Hemioroarktinen vyöhyke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hemioroarktinen vyöhyke on tunturien kasvillisuusvyöhyke, joka sijaitsee tunturipaljakan alapuolella ja boreaalisen vyöhykkeen yläpuolella.[1]

Vyöhykkeelle on tyypillistä pienet metsäsaarekkeet, puuryhmät ja erilliset harvassa kasvavat vaivaiskoivut.[1] Suomessa metsänraja sijaitsee usein joko hemioroarktisessa vyöhykkeessä tai boreaalisen vyöhykkeen yläosassa. Hemioroarktisella alueella kasvaa pääasiassa erilaisia varpukankaita. Vähälumisilla paikoilla kankaat ovat variksenmarja- ja runsaslumisilla mustikkavaltaisia.[2] Vaikka hemioroarktiselta alueelta puuttuu jo useita metsälajeja, niin sen yleisilme on kuitenkin edelleen boreaalinen. Vyöhykkeellä kasvaa kuitenkin jo myös joitakin tunturilajeja.[3]

Norokorpi et al.: Tunturit. (Raunio, Anne & Schulman, Anna & Kontula, Tytti (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus: Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset) Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3029-8 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.1.2013).

  1. a b Tunturit elinympäristönä ympäristo.fi. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 15.1.2013.
  2. Norokorpi, et al, s. 472.
  3. Norokorpi, et al, s. 493.