Herttoniemen yritysalue
| Herttoniemen yritysalue | |
|---|---|
| Hertonäs företagsområde | |
 Sahaajankatu |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | osa-alue 433 |
| Pinta-ala | 0,88 km² [1] |
| Väkiluku | 727[1] (31.12.2018) |
| Väestötiheys | 826,1 as./km² |
| Työpaikkoja | 4 897 kpl [1] (31.12.2017) |
| Osa-alueet | osa-alue Herttoniemessä |
| Postinumero(t) | 00880 |
| Lähialueet | Herttoniemenranta, Länsi-Herttoniemi, Roihupelto, Roihuvuori |
Herttoniemen yritysalue (ruots. Hertonäs företagsområde) on Helsingin Herttoniemeen kuuluva osa-alue. Se muodostaa merkittävän työpaikka-alueen Helsingissä. Osa-alueelle on sijoittunut kaupan alan yrityksiä, tuotantotiloja ja toimistoja. Alueella toimii esimerkiksi rautakauppoja, pakkaus- ja vaatetusalan yrityksiä, lukuisia autoalan myymälöitä ja korjaamoja. Alueella toimii myös useita lääke- ja terveydenhuoltoteknologiaan erikoistuneita yrityksiä. Herttoniemen metroaseman lähistölle on kehittynyt myös yrityspuistotyyppistä toimintaa. Alueella asui 727 henkeä vuonna 2018; työpaikkoja se tarjoaa 4 897:lle (31.12.2017).[1]
Itäväylä rajaa Herttoniemen yritysaluetta lännen ja pohjoisen suunnista. Idässä Pikkupurontien ja Sahaajankadun toimitilat luetaan vielä tähän yritysalueeseen. Sen sijaan Sahaajankujan päässä sijaisteva vesitorni kuuluu jo naapurialue Roihuvuoreen. Etelässä teollisuusalueen reunana toimivat Linnanrakentajantie ja Abraham Wetterin tie.[2]
Kulkuyhteydet ovat Herttoniemen yritysalueelle melko hyvät. Metro pysähtyy alueen länsireunalla Herttoniemen ja Siilitien asemilla. Bussilinja 79 ja runkolinja 500 kulkevat Mekaanikonkadun kautta; moni muu linja alueen etelä-, länsi- tai pohjoissivustoja myöten.
Yritysten ja palveluiden keskellä on Asentajanpuisto. Laivalahdenkadun varteen on suunniteltu veistospuistoa.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herttoniemen teollisuusalue liitettiin muun Herttoniemen mukana Helsinkiin suuren alueliitoksen yhteydessä vuonna 1946. Jo tuolloin Herttoniemessä toimi runsaasti teollisuutta, vaikka alue kasvoikin juuri 1940-luvulla.lähde? Herttoniemen satamarata kulki alueen halki, ja sitä käytettiin vuoteen 1992 saakka.
Alueen nimi oli aikaisemmin Herttoniemen teollisuusalue (ruots. Hertonäs industriområde), joka annettiin alueelle vuonna 1943.[3] Vuoden 2013 alussa nimi muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä Herttoniemen yritysalueeksi. Uusi nimi oli jo ennestään ollut vakiintumassa käyttöön, sillä alueella toimii monenlaisia yrityksiä mutta enää vähenevässä määrin teollisuutta.[4][5]
Hankkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teollisuusalue on ollut tehottomasti rakennettu. Sijainnin takia on esitetty, että suuri osa alueesta päätyisi Helsingin suuren asunnontuotantotarpeen takia asuntorakentamiseen. Alueelle voitaisiin vuonna 2015 esitetyn arvion mukaan sijoittaa ainakin 10 000 asukasta.[7] Huomattavampia uudisrakentamiskohteita on GWS-Sohlberg Oy:n tuotantolaitosten tilalle rakennettava Sohlberg-kortteli, johon tulee kolmetoista uutta taloa.[6] Vuosien 2020–2029 aluesuunnitelmassa yritystoiminta erityisesti alueen pohjoisosassa halutaan kuitenkin säilyttää, ja asuinrakentaminen keskittyy osa-alueen eteläosaan metroaseman lähettyville.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tikkanen, Tea (toim.): Helsinki alueittain 2019, s. 164. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISSN 2323-4547 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Aluejaot: Osa-alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Helsinki teollisuuskaupunkina Historia Helsinki. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
- ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
- ↑ a b Pietiläinen, Jari: "Purettavat teollisuusrakennukset ovat jo aikansa eläneitä" – Herttoniemen yritysalue muuttuu vauhdilla asuinalueeksi Helsingin Uutiset. 12.1.2021. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Pekka Vuori ja Seppo Laakso: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2015-2050, s. 37. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2015. ISSN-L 1455-7231 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Herttoniemen aluesuunnitelma 2020-2029 (pdf) (s. 16) 30.8.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.3.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herttoniemen yritysalue Wikimedia Commonsissa
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |