Käyttäjä:J Hokkanen/HL33
Levinneisyys: ydinalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mälarinlaakso ja sen ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itäisessä Etelä-Ruotsissa Mälarinlaaksossa Upplannissa ja sen lähiympäristössä Södermanlannissa on sijainnut voimakas pronssikautinen alue. Sieltä löytyy yli 80 piirroskenttää ja niissa 2 000 laivakuviota. Ne on piirretty kalliopintoihin periodin II alkaen.[1]
Bohuslänin ja Østfoldin alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka lähes koko Etelä-Ruotsin rannikolla on merkkejä pronssiajan asutuksesta, on asutus ollut tiheintä ja rikkaimpaa Bohusläänin ja Østfoldin alueella Oslonvuonon rannikolla. Tästä kertoo myös alueilta löydettyjen 5 000 kalliopiirroskentän sisältämien 75 000 piirroksen todistusvoima. Näistä kuuluisimmat ovat Tanumin kalliopiirrokset. Seudun varhaisin venekuvio, joita tunnetaan siellä noin 10 000, on periodilta II ja niiden vilkkain piirtoaika oli periodin III aikana, mutta osa piirroskenttien vanhimmista kuvioista tehtiin jo ennen pronssikautta. Piirroksia lisättiin samoinin kenttiin myöhemmin ja viimeiset piirrokset tehtiin esiroomalasella rautakaudella.[1]
Levinneisyys: provinssit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boknavuonon ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boknavuono on leveä ja lyhyt, mutta hyvin saaristoinen vuono. Sieltä tunnetaan jo myöhäiseltä kivikaudelta merkkejä vakiintuneesta viljelystä. Vollin saarelta on kaivettu esiin rakennuksen jäänteet, jota on varovaisesti tulkittu riiheksi. Myös Ystabøn ja Sørbøn saarilta on löydetty viljan käsiittelyyn liittyviä merkkejä. Seutu oli pronssikauden kaupalle otollinen ympäristö. Etelästä tulleet kauppiaat olisisvat voineet tarjota tänne viljaa, pronssiesineitä ja muita maanviljelyyn sopivia tavaroita. Kaupankäynnistä on merkkejä heti periosta I alkaen. Tänne kehittyikin yksi Norjan suurimmista pronssikauden keskuksista.[2]
Hardangerinvuono
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hardangerinvuonon suulla aukeaa laaja saaristo, missä on alavaa viljelyyn kelpaavaa aluetta.
Sognevuono
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nordfjord
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Storfjord
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romsdalsfjorden
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trondheiminvuono
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trondheiminvuono ja sen lähiympäristö oli tiheästi asutettu pronssikauden seutu, jossa sijaitsi suurin osa Pohjois-Trøndelagin kalliopiirroksista.
Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Ala-Satakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi kuuluu skandinavisen pronssikulttuurin reuna-alueisiin ja täällä kohtasivat idän suunnalta tulevat pronssikauppiaat skandinavisiin kauppiaisiin. Pronssiesineitä on löytynyt vain noin 150, mikä on muihin pohjoismaihin verrattuna vähän. Täällä ei esiinny kalliopiirroksia, kuten esimerkiksi Ruotsissa, mutta hauttaröykkiöt eli hiidenkiukaat ovat yleisiä. Suomen pronssikauden asutus oli vanhemmalla pronssikaudella eli noin 1600–1500 eaa. ainakin aluksi siirtolaisuutta. Asukkaita ylitti Itämeren Ruotsin puolelta ja asettui aluksi asumaan Ahvennanmaalle ja Varsinais-Suomeen, ja siellä erityisesti Perniön lähikuntien alueille. Tämän alueen huippuaikaa olivat periodit IIb–III ja asutuksen vakiinuttua se myös levisi rannikkoa myöten itään. Myös Varsinais-Suomesta pohjoiseen syntyi tiheä asuamisto periodien III–VI aikana. Rauman, Euran, Harjavallan ja Nakkilan alueilla oli suojaisa Panelianlahti ja Kokemäenjoen suisto. Tämän alueen huippuaikaa oli periodi V. Täältäkin asutus levisi rannikoita pitkin pohjoiseen Etelä-Pohjanmaalle asti. Tunnettuja kohteita ovat Raumalla Kylmäkorvenkallion röykkiöalue, Lapissa sijaitseva Unescon maailmanperintökohde Sammallahdenmäki, jonka alueella sijaitsee 36 hautaröykkiötä, ja Kodisjoen alueelta 68 hiidenkiuasta. Panelianlahden alueella hautaröykkiöitä on laskettu olevan noin 100, joista Kuninkaanhauta on kuuluisin. Koekäenjoen muinaisessa suistosta on löytyneet Kaunismäen ja Kuumoonmäen hiidenkiukaat, Rieskaronmäen ja Kaunismäen pronssikautiset talot, Nakkilan Viikala Selkäkankaan talo ja röykkiö.[3][4][5]
Ruotsin itärannikko Pohjanlahdella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levinneisyys: marginaalialueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarenmaa ja Tallinnan seutu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viron Saarenmaan lähisaaret ja Suomenlahden etelärannikko Tallinnan ympäristössä olivat skandinaavien vaikutus piirissä erityisesti myöhäisellä pronssikaudella. Merkkejä läntisestä pronssikaupasta on jo periodista II alkaen, mutta täältä löytyy myös idän pronssialueen esineitä. Sinne saapui Etelä-Skandinaviasta väkeä, jotka perustivat sinne kauppa-asemia ja siirtokuntia viimeistään 1100 eaa. eli periodlta IV alkaen. Siirtokuntien huippukausi on kattanut periodit IV–VI. Saarenmaalla sijatsee kolmen linnoitetun kauppa-aseman jäännökset. Yksi sijaitsee Kaalin kraaterissa, kaksi muuta Asvan mäkilinna ja Ridalan mäkilinna sijaitsevat Saarenmaan itäpäässä. Neljäs asema sijaitsee Narvajoen penkereellä Joaorussa. Asemat eivät muodostaneet kyliä, sillä niiden ympärillä ei ollut peltoja ja asutusta. Maanviljelijät levittäytyivät tasaisesti rannikon tuntumassa lähiympäristöön. Koko nykyinen Saarenmaa, Muhu ja mantereella Virtsun ympäristö oli skandinavien asuttamaa. Tallinnan ympäristössä Keilan jõen Loobun jõen välinen seutu ja idässä Kundan jõen ja Purtsab jõen laaksot olivat skandinavien tiiviisti viljelemää seutua. Täältä on löydetty asuinpaikkoja, skandinavistyyppisiä peltoja, hautaröykkiöitä (paasiarkkulatomuksia), kuppikiviä (määrä 1 750) ja neljä laivalatomustakin. Pronssiesineitä on säilynyt vain muutama kymmen.[6][7][8]
Latvian Kuurinmaa ja Liettua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuurinmaan pohjoiosiin ja Väinäjoen alajuoksulle asettui skandinavista väkeä, koska sieltä tunnetaan muutama röykkiöhautaus pronssikauden lopulta ja rautakauden alusta. Väinäjoen varresta on tutkittu Ķivutkalnsin mäkilinnaa, jonka rakentaminen osuu 950 eaa. eli periodille IV. Se on ollut tuotteliain pronssinvalmistus paikka Latviassa ja sen strateginen asema kulkuväylän varressa on tenyt siitä tärkeän. Vaikka ajoitus on samanaikainen ja osa löydetyistä esineistä ovat skandinavisia, ei sen kuuluminen skandinaveille ole vielä todistettu varmaksi. Latvian Staldzenesta löytyneestä kätkössä oli runsaasti gotlantilaisia pronssiesineitä. Liettuassa on tutkittu myös Narkūnain mäkilinnaa, missä on valmistettu valaamalla Mälarin tyypin kirveitä, jotka olivat Ruotsissa yleisiä periodilla V.[9][10][11][8]
Kuurinmaan pohjoisrannoilta tunnetaan 11 laivalatomusta, jotka sijaitsevat kaikki yhdellä seudulla 15 kilometrin matkalla.[12][13]
Norjan rannikko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo ennen pronssikauppaa oli Norjan vuonojen asukkailla kauppayhteyksiä rannikon suuntaisesti pohjoiseen, itään Suomeen, kaakkoon ja etelään Ruotsiin ja meren yli Tanskaan. Näiltä kauppareittien varsilta ja vuonojen maassa löytyy näiltä kaukaisilta alueilta tullutta kivimateriaalia, jota on vaihdettu omiin tuotteisiin, joita on löytynyt sieltä. Erityisen voimakasta oli kivitikarien kauppa Ruotsin ja Tanskan suunnilta.[14]
Norjan vuonorannikoilta on löytynyt muutamia pronssiesineitä periodin Ia ajalta ja ne lisääntyvät hieman periodilla Ib. Ne on kuljetettu sinne Etelä-Ruotsin ja Tanskan kautta, mutta esinetyypit ovat Pohjois-Saksan alueelta.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Engedal, Ørjan: The Bronze Age of Northwestern Scandinavia (PDF) (väitöskirja tohtorin arvoa varten) 5.1.2010. Bergen, Norja: University of Bergen. Viitattu 29.3.2018. (englanniksi), 545 sivua
- Wehlin, Joakim: Östersjöns skeppssättningar - Monument och mötesplatser under yngre bronsålder. (väitöskirja arkeologiassa) Göteborg: Göteborgs universitet, 2013. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 8.3.2013. (ruotsiksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nimura, Courtney: Rock art and coastal change in Bronze Age Scandinavia (PDF) marraskuu 2012. Griffithin yliopisto, Australia. Viitattu 31.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Soltvedt, Eli-Christine: Carbonised Cereal from Three Late Neolithic and Two Early Bronze Age Sites in Western Norway (PDF) (sivut 49-62) Environmental Archaeology. 2000. Viitattu 1.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Salo, Unto: Ajan ammoisen oloista, s. 90–111. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-000-4
- ↑ Pronssikausi Rauman kaupunki. Viitattu 1.4.2018.
- ↑ Nakkila.fi: Esihistoria, 2008, viitattu 1.4.2018
- ↑ Kriiska, Aivar & Tvauri, Anders: Viron esihistoria, s. 92–116. Suomentanut Oittinen, Hannu & Tvauri, Anders. Porvoo: SKS, 2007. ISBN 978-951-746-879-4
- ↑ Sperling, Uwe: Aspects Of Change In The Bronze Age Eastern Baltic The Settlements Of The Asva Group In Estornia (PDF) (doi: 10.3176/arch.2014.2S.16) Estonian Journal of Archaeology. 2014. Tarto, Viro: Tarton yliopisto. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Lang, Valter: Prerequisites for the Development of an Agrarian Society: The Early Bronze Age, 2007/2017, viitattu 2.4.2018 (englanniksi)
- ↑ Gimbutas, Marija: Bronze Age cultures in Central and Eastern Europe, s.657 (Google Books), 1965, Alankomaat (englanniksi)
- ↑ Čivilytė, Agnė: In Search of a Theoretical Assessment of Bronze Age Society In The Baltic Countries (PDF) (vol 18, s.18–27) Archaeologia Baltica. 2012. Klaipėdoksen yliopisto. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Oinonen, M & Vasks, A & Zarina, G & Lavento, M: Stones, Bones, And Hillfort: Radiocarbon Dating Of Ķivutkalns Bronze-Working Center (PDF) (vol. 55 nro 2–3, s. 1252–1264) Radiocarbon. 2013. Arizonan yliopisto. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Vasks, Andrejs: Latvia as Part of a Sphere of Contacts in the Bronze Age, 2010 (englanniksi)
- ↑ Wehlin, Joakim: Östersjöns skeppssättningar - Monument och mötesplatser under yngre bronsålder, s. 86–87. (väitöskirja arkeologiassa) Göteborg: Göteborgs universitet, 2013. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 8.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Engedal, Ørjan: The Bronze Age of Northwestern Scandinavia, 2010, s.37–39 ja s.125
- ↑ Engedal, Ørjan: The Bronze Age of Northwestern Scandinavia, 2010, s.125–139
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luukkonen, Ismo: Muinaisen jälkiä
- Kristiansen, K.: Catalogues of Nordic Late Bronze Age hoards, periods IV-V, Denmark, Sweden, Norway, Germany and Polen, 2018
- http://www.arkivthy.dk/images/Aarbog/2011/Rogaland.pdf
- https://www.svt.se/nyheter/vetenskap/sa-slutade-bronsaldern
- https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:609291/FULLTEXT02.pdf
- https://books.google.fi/books?id=eVS0DgAAQBAJ&lpg=PA21&ots=fRBsbi5geu&dq=brons%C3%A5lder%20%C3%A5land&hl=fi&pg=PA23#v=onepage&q=brons%C3%A5lder%20%C3%A5land&f=false
- http://learny.se/bronsaldern_del1.pdf
- http://old.stockholmslansmuseum.se/site_media/files/bronsalder-seminarierapport.pdf
- https://collectiveaccess.murberget.se/media/ylm_ca_system/images/3/9/8/56897_ca_object_representations_media_39828_original.pdf
- http://www.prehistoricsociety.org/files/reviews/Wehlin_final_review2.pdf
- http://www.archaeology.su.se/polopoly_fs/1.271046.1455711849!/menu/standard/file/Eriksson_Karoliina-Strimmig_keramik_och_hojdbosattningar.pdf
- http://www.academia.edu/909559/Approaching_the_Gotlandic_Bronze_Age_from_Sea._Future_possibilities_from_a_maritime_perspective
- http://www.pdfrapporter.se/pdf/2006/2006-070%20rapport.pdf
- http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514268024.pdf
- http://kirj.ee/public/Archaeology/2013/issue_1/arch-2013-1-3-23.pdf
- https://kalmistopiiri.wordpress.com/2017/05/03/pistoaseista-partaveitsiin-metalliesineet-suomen-pronssikauden-hautaloydoissa/
- https://kalmistopiiri.wordpress.com/2015/07/02/suomen-pronssikautiset-roykkiot-moninaisia-hautaustapoja-ja-merkityksia/
- http://www.ksla.se/anh/amnessokning/allmant/fembandsverket/
- https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:577702/FULLTEXT01.pdf
- https://popularhistoria.se/artiklar/hus-for-levande-och-doda
- http://www.archaeology.su.se/polopoly_fs/1.139167.1371642281!/menu/standard/file/xTolkande_arkeologi_bronsalder.pdf
- http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:632813/FULLTEXT01.pdf