Hugo Hertzberg

Hugo Hertzberg (13. lokakuuta 1864 Lauttakylä – 12. huhtikuuta 1947 Porvoo) oli liikemies ja pankinjohtaja 1920-luvulla. Hänen perustamansa Etelä-Pohjanmaan Pankki meni konkurssiin vuonna 1931 suuren kohun saattelemana.

Hugo Hertzbergin vanhemmat olivat Huittisten kirkkoherra, rovasti Reinhold Hertzberg (1802–1865) ja Valborg Haebeth Tryykori (1831–1904). Avioliiton hän solmi vuonna 1897 Maria Gabriella Reinin kanssa. Maria Rein oli Thiodolf Reinin tytär.

Hertzberg pääsi ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta 1882 ja jatkoi sen jälkeen opintojaan Helsingin yliopistossa. Hän toimi 1883 latinan ja kaunokirjoituksen opettajana Turun suomalaisessa yksityislyseossa. Hertzberg tuli vuoden 1888 alussa Turussa ilmestyneen Aura-lehden päätoimittajaksi ja oli tässä toimessa vuoden 1889 loppuun saakka. Hertzberg siirtyi sitten liike-elämään ja oli työssä vuodesta 1890 Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorissa kirjeenvaihtajana ja prokuristina sekä sittemmin Oy Weilin & Göösin liikkeessä apulaisjohtajana. Vuonna 1895 hän kävi tutkimassa pankkioloja Saksassa sekä teki sitten vuosittain matkoja Saksaan, Ranskaan, Sveitsiin ja Itävaltaan tutustuakseen kaupallisiin ja teollisuusoloihin. .

Hertzberg oli sen jälkeen vuonna 1898 perustamassa Helsinkiin Lilius & Hertzbergin kirjapainoa, joka teki melko vaativia painotöitä esimerkiksi 1918 itsenäistyneelle Viron valtiolle. Hertzberg erosi kirjapainon johdosta vuonna 1907, jolloin hänestä tuli Suomen Kauppapankin Helsingin haarakonttorin ensimmäinen johtaja. Hän hoiti tätä tehtävää vuoteen 1916 saakka. Vuonna 1911 Hertzberg perusti yhdessä johtaja Johannes (Jukka) Bärlundin (1870–1938) kanssa Palovakuutus-Osakeyhtiö Imatran. Samalla Hertzberg hoiti myös meklariliike Hertzberg & Co:ta. Osa tästä yrityksestä muutettiin vuonna 1917 Etelä Suomen Pankki Osakeyhtiöksi. Tämän vaiheen aikana Hertzbergiä syytettiin lehdistössä koronkiskonnasta. Pankki fuusioitiin vuonna 1927 Liittopankkiin. Tämän jälkeen Hertzberg oli Suomen Kauppapankin johtaja, mutta vuonna 1928 hän perusti Lapualle Etelä-Pohjanmaan Pankki Oy:n. Sillä oli parhaimmillaan kuusi sivukonttoria, joista Hertzberg itse johti Helsingin konttoria. Pankki meni konkurssiin lokakuun 1931 lopussa niin, että osakkaat menettivät kaiken sijoittamansa ja tallettajatkin 24 % saatavistaan. Pankin asioita selviteltäessä tuli esille monia väärinkäytöksiä, jotka eivät kuitenkaan olleet Hertzbergin syytä. Tästä huolimatta lehdistö kaatoi epäselvyydet Hertzbergin syyksi, ja hänen maineensa ryvettyi. Hän myös menetti konkurssissa koko omaisuutensa. Vuonna 1932 Hertzberg perusti käännöstoimiston ja hoiti sitä sen jälkeen. Hän vetäytyi liiketoiminnasta eläkepäiville Porvooseen.

Hertzberg oli 1907–1915 Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja oli monen vuoden ajan kaupungin rahatoimikamarin jäsenenä sekä kuului kaupungin teknillisten laitosten sekä anniskeluyhtiön johtokuntiin.