Impromptu

Impromptu (lat. in promptu 'valmiina', 'käden ulottuvilla') on usein käytetty sävellyksen nimi. Sitä käytti ensimmäisenä tšekkiläinen säveltäjä J. H. Worzišek 1822. Impromptuja ovat säveltäneet myös Frédéric Chopin, Franz Schubert ja Jean Sibelius.

Impromptu tarkoittaa improvisoitua, valmistelematonta, hetken mielijohteesta syntynyttä hengentuotetta.^lähde?

Impromptuja

• Jan Václav Voříšek sävelsi impromptuja ensimmäisenä, 1822.
• Schubert julkaisi kaksi neljän sarjaa impromptuja pianolle op. 90 and 142 (1827), joista on joskus käytetty nimeä Moments musicaux. Hänen kuolemansa jälkeen kolmea nimeämätöntä sävellystä (Klavierstücke) on joskus sanottu impromptuiksi.
• Chopin sävelsi neljä impromptua, esimerkiksi kuuluisan "Fantaisie"-impromptun.
• Robert Schumann sävelsi muutamia impromptuja op. 5.
• Franz Liszt sävelsi impromptun, jota joskus sanotaan Nokturnoksi, ja pianosävellyksen Valssi-impromptu.
• Jean Sibelius sävelsi kuusi impromptua pianolle op. 5 (1893).