Katastrofielokuva
Katastrofielokuva on elokuvan lajityyppi, jossa kuvataan ihmisten selviytymistä jostain heitä kohtaavasta katastrofista kuten onnettomuuksista, rajuilmoista, luonnonmullistuksista tai vastaavista.
Lajityyppi oli varsin suosittu 1970-luvulla, jolloin niitä valmistui runsaasti. Katastrofielokuvat useimmiten noudattivat etenkin aiemmin samaa kaavaa. Alun roolihahmojen esittelyn jälkeen siirryttiin laivaan, lentokoneeseen, tornitaloon, junaan, avaruusalukseen tai muuhun ihmisen keksimään tekniseen ympäristöön, jossa sitten jokin menee vikaan tai luonnonvoimat alkavat uhata. Tässä kohtaa nousevat elokuvan sankarit esille, ja katsoja saa nauttia näyttävistä erikoistehosteista ja pohtia, kuka hahmoista selviytyy ja kuka ei.[1]
Lajityypin kehittäjä oli elokuvatuottaja Irwin Allen, jonka tuottamaa S/S Poseidonin seikkailua pidetään genren ensimmäisenä edustajana. Myöhempiä Allenin tuottamia katastrofielokuvia olivat Liekehtivä torni (1974) ja Poseidonin seikkailun jatko-osa Merten saalistajat (1979).[1]
Eniten tuottanut katastrofielokuva on vuonna 2010 ensi-iltansa saanut 2012, joka spekuloi maailmanlopun tapahtuvan vuonna 2012, kun mayakalenterin 13, bakun päättyy.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Avola, Pertti: S/S Poseidonin seikkailu aloitti katastrofielokuvien lyhyen aikakauden. Helsingin Sanomat, 4.8.1995, s. 47. Näköislehden aukeama (tilaajille).