Harri Kirvesniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harri Kirvesniemi
Harri Kirvesniemi hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa vuonna 2017.
Harri Kirvesniemi hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa vuonna 2017.
Henkilötiedot
Koko nimi Harri Tapani Kirvesniemi
Syntynyt10. toukokuuta 1958 (ikä 66)
Mikkelin mlk
Uran tiedot
Laji maastohiihtoView and modify data on Wikidata
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Lake Placid 1980 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 15 km
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Albertville 1992 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Nagano 1998 4 × 10 km
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lahti 1989 15 km (p)
Hopeaa Hopeaa Lahti 1989 4 × 10 km
Hopeaa Hopeaa Thunder Bay 1995 4 × 10 km
Hopeaa Hopeaa Trondheim 1997 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Oslo 1982 15 km
Pronssia Pronssia Oslo 1982 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Seefeld 1985 30 km
Pronssia Pronssia Val di Fiemme 1991 4 × 10 km
Harri Kirvesniemi ja Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) Hailikisoissa Virolahdella 28.3.1982.

Harri Tapani Kirvesniemi (s. 10. toukokuuta 1958 Mikkelin mlk) on suomalainen hiihdon maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti.[1] Hän edusti urallaan Mikkelin Hiihtäjiä. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa vuonna 2001.[1]

Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa 5 000 metrin juoksussa, mutta valitsi hiihdon.

Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia.[1] Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan Heikki Savolaisella, Aleksei Nemovilla, Merlene Otteylla ja Franziska van Almsickilla. Kirvesniemi on toistaiseksi eniten olympiamitaleita saanut suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa.

Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet 5 000 metriä virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Virén.[2] Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.lähde?

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Lake Placidin olympialaisissa 1980, jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden[3] Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. Oslon MM-kisoissa 1982 hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös Sarajevon olympialaisissa 1984: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna Seefeldin MM-kisoissa hän voitti jälleen MM-pronssia 30 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.[4]

Kirvesniemi hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden Calgaryn olympialaisissa hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. Lahden MM-kisoissa 1989 Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.[4]

Kirvesniemi voitti 15. tammikuuta 1995 Nove Mestossa 15 kilometrin perinteisen hiihdon maailmancupin osakilpailun ennen toiseksi sijoittunutta Jari Isometsää. Seuraavana päivänä Kirvesniemi hiihti kolmannen osuuden Suomen joukkueessa, joka voitti ylivoimaisesti maailmancupin 4 × 10 kilometrin perinteisen tyylin viestin.[5]

Vuonna 2000 Kirvesniemi voitti Holmenkollenin 50 km:n kilpailun 41-vuotiaana[6]. Hän johti kilpailua lähdöstä maaliin. Holmenkollenin voitto oli hänen kuudes ja viimeinen maailmancupin henkilökohtainen osakilpailuvoittonsa.

Vuoden 2001 hiihdon MM-kilpailuissa Kirvesniemi oli 42-vuotiaana neljäs 15 km:n perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja parhaana suomalaisena kahdeksas 30 km:n kilpailussa. Hän kuitenkin jäi kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä viestihiihdon jälkeen. Hän sai kahden vuoden kilpailukiellon ja lopetti uransa. Suomalaishiihtäjien dopingin käyttöä puitiin vielä myöhemmin oikeudessa, jossa Kirvesniemi tuomittiin yhdessä Janne Immosen ja Jari Isometsän kanssa puolen vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin perättömästä lausumasta[7]. Tuomio liittyi todistajanlausuntoon, jonka Kirvesniemi antoi aiemmassa oikeudenkäynnissä, jossa hän kiisti käyttäneensä kiellettyjä aineita lukuun ottamatta Lahden MM-kilpailuja. Oikeuden tuomion mukaan kaikki kolme hiihtäjää olivat käyttäneet urallaan dopingia–vain Immonen myönsi käytön[7]. Jo aiemmin asetettu selvitysryhmä oli todennut, että käryn tuottaneen plasmaekspanderin käytölle ei löytynyt muuta uskottavaa selitystä kuin EPO-hormonin käytön peittely[8].

Kirvesniemi on 183 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 70 kg. Hän edusti Mikkelin Hiihtäjiä ja hänen valmentajansa oli Jorma Manninen.[4]

Arvokisasaavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmancupsaavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 6 henkilökohtaista osakilpailuvoittoa (1982-2000)
  • 16 henkilökohtaista palkintosijaa (1982-2000)
  • 7 viestivoittoa (1982-2000)
  • 8 palkintosijaa viestissä (1982-2000)

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harri Kirvesniemi oli naimisissa Marja-Liisa Kirvesniemen (o.s. Hämäläinen) kanssa vuosina 1984–2011.[9] Heillä on kaksi lasta, yleisurheilija Elisa Kirvesniemi sekä hiihtäjä Anita Kirvesniemi, jota Harri-isä valmentaa.[10] Harri Kirvesniemi avioitui Anitta Nurmisto-Perän kanssa 4. heinäkuuta 2015.[11] Kirvesniemi on pikajuoksijoina tunnettujen Manuela ja Carla Boscon eno.[12]

Nykyään Kirvesniemi toimii Kiteellä suksia valmistavan KSF Sportin toimitusjohtajana.[13]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirvesniemi valittiin vuoden 1989 suomalaiseksi miesurheilijaksi. Hän sai samana vuonna myös Pro Mikkeli -mitalin.[4]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Harri Kirvesniemi, 60, kiinnitti tänä talvena pitkästä aikaa lapun rintaan – Konkari osoitti kuntonsa Hyvä elämä. 9.5.2018. Aamulehti. Arkistoitu 27.9.2018. Viitattu 27.9.2018.
  2. ↑ Marko Lempinen: Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi. Veikkaaja, 18.01.2011, 2011. vsk, nro 3, s. 18–22.
  3. ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 52. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9
  4. ↑ a b c d Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 35. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9
  5. ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 18. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
  6. ↑ Kirvesniemi voitti Holmenkollenin 50 km:n hiihdon yle.fi. Viitattu 26.5.2020.
  7. ↑ a b Minna Passi: Ehdollista valehtelusta Helsingin Sanomat. 19.10.2013. Viitattu 26.5.2020.
  8. ↑ Jouni K. Kemppäinen: "Onhan asia ollut suhteellisen selvä" Helsingin Sanomat. 19.10.2013. Viitattu 26.5.2020.
  9. ↑ Marja-Liisa Kirvesniemi saa avioerossa suuren summan Harrin osakesalkusta 6.5.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
  10. ↑ Santtu Silvennoinen: Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemen puoliammattilaisena kilpaileva tytär Anita kertoo verenperinnöstään: ”Olen ollut hiihtopaikoilla koko elämäni” 18.11.2018. Iltalehti. Viitattu 19.11.2018.
  11. ↑ Marko Lempinen: Harri Kirvesniemi ja uusi rakas: Kesähäät Ilta-Sanomat. 18.6.2015. Viitattu 20.7.2018.
  12. ↑ Harri Kirvesniemi ei saa poistua tv:n ääreltä tanssikisan aikana 3.11.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
  13. ↑ Kirvesniemen uudella suksibisneksellä hyvä startti 3.7.2013. Kauppalehti. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 3.2.2014.

Aiheesta muualta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harri_Kirvesniemi&oldid=22901685”