sekä erilaiset rokko-, kuume- ja suolistosairaudet aiheuttivat tuhoa leiriolojen heikentämissä vangeissa." Jos lähteessä asia on kerrottu näin, en lähtisi sitä muuttamaan. Jos nyt jotain lääketieteellistä saivartelua tarvitaan, niin kaikki mainitut ovat tartuntatauteja, joista rokkotaudit ovat iho-oireisia tartuntatauteja, "kuumesairaudet" lienee yleisnimitys erilaisille vakaville taudeille (keuhkokuume, sepsis eli verenmyrkytys jne) ja suolistosairaudet samoin tarkoittanevat suoliston alueen tartuntatauteja. Vankileireillä tuohon aikaan näitä tauteja ei varmaankaan pystytty jaottelemaan muuten kuin oireiden (kuume, ihottuma, ripuli jne) perusteella, joten siinä mielessä alkuperäinen lause lienee ihan hyväksyttävä. --Hehkuviini 24. marraskuuta 2007 kello 09.40 (UTC)

Planckista

Yritin toistamiseen selventää tuota kohtaa. Nyt uskoisin ajatuksen selviävän :) --qWerk 7. tammikuuta 2008 kello 13.36 (UTC)

Niin ja linkki artikkeliin: Max Planck --qWerk 7. tammikuuta 2008 kello 13.37 (UTC)

Nyt on selkeä, kiitokset :) --Hehkuviini 7. tammikuuta 2008 kello 20.41 (UTC)

Helena Kalmi

Hei, kannatit artikkelin Helena Kalmi poistoa. Keskustelussa on käynyt ilmi, että hän oli merkittävän oppikirjasarjan kirjoittaja, mikä puoltaa säilytystä. Haluat ehkä uuden tiedon valossa harkita ääntäsi vielä? --Otso Huuska 24. huhtikuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Ok. --Hehkuviini 24. huhtikuuta 2008 kello 20.52 (UTC)

Transkriptiotekijä

Käytetäänkö tuota termiä tekijä-päätteisenä lääketieteen puolella? Ainakin minun biologian sanakirjani (v. 1993) tuntee vain transkriptiofaktori-muodon (ja samoin minä itse). Google antaa tekijälle 89 uniikkia osumaa, faktorille 70 suomenkielistä, joten siihen ei voine vedota. Bilsan sanakirja on kuitenkin puolivirallinen sanastolähde, joten pitäisiköhän mennä sen mukaan (vai löytyykö lääketieteen sanastosta transkriptiotekijää)? --albval 14. toukokuuta 2008 kello 10.52 (UTC)

Näemmä myös uudistettu vuoden 2001 painos tuntee vain transkriptiofaktori -muodon --albval 14. toukokuuta 2008 kello 10.57 (UTC)

Ahaa. Itse olen tottunut tekijä-päätteiseen termiin, ja nyt kun kysyit asiasta niin pitikin käydä etsimässä jotain syytä sille :) Duodecim-lehden hakutoiminnolla -tekijä antaa 45 artikkelia ja -faktori 3, joten varmaan sieltä löytyy syy. (Lääkärilehden haku antaa -tekijä: 36 ja -faktori: 7 osumaa.) Voisiko olla, että Duodecim tai joku muu taho on kehittänyt suomenkielisen version kyseisestä termistä, mutta se on levinnyt käyttöön vain joillakin aloilla? En toki pahastu jos haluat siirtää artikkelin takaisin vanhalle nimelle. --Hehkuviini 14. toukokuuta 2008 kello 11.04 (UTC)

Metasaurus rex- hakuohjelma näköjään käyttää myös -tekijää [4] [5]. Eihän se mikään auktoriteetti toki ole. Usein vain etsin sieltä suomenkielisiä termejä, kun en omista mitään bilsan tms sanakirjaa... Enkä myöskään omista Lääketieteen termejä, sieltähän voisi toki katsoa. Pitääpä laittaa korvan taakse. --Hehkuviini 14. toukokuuta 2008 kello 11.09 (UTC)

Niin, no minun korvaani faktori tietysti kuulostaa ainoalta oikealta vaihtoehdolta:-) Siirtämään en viitsi mennä, kun olemme kerran molemmat (ehkä) oikeassa: biologi sanoo faktori ja lääkäri kuulee tekijä. Pitäisiköhän kysyä kielenhuoltokahvihuoneessa, tosin siellä fennomaanit varmaan kääntyvät sinun kannallesi... --albval 14. toukokuuta 2008 kello 11.48 (UTC)

Pistin nyt tämän kysymykseksi saman tien kahvihuoneeseen, kun jäi omien tietojeni mahdollinen virheellisyys vaivaamaan. Jatketaan siellä jos jotain sanottavaa keksitään. Olen kyllä tosin tämän hetkiseen nimeen ihan tyytyväinen. --albval 14. toukokuuta 2008 kello 11.59 (UTC)

Tyydyn suuren yleisön päätökseen =) Törmäsin muuten tuohon alun perin kirjoittaessani Leena Peltonen-Palotien tutkimustyö-osiota, jos haluat vilkaista... --Hehkuviini 14. toukokuuta 2008 kello 12.09 (UTC)

Siellä minäkin siihen törmäsin. Peltonen on mun idoli:-) --albval 14. toukokuuta 2008 kello 12.31 (UTC)

AhR - vielä ennen vertaisarviointia

Hei! Olen jonkin vuoden takaisen kandini pohjalta kirjoittanut Ah-reseptorista artikkelin. Tavoitteenani on vielä päivittää tietojani ja viedä artikkeli sitten vertaisarvioinnin kautta johonkin äänestykseen. Alan olla pikku hiljaa täysin sokea omalle tekstilleni, joten pyytäisin sinulta apua tuon artikkelin kehittämiseen ennen vertaisarviointi. Olisin todella iloinen, jos voisit kommentoida artikkelia sen keskustelusivulla.

Lisäksi kysyisin, mitä mieltä olet review-artikkeleiden käyttämisestä lähteenä. Tieteessähän yleensä suositaan viittamista ensimäiseen havaintoon, mutta ajattelen, että Wikipediassa voisi olla parempi viitata review-artikkeleihin, koska niiden tietoja voi pitää varmempina ja vähemmän alttiina muutoksille. Samulili 15. toukokuuta 2008 kello 10.16 (UTC)

Juu, hyvä artikkeli. Laitoin keskustelusivulle ideoita siitä mitä voisi vielä lisätä. Voin itsekin auttaa kunhan ehdin, olen nimittäin sattunut tästä reseptorista hieman lueskelemaan. Katsausartikkeleista: jos vilkaiset käyttäjäsivuani, ainakin lääketieteellisten artikkelien suhteen kannatan ehdottomasti viittausta ensisijaisesti review-artikkeleihin. Keskustelimme asiasta albvalin kanssa tällä sivulla pari otsikkoa ylempänä (Laulujoutsen ja lähteet) sekä Laulujoutsenen vertaisarvioinnissa. --Hehkuviini 15. toukokuuta 2008 kello 20.36 (UTC)

Tunnustus

Siirsin tunnustuksen käyttäjäsivulleni. Suurkiitokset. Arvostan sitä. Ja maalausta myös. --Hehkuviini 14. kesäkuuta 2008 kello 21.06 (UTC)

Eipä kestä. Mukavaa kesää! Yst. --Klassikkomies 14. kesäkuuta 2008 kello 21.59 (UTC)

Spina bifida

Moi. Ei sulla olisi aikaa laajennella sitä MMC-artsua? Meillä muilla kun ei taida olla pätevyyttä. Auttaisin mielelläni kanssa, mutta ei oikein tuo lääketieteen sanasto ole hallussa.--Uvainio 18. kesäkuuta 2008 kello 16.50 (UTC)

Moi. MMC ja spina bifida ovat kaksi eri juttua, kuten huomaat otsikon linkistä.ABC101090 19. kesäkuuta 2008 kello 19.10 (UTC)

Kiitos kysymästä Uvainio. Jos aikaa vain riittää, voin yrittää kirjoitella aiheesta jotain. Ongelmana on, etten ehdi perehtyä tämänkaltaisiin aiheisiin niin hyvin kuin toivoisin. Katsotaan lähipäivinä. --Hehkuviini 19. kesäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

Samassa asiassa lähestyn. MMC-artsu on nyt menossa tämänhetkisen tilanteen mukaan Uvainion, Ulrikan ja mun säätämisen jälkeen SS:ksi, mutta koska kukaan meistä artikkelia eniten tehneistä ei ole lääkäri, niin ihan pikkuisen yksityiskohtien todenmukaisuus huolestuttaa. Eli jos ehdit ja viitsit ennen tai jälkeen äänestyksen edes vilkaista tuota ja katsoa onko siellä mitään pahempia lapsuksia, niin olisin erittäin tyytyväinen. Älä ota tätä minään painostuksena, mutta minusta lääketiedeartikkeli jota ei ole lääkäri edes lukenut on vähän heikolla perustalla SS-listassa:-) --albval (keskustelu) 27. kesäkuuta 2008 kello 08.17 (UTC)

Lääketieteen lähteet

Tervehdys! Tein äskettäin artikkelin helpottamaan lääketieteen ja sitä reunustavien tieteiden lähteiden metsästämistä. Se on löydettävissä sivulta Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet/Lääketieteen tiedonlähteet. Lista kaipaisi kuitenkin kassaraa, ja luulen että olisit oikea henkilö tunnistamaan mitkä linkeistä tulisi säilyttää, tai tuoda esille selkeämmin "suositeltuina". --Ras 21. tammikuuta 2009 kello 05.09 (EET)

Jeps, noiden linkkien tarkastelussa meneekin muutama hetki. Jatketaan ko. listan keskustelusivulla. --Hehkuviini 23. tammikuuta 2009 kello 00.45 (EET)

Rotavirus

Kiitoksia, kun tulit auttamaan tämän artikkelin kanssa! Olin aikonut etsiä käsiin lääketieteellinen asiantuntija, mutta nyt ei tarvitse :D -Yupik 5. helmikuuta 2009 kello 03.15 (EET)

seuloja-käyttäjäryhmä

Hei, lisäsin sinut merkittyihin versioihin liittyvään seuloja-käyttäjäryhmään. Hyöty tuosta on, että seulojana muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi ja voit merkitä muiden käyttäjien muokkauksista vapaaksi sotkuista. Ryhmää hyödynnetään myös Wikipedian sisällön analysoinnissa. Merkityt versiot -lisäosa on vielä työn alla, joten ilmoitteles jos parannusehdotuksia tulee mieleen tai ongelmia ilmenee, niin tiedämme korjata. --Zache (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 07.21 (EEST)