Hans-Georg von Friedeburg

Alfred Jodl allekirjoittaa antautumisasiakirjan. Friedeburg kuvassa oikealla.

Hans-Georg von Friedeburg (15. heinäkuuta 1895 – 23. toukokuuta 1945) oli amiraali, natsi-Saksan sukellusvenelaivaston sijaiskomentaja ja Kriegsmarinen viimeinen päällikkö.

Huolimatta juutalaisesta isoäidistään, Friedeburg oli varhainen natsien kannattaja, ja Heinrich Himmler suojeli häntä mahdollisilta juutalaisvastaisilta toimilta. Friedeburg teki lupaavan uran laivastossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja hänet nimitettiin natsien U-sukellusvenelaivaston sijaiskomentajaksi syyskuussa 1941. Hän valvoi U-veneiden harjoittelua ja sukellusvenetukikohtia Ranskassa ja järjesteli myöhemmin U-veneiden vartiolinjoja Keski-Atlantille, jossa niiden oli tarkoitus etsiä ja tuhota liittoutuneiden saattueita. Hänet ylennettiin vara-amiraaliksi vuonna 1942. Friedeburg sai U-venelaivaston komennukseensa seuraavan vuoden helmikuussa. Hänet palkittiin ritariristillä 17. tammikuuta 1945. Hän seurasi Karl Dönitziä Kriegesmarinen komentajana, kun tästä tuli Saksan valtakunnanpresidentti Adolf Hitlerin itsemurhan jälkeen (kuten Hitlerin testamentissa määrättiin). Friedeburg ylennettiin kenraaliamiraaliksi 1. toukokuuta 1945.

Friedeburg sai käskyn Dönitziltä varhain toukokuussa 1945 neuvotella liittoutuneiden kanssa. Hän saapui kenraali Bernard Montgomeryn päämajaan Lüneburgissa Saksassa 2. toukokuuta, ja allekirjoitti virallisen asiakirjan antautumisesta koko Saksan laivaston, saksalaisten johtajien ja joukkojen puolesta Pohjois-Euroopassa. Antautuminen tuli voimaan keskiyöllä 8.–9. toukokuuta 1945.

23. toukokuuta 1945 liittoutuneet ilmoittivat Friedeburgille, että hänet pidätetään sotavankina muiden Saksan korkeimman sotilasjohdon upseerien lailla. Hän teki itsemurhan ottamalla myrkkyä vielä samana päivänä.