Hérault (joki)
| Hérault | |
|---|---|
 Hérault-joen kanjoni |
|
| Alkulähde |
Mont Aigual, Sevennit |
| Laskupaikka |
Agde, Välimeri |
| Maat | Ranska |
| Pituus | 147,6[1] km |
| Alkulähteen korkeus | 1435 m |
| Virtaama | 43,7 (Agde) m³/s |
| Valuma-alue | 9855 km² |
.png) Hérault kartalla |
|
Hérault (eʁɔ (oksitaaniksi 'Erau / Eraur') on Välimereen laskeva 147,6 kilometrin[1] pituinen joki Etelä-Ranskassa Oksitanian alueella Gardin ja Hérault’n departementeissa.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hérault’n lähteet ovat Gardin departementissa, Mont Aigualilla Sevenneillä lähellä Prat Peyrot’n talviurheilukeskusta. Se virtaa aluksi länteen Gardin departementissa, kääntyy sitten Hérault’n departementissa etelään ja laskee Välimereen Agdessa, tarkemmin sanottuna Grau d’Agdessa. Causse-de-la-Sellen kunnassa sen varrella ovat Hérault’n kanjonit.
Departementit ja kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hérault kulkee seuraavien kuntien kautta:
- Gardin departementissa:
- Hérault’n departementissa:
- Agonès
- Argelliers
- Saint-Bauzille-de-Putois,
- Campagnan
- Castelnau-de-Guers
- Montagnac
- Puéchabon
- Saint-André-de-Sangonis
- Saint-Pargoire,
- Saint-Pons-de-Mauchiens
- Ganges
- Cazilhac
- Laroque
- Saint-Bauzille-de-Putois,
- Brissac
- Causse-de-la-Selle
- Saint-Guilhem-le-Désert
- Saint-Jean-de-Fos
- Aniane
- Lagamas
- Gignac
- Pouzols
- Canet
- Le Pouget
- Tressan
- Aspiran
- Bélarga
- Paulhan
- Usclas-d'Hérault
- Cazouls-d'Hérault
- Lézignan-la-Cèbe
- Pézenas
- Saint-Thibéry
- Florensac
- Bessan,
- Agde
Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hérault’n valuma-alue on 2550 neliökilometrin laajuinen[2], ja se jaetaan 18 hydrografiseen vyöhykkeeseen.[1]. Sen pinta-alasta 64,84 % on metsää ja muuta lähes luonnontilaista aluetta, 32 % viljelysmaita, 2,83 % rakennus- ja tonttimaata sekä 0,33 % vesialueita.[1]. Valuma-alue ulottuu 166 kunnan alueelle ja siellä asuu noin 150 000 henkilöä.[3]
Hallintoelin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hérault-joesta vastaava hallintoelin on EPTB Fleuve Hérault[4]
Suurimmat sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arre (oikealta), 23,6 km
- Vis (oikealta), 57,8 km
- Rieutord (vasemmalta), 26,3 km
- Buèges (oikealta), 12,2 km
- Lamalou (vasemmalta), 15,9 km
- Corbières (vasemmalta), 11,74 km
- Lergue (oikealta), 44,9 km
- Boyne (oikealta), 24,9 km
- Peyne (oikealta), 32,9 km
- Thongue (oikealta), 33,4 km
- Alzon (vasemmalta), 12,5 km
Nimen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin aikana joen nimenä oli Arauris. Nimi esiintyy muun muassa Pomponius Melan ja Strabonin teoksissa[5], jälkimmäisessä kirjoitettuna kreikkalaisin kirjaimin Ἄραυρις. Klaudios Ptolemaioksella nimi esiintyi muodossa Aραυριον ποταμου. Nimen myöhempiä kirjoitusasuja ovat olleet muun muassa Araura noin vuonna 300, fluvium Arauris vuonna 1085 ja ad fluvi de Herau vuonna 1246.[6]
Charles Rostaing on selittänyt nimen johtuvan esi-indoeurooppalaisesta vesialueiden nimissä esiintyvästä sanavartalosta ar- ja päätteestä -aus, joka latinassa olisi rotasismin vaikutuksesta muuntunut muotoon -aur.[6]
Joen mukaan on saanut nimensä Hérault’n departementti.[6]
Hydrologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisin kuin joskus väitetään, Hérault on varsin runsasvesinen joki. Vuosittain siinä virtaa 1,3 miljardia tonnia vettä, mikä vastaa keskimäärin 43,7 kuutiometriä sekunnissa, vaikka sen valuma-alue on vain 2550 neliökilometrin laajuinen. Sen valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 543 millimetriä, kun taas runsassateisena tunnetun Oisen aluellakin se on vain 240 mm. Hérault’n virtaama kuitenkin vaihtelee sangen epäsäännöllisesti. Aigoualin alueen syyssateet aiheuttavat usein äkillisiä tulvia, joissa joen virtaama voi nousta jopa 1500 kuutiometriin sekunnissa.
Jotta joen virtaamaa saataisiin edes jonkin verran tasatuksi, siihen ja sen sivujokiin on rakennettu patoja kuten Joen virtaaman tasaamiseksi edes jonkin verran siihen on Barrage de Salagou Salagou-jokeen Clermont-l’Hérault’ssa sekä Barrage des Olivettes Peyne-jokeen Vailhanissa.
Hérault’n virtaama Agdessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hérault’n virtaamaa on sen suulla Agdessa Välimeren rannalla on seurattu 64 vuoden ajan, 1952–2015.[2]
Keskimäärin Hérault’ssa virtaa 43,7 kuutiometriä vettä sekunnissa. Virtaama kuitenkin vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaan: talvella ja keväällä, lokakuusta maaliskuuhun saakka se on 54,7 ja 63,6 kuutiometrin välillä sekunnissa, suurimmillaan helmikuussa, kun taas elokuussa se on keskimäärin vain 7,0 m3/s.
Pienimmät virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskimäärin joka 50. vuodessa Hérault’n virtaama alenee 1,5 kuutiometriin sekunnissa.[2]
Tulvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hérault’ssa esiintyy toisinaan varsin tuhoisia tulvia. Joen suurin mitattu keskimääräinen virtaama on ollut 1. joulukuuta 1958, jolloin se oli 1460 m3/s. Suurin yhden vuorokauden keskivirtaama saavutettiin 19. joulukuuta 1997, jolloin se oli 1220 m3/s[2], mikä on melkein yhtä suuri kuin Rhônen keskivirtaama Valencen kohdalla.
Keskimäärin joka kymmenes vuosi Hérault'n virtaama nousee 1300 kuutiometriin sekunnissa. On arvioitu, että joka 20:s vuosi se saavuttaa arvon 1500 ja joka 50:s vuosi 1800 m3/s.[2] Viimeksi mainittu on jopa suurempi kuin Seinen vastaava luku Alfortvillen kohdalla, jossa virtaama nousee kerran 50 vuodessa noin 1600 kuutiometriin sekunnissa.[7].
Sademäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hérault’n valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 523 millimetriä[2], mikä on selvästi suurempi kuin Ranskassa keskimäärin. Tämä merkitsee, että koko alueella sataa keskimäärin 16,5 litraa kuutiometriä kohti sekunnissa.[2]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Keskiaikainen silta Pont du Diable ("Paholaisen silta") Saint-Guilhem-le-Désert’ssä -
1700-luvulla rakennettu silta Gignacissa -
Saint-Thibéryssä sijaitseva roomalaisaikainen silta, jota pitkin Voie Domitienne kulkee. -
Keskiaikainen mylly Hérault-joella Saint-Thibéryssä. -
Hérault-joki ja Agden Pyhän Stefanuksen katedraali -
Hérault’n suu Välimeren rannalla Agdessa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jeux de données et réferences: L’Hérault Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l’eau. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h Synthèse: données hydrologiques de synthèse (1952–2015); L’Hérault à Agde (Bassin ronde) Ministère de l’écologie, du développement durable et de l’énergie. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ EPTB Fleuve Hérault fleuve-herault.fr. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ Présentation EPTB Fleuve Hérault. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ Strabon: ”Luku IV: 1:6”, Geographia, s. 181. (englanninkielinen käännös) Loeb Classical Library, 1923. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Frank R. Hamlin, André Cabrol: Les noms de lieux du département de l'Hérault : Dictionnaire Topographique et Étymologique, s. 327. Määritä julkaisija! ISBM 2-904624-00-7 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Détails officiels concernant les zones inondables par ville (PDF) languedoc-roussillon.developpement-durable.gouv.fr. Arkistoitu 20.3.2015. Viitattu 26.10.2022.
